Avoimet ovet

7.1.2016 klo 21.51, kirjoittaja
Kategoriat: Kosmokseen kirjoitettua , Kosmologia

Mainitsin tieteellisestä julkaisemisesta kirjoittaessani (aiheesta lisää täällä ja täällä), että vuonna 2016 aloittaa matematiikan lehti Discrete Analysis, joka hoitaa vain vertaisarvioinnin ja jonka artikkelit julkaistaan vain ilmaisessa nettiarkistossa arXiv. Mainitsin myös huhuista, että kosmologiaan olisi tulossa vastaava julkaisu. Nyt tuo nimellä Open Journal of Astrophysics (OJA) varustettu lehti on myös avannut ovensa.

Mahdollisuutta kosmologian ja astrofysiikan arXiv-pohjaisesta lehdestä on tutkittu jo vuonna 2007 RIOJA-projektissa, ja kosmologi Peter Coles ehdotti toimeen tarttumista kesällä 2012. Coles on OJA:n päätoimittaja, ja hän kertoo blogissaan lehden käytännöistä. Blogissa on myös toimituspäällikkö Adam Beckerin havainnollistava video lehden toiminnasta.

OJA:ssa julkaiseminen ja sen lukeminen on ilmaista. Vertailun vuoksi, Discrete Analysis velottaa 10 dollaria per artikkeli, ja perinteisissä lehdissä julkaiseminen maksaa tiedeyhteisölle noin 3800-5000 euroa per artikkeli. Naturen uutisessa OJA:sta yksi haastateltu astrofyysikko sanoo, että tällaista lehteä ei tarvita, koska artikkelit ovat kuitenkin arXivista saatavissa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää kirjastojen olisi kertoa tutkijoille, miten kalliita lehdet ovat ja miten niihin uppoaa tieteen budjetista miljardeja euroja vuosittain.

Koska arXivista ei ole mahdollista vetää artikkeleita pois näkyvistä vaikka haluaisi, OJA toteuttaa open accessin sen laajimmassa merkityksessä. Lehdellä ei ole mitään mahdollisuutta tulevaisuudessakaan laittaa artikkeleita maksumuurin taakse eikä muutenkaan estää ketään lukemasta artikkeleita, ja ne ovat luettavissa, vaikka lehti lakkaisi olemasta. Artikkelit julkaistaan Creative Commonsin Attribution-lisenssillä, ja verkkosivujen koodi on avoin MIT-lisenssillä.

Se, että tutkijayhteisö perustaa uusia lehtiä julkaisijoiden kohtuuttomien hintojen ohittamiseksi ei ole uutta. Hiukkasfysiikan Journal of High Energy Physics (JHEP) perustettiin 1997 tässä hengessä, ja sitä seurasi 2003 Journal of Cosmology and Astroparticle Physics (JCAP). Molemmista tuli nopeasti alan johtavia lehtiä. Nyt niidenkin hinnat tosin ovat turhan korkeat ja ne ovat mukana haitallisessa SCOAP3-hankkeessa. Joidenkin kaupallisten matematiikan lehtien toimituskunnat ovat eronneet jo kymmenisen vuotta sitten ja perustaneet halvempia lehtiä, ja muilla aloilla on toimittu samoin.

Nyt kuitenkin uudesta lehdestä on karsittu kaikki tarpeeton. JHEP ja JCAP jo lopettivat paperille painamisen, OJA lopettaa arXivista erillisen julkaisemisen ja hoitaa ainoan asian, mihin lehtiä vielä tarvitaan, eli vertaisarvioinnin.

OJA:n vertaisarviointi noudattaa samaa kaavaa kuin muidenkin lehtien, mutta arviointikommentit voidaan julkaista kirjoittajien ja arvioijien suostumuksella. Tämä on omiaan parantamaan vertaisarviointia ja lehden toimittajien motivaatiota arvioida vertaisarvioinnin laatua, mikä on nykyään hyvin vaihteleva. OJA:ssa on kätevä käyttöliittymä vertaisarvioinnille: kommentit ja vastaukset niihin merkitään suoraan paperin pdf:ään, ja arvioijien ja kirjoittajien on mahdollista kommentoida toistensa huomioita. Onkin jo aika päivittää arviointi käyttämään nykyaikaisia toimitusmenetelmiä erillisten raporttien ja vastausten sijaan, joissa viittaaminen paperin tiettyyn riviin tai yhtälöön on kömpelöä.

Coles toivoo, OJA:n sapluunalla tehtäisiin lehtiä muille aloille. Ovet ovat auki: tekninen toteutus on vapaasti käytettävissä, tarvitaan vain nimekkäitä tutkijoita, jotka ryhtyvät editoreiksi ja joitakuita auttamaan teknisen osuuden pyörittämisessä, mistä lienee kohtuullisen vähäinen vaiva. Arkistopohjainen lehti tietysti edellyttää sitä, että alalla on olemassa arXivin kaltainen nettiarkisto, missä artikkelit julkaistaan.

Coles kuvailee, että lehti on ”palvelus akateemiselle yhteisölle, ei voittoa hakeva hanke”. Tällainen toiminta on mahdollista, koska tieteilijöille ei makseta palkkaa ennalta määrättyjen tehtävien suorittamisesta, vaan heillä on vapaus toimia tieteen edistämiseksi parhaaksi katsomallaan tavalla, vaikkapa pistämällä pystyyn uusia lehtiä ja nikkaroimalla niiden verkkosivuja julkaisujen määrän maksimoimisen sijaan. Nykyään kuulee sellaistakin, että tällainen akateeminen vapaus olisi vanhanaikaista ja jotenkin vastakkaista ’huippututkimukselle’ ja sovellusten saamiselle, mutta tilanne on aivan päinvastoin: tieteen edistyminen ja yllättävät sovellukset edellyttävät toiminnan vapautta.

10 kommenttia “Avoimet ovet”

  1. Eusa sanoo:

    Mitä mieltä olet tutkijoiden sosiaalisesta mediasta, esim. ResearchGatesta, onko jo tai voiko kehittyä varteenotettavaksi foorumiksi fysiikan tutkimuksen edistämiseksi?

  2. Syksy Räsänen sanoo:

    Eusa:

    ResearchGatea en tunne. Blogit, keskustelufoorumit ja Facebook ovat jo nyt hyödyllisiä apuvälineitä tutkimukselle. Ne eivät kuitenkaan korvaa vertaisarvioituja julkaisuja.

  3. Minulla on muistikuva että kommenttien lisääminen PDF:ään toimisi Linuxissa kankeasti jos ollenkaan. Tietääköhän joku tästä asiasta enemmän?

  4. Syksy Räsänen sanoo:

    Pekka Janhunen:

    Open Journalin artikkelien kommentointi tehdäään lehden www-sivun kautta. Siihen ei ymmärtääkseni tarvitse omaa ohjelmistoa (muuta kuin selaimen). Ks. esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=j90JyDnSpxQ

Vastaa käyttäjälle Syksy Räsänen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *