Tieteilijät väärässä, tiede oikeassa
Kirjoitan Helsingin Sanomien tänään julkaistussa kolumnissa siitä, että BICEP2 ei löytänytkään gravitaatioaaltoja:
”Tarinan opetus on, että ei pidä luottaa tieteilijöihin, ainoastaan tieteeseen.”
Kyseessä on näillä näkymin viimeinen kolumni Helsingin Sanomissa.
Olet oikeassa. Siksipä selvitän asiat itse. Toki asetun silloin tieteilijäksi itsekin eli väärässäolijaksi, mutta saanpahan olla väärässä ymmärtäen haasteiden vaikeusasteet, eikä vain siksi, että satuin luottamaan, johonkin, mitä minulle totuutena kaupattiin.
Asiallisesti ottaen, elleivät sektoroituneiden tieteilijöiden armeijat kehitä tutkimustekniikoita ja uskalla arvata, yrittää ja erehtyä, loppuisi hypoteesien kehittelykin hyvin äkkiä.
Tieteen oikeassa oleminen on tietysti paradoksi. Lähdetään siitä, että luonto toimii tavallaan, opitaan siitä, rinnastetaan siis tiede ja luonto. Kyseessä ei ole tietenkään sama asia. Luonto on luonto ja tiede uskonto; uskotaan, että lopulta opitaan ymmärtämään täydellisemmin luontoa, ehkäpä absoluutisti…
Eusa: ”Tieteen oikeassa oleminen on tietysti paradoksi. Lähdetään siitä, että luonto toimii tavallaan, opitaan siitä, rinnastetaan siis tiede ja luonto. Kyseessä ei ole tietenkään sama asia. Luonto on luonto ja tiede uskonto; uskotaan, että lopulta opitaan ymmärtämään täydellisemmin luontoa, ehkäpä absoluutisti…”
Rinnastus tiede=luonto ei tietysti ole totta. Silloinhan meillä olisi yksi luonnon ”totuus” ja tuhansia eri aikakausien tieteen ”totuuksia”. Tieteellä on vain kulloisenkin paremman ymmärrettävyyden ja paremman ennustettavuuden ”totuus”. Kukaan ei ole muuta väittänytkään – vallankaan täydellisyydestä. Uskonto on päätepysäkki, tiede on loppumaton tie.