Kaivon äärellä

19.9.2018 klo 01.10, kirjoittaja
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Vietän syyslukukauden Birzeitin yliopistossa, Länsirannalla, Miehitetyillä palestiinalaisalueilla kosmologiaa luennoiden. Vierailin Birzeitissä ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten.

Birzeitin kampusaluetta.

Birzeit oli ensimmäinen palestiinalainen yliopisto ja se on vieläkin arvostetuin. Vuonna 1924 Birzeitin (nimi tarkoittaa oliiviöljykaivoa) kylään perustetusta koulusta se kasvoi vuonna 1975 yliopistoksi. Instituutio on kokenut kovia miehityksen alla. Miehityshallinto on useita kertoja pakolla sulkenut yliopiston – pisin sulku kesti 1980-luvulla 4 vuotta ja 3 kuukautta. Henkilökunta järjesti tällöin luentoja salaa, minkä Israel tuomitsi ”laittomina opetussoluina”, joista määrättiin 10 vuoden vankeusrangaistus.

Nykyään armeija ei puutu yhtä jyrkästi yliopiston toimintaan, mutta Länsirannalle rakennettu erottelumuuri, tarkastuspisteet, suljetut tiet ja muut fyysiset ja byrokraattiset kulun esteet rampauttavat yliopistoja kuten muutakin yhteiskuntaa. Lisäksi miehitysjoukot hyökkäävät kampukselle ja kaappaavat opiskelijoita, erityisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäseniä. Tämä miehityksen tunkeutuminen yliopistolle oli yksi inspiraatio yliopistokampukselle sijoittuvalle palestiinalais-suomalaiselle larpille Piiritystila, joka siirsi Palestiinan tilanteen Suomeen. (Minulla oli ilo olla mukana konsulttina ja avustajana; minun ja muiden kokemuksia on kerätty dokumentaatiokirjaan.)

Israel on myös viime aikoina estänyt yhä useammalta ulkomaiselta luennoitsijalta pääsyn Länsirannalle ja alkanut evätä jatkoviisumeita niiltä, jotka jo Birzeitissä. Järjestö Scientists for Palestine yrittää osaltaan estää palestiinalaisten yliopistojen eristämistä järjestämällä konferensseja ja muita yhteyksiä Palestiinan ja muiden maiden opiskelijoiden ja tiedeyhteisön välille.

Näissä olosuhteissa Birzeitin yliopisto on kasvanut ja kehittynyt. Nykyään se on kooltaan noin kaksi viidennestä Helsingin yliopistosta: opiskelijoita on noin 14 000, joista yli puolet on naisia. Fysiikan opinnot aloittaa vuosittain noin 30-40 opiskelijaa. QS World University Rankingin mukaan (mitä tällaiset arviot sitten mittaavatkaan) Birzeitin yliopisto kuuluu maailman yliopistojen 3% kärkeen. Tarkemmin yliopiston vaiheista voi lukea sen pitkäaikaisen johtajan Gabi Baramkin omakohtaisesta kirjasta Peaceful Resistance: Building a Palestinian University Under Occupation.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.

Vanhemman polven tutkijoista monet ovat väitelleet Neuvostoliitossa, nuoremmista Yhdysvalloissa ja Euroopassa, tutkien esimerkiksi mustia aukkoja säieteoriassa. Birzeitissa tutkimukselle ei kuitenkaan jää juuri aikaa, melkein kaikki päivät menevät opetukseen ja hallintoon. (Kuulemma fyysikoiden katsotaan soveltuvan hallintohommiin erityisen hyvin ja heillä on niitä paljon.) Henkilökunnan jäsenillä on mahdollisuus saada välillä lyhyitä vapaita kausia tutkimusta varten, ja Birzeitin fyysikot vierailevat ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta tämä ei korvaa sitä, että tutkimustyöhön ei voi keskittyä pitkäjänteisesti ja jatkuvasti.

Ongelmana on raha. Miehityksen alla ja sen osana toimiva ja ulkoisesta avusta riippuvainen Palestiinalaishallinto ei rahoita yliopistoja (eikä etenkään tutkimusta) riittävästi. Suurin osa käyttöbudjetista haalitaan lukukausimaksuista; lisäksi on lahjoituksia, joita annetaan erityisesti rakennuksia varten. Koska yliopistolla on talousvaikeuksia, järjestelmä johtaa siihen, että opiskelijoita otetaan sisään löyhin kriteerein budjetin kartuttamiseksi.

Se, että opiskelijoiden valintaperusteisiin vaikuttaa yliopiston rahantarve opiskelijoiden tason kustannuksella ei palvele sen enempää opiskelijoita kuin yhteiskuntaa, vaikka Suomeenkin lukukausimaksuja jotkut ajavat. Järjestelyssä on toki se hyvä puoli, että yliopisto on hallinnosta riippumaton, toisin kuin Suomessa, missä nimellisesti autonomisen Helsingin yliopiston johto seuraa uskollisesti opetusministeriön ohjeita.

Talousvaikeudet näkyvät myös kosmologiakurssin arjessa. Monet opiskelijat ovat töissä rahoittaakseen opintonsa, eivätkä pääse kampukselle joka päivä. Kurssin luennot ovat siksi kaikki samana päivänä, kolme tuntia peräjälkeen, vaikka keskittymisen ja hahmottamisen kannalta ne kannattaisi jakaa eri päiville. Kaikille sopivan laskuharjoitusajan löytäminen on samasta syystä vaikeaa. Onneksi kurssilaisten motivaatio on korkea, ja luennoilla on enemmän kysymyksiä ja vuorovaikutusta kuin Suomessa.

Maisteriopiskelijat saavat stipendejä, mutta kaikki eivät ota niitä vastaan, tai ottavat vain puoliksi ja jatkavat töitä hieman pienemmällä tuntimäärällä. Länsirannan nuorisotyöttömyys on 40%, joten työpaikoista halutaan pitää kiinni. Valmistuminen yliopistosta ei valitettavasti sekään takaa työllistymistä, ja monet päätyvät töihin, joilla ei ole mitään tekemistä opintojen kanssa.

Koulutuksella on kuitenkin kova kysyntä, koska sitä arvostetaan yhteiskunnassa. Palestiinalaisten koulutusaste on korkea, ja pitkään monet Persianlahden maiden lääkärit ja insinöörit olivat kotoisin Miehitetyiltä palestiinalaisalueilta. Vieläkin on se ongelma, että monet parhaista valmistuneista lähtevät ulkomaille, kun apartheid-järjestelmä estää talouden kehittymisen ja polkee poliittisia ja henkilökohtaisia vapauksia. Toisaalta yliopistojen kehittämä laajempi näkökulma, kriittinen tarkastelu ja ajattelun varmuus on omiaan auttamaan vapauden tavoittelussa, ja kuten Suomessa, myös Palestiinassa yliopistoilla on tärkeä rooli kansakunnan kehityksessä.

Kampusalueella sijaitseva Palestiinan museo.

13 kommenttia “Kaivon äärellä”

  1. Sunnuntaikosmologi sanoo:

    Kun olosuhteet ovat noin rankkoja, ja prioriteetit varmaankin ihan muualla, niin onko palestiinalaisten omissa yliopistoissa luonnontieteiden kohdalla mitään kansainvälistä tasoa olevia tutkimusryhmiä ?

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Ei ainakaan hiukkasfysiikassa ja kosmologiassa, muista aloista en tiedä. Jotkut tutkijat ovat mukana ulkomaisissa tutkimusryhmissä tekemässä korkealaatuista tutkimusta.

  2. Lentotaidoton sanoo:

    No kuinka tämän blogin käy? Onko kaivo liian syvä ja kuiva?

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Blogi jatkuu, kuten näkyy. Seuraavaksi on vuorossa havaintoja kosmologian ja kvanttifysiikan risteyksestä konferenssista, jossa tällä viikolla olen Pariisissa.

  3. Erkki Kolehmainen sanoo:

    Minua ihmetyttää suuresti tuo Syksy Räsäsen mainitsema yliopiston rahoituksen puute? Vaikka Irak, Syyria ja Libya ovat USA:n ”demokratiahankkeiden” vuoksi tilapäisesti maksukyvyttömiä, niin onhan niitä vielä jäljellä rikkaita arabimaita. Vai onkohan osasyynä se ettei niissä ehkä arvosteta tiedettä? Kun Saksaan tuli valtava pakolaisvyöry, niin Saudi-Arabia tarjoutui kustantamaan heille 200 uutta moskeijaa. Olen sitä mieltä, että osa palestiinalaisten ongelmista ovat itseaiheutettuja! Opetetaanko Birzeitin yliopistossa shariaa?

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      Palestiinalaishallinnon suurin rahoittaja on EU ja EU-maat, ei arabimaat.

      Palestiinalaishallinnolla ei ole mahdollisuuksia taloudelliseen riippumattomuuteen, koska se toimii sotilasmiehitystilanteessa. Palestiinalaishallinnon suurin kuluerä on turvallisuusjoukot, jotka osallistuvat miehityksen ylläpitämiseen Israelin miehitysjoukkojen kanssa.

      Toisin kuin Helsingin yliopistossa, Birzeitin yliopistossa ei ole teologista tiedekuntaa. Laitoksista ja opinto-ohjelmista on tietoa täällä:

      https://www.birzeit.edu/en/study/academic-departments

  4. mikko kalevi siitonen sanoo:

    Tuota noin, olisiko se ihan noin simppeli juttu kuin kirjoitat. Voihan olla etta Israelin hallitus lyo, mutta silti joskus tuntuu, etta jos nilla kuitenkin on syynsa moiseen apartheidiin?

    Ei se ihan mukava historia ole, mita olen nahnyt. Ehka olen propagandan uhri, valaise minua. Tuli vaan mieleen. Muuten olen taman plogin innokas lukija, aina kiinnostaa.

    Olenko oikessa vai vaarassa. Minusta Israelilla on syynsa moiseen?

    t. Mikko

    1. Syksy Räsänen sanoo:

      YK:n vuoden 1973 apartheid-yleissopimuksen mukaan apartheid on kansainvälisen oikeuden rikkomus.

      Geneven neljännen sopimuksen vuoden 1977 ensimmäisen lisäpöytäkirjan mukaan apartheid on sotarikos.

      Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC vuoden 2002 perussäännön mukaan apartheid on rikos ihmisyyttä vastaan.

      On uskomatonta, että näin vakaville rikoksille vielä löytyy puolustajia.

      Kansainvälisestä oikeudesta ja historiasta voi lukea tarkemmin kirjastani ”Israelin apartheid”:

      https://intokustannus.fi/kirja/israelin-apartheid/

      1. mikko kalevi siitonen sanoo:

        Noin kai se sitten on.

        t. Mikko

        1. Erkki Kolehmainen sanoo:

          Syksy Räsänen voisi tehdä vastaavan listan siitä, mitä kansainväliset sopimukset sanovat terrorismista. Israelin rakentama muuri on käytännössä estänyt itsemurhaiskut juutalaisia vastaan Israelissa. Se on hyvä asia olkoonkin vaikka sitten apartheidia.

          1. Syksy Räsänen sanoo:

            Israelin turvallisuuspalvelu Shin Betin mukaan pääasiallinen syy itsemurhaiskujen vähenemiseen ei ollut muuri, koska sen ohittaminen on helppoa. Israelissa käy laittomasti 30 000-60 000 palestiinalaista töissä muurin yli, ali, ohi tai läpi: hyökkääjien olisi helppo käyttää samoja reittejä.

            Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) YK:n korkein oikeudellinen elin, on todennut, että muuria ei voi oikeuttaa turvallisuusargumenteilla. Yksi syy tähän on se, että se ei ole Israelin rajalla, vaan syvällä Miehitettyjen palestiinalaisalueiden sisällä, eli se laittomasti liittää alueita Israeliin. ICJ:n mukaan muuri on laiton, ja kaikkien Geneven neljännen sopimuksen ratifioineiden valtioiden (eli kaikkien maailman maiden) pitää toimia sen purkamiseksi.

            ICJ:n raportin voi lukea täältä: https://www.icj-cij.org/en/case/131

            Lisää muurista voi lukea kirjani Israelin apartheid luvusta 8: https://intokustannus.fi/kirja/israelin-apartheid/

            Tässä blogissa ei enää julkaista kommentteja, joissa puolustetaan sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Sellaisia kommentteja lähettävät saavat pysyvän kommentointikiellon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *