Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Haastava puolivarjopimennys

Haastava puolivarjopimennys

Kuunpimennys 5.6.2020 Georg Kieninger

Kuunpimennys 5.6.2020 Helsinki, kuvasarja 30 minuutin ajalta. Oikean alakyljen tummentuminen saattaa olla näkyvissä. Kuva: Georg Kieninger.

Veikko Mäkelä:

Kesäkuun 5. päivän kuunpimennys oli hiukan haastava. Puolivarjon näkyminen jäi hiukan epävarmaksi havainnoksi.

Vuosi 2020 on oikea puolivarjopimennysten vuosi. Kaikki vuoden neljä kuunpimennystä ovat puolivarjopimennyksiä, kolme niistä Suomessa näkyviä. Tammikuun 10. päivän pimennys näkyi komeasti koko maassa ja puolivarjo onnistuttiin hyvin havaitsemaan. Tästä oli tarinaa Zeniitin numerossa 1/2020.

Haasteellisempi puolivarjopimennys

Kesäkuun 5. päivän iltana näkyi Etelä-Suomessa matalalla puolivarjopimennys. Kuun noustessa se oli juuri lähestymässä syvintä vaihettaan, ja pimennyksen päättyessä Kuu oli etelärannikolla vasta viiden asteen korkeudessa. Pimennystä piti siis havaita heti Kuun ilmestyttyä horisontin takaa.

Kuun puolivarjopimennyksen 5./6.6.2020 kulku. Kuva: Tähdet 2020 / Veikko Mäkelä / Ursa.

Yleensä matalien pimennysten riesana on pilvisyys tai utu, joka estää Kuun näkymisen matalalla. Näin kävi monelle havaitsijalle heinäkuun 2018 täydellisen kuunpimennyksen aikaan. Kuu tuli näkyviin vasta, kun oli kohonnut ylemmäs. Ainakin etelärannikolla ja Tampereen seutuvilla sää oli kuitenkin tällä kertaa kelvollinen.  Taivaanvahtiin tuli kymmenkunta raporttia ja kaksi ”pimennyksen maksimi pilvien takana” -havaintoa.

Ehkä suuremman haasteen asetti kuitenkin puolivarjopimennyksen suuruus. Niin sanottu puolivarjomagnitudi (penumbral magnitude) oli 0,57 eli vajaa 60 % Kuun kiekosta oli puolivarjoalueella. Ja täysvarjomagnitudi oli –0,40 eli täysvarjo reuna oli Kuun kiekon reunan ulkopuolella Kuun kiekon halkaisijasta 40 %:n verran. Näillä arvoilla aletaan olla lähellä sitä, ettei koko puolivarjoa voisi nähdä.

Pimennyksen magnitudit

Pimennyksen puolivarjomagnitudi (0,57) ja täysvarjomagnitudi (–0,40).

Näkyikö puolivarjo?

Puolivarjon näkeminen tässä pimennyksessä jäi hiukan epävarmaksi. Havaintoihin liittyy joitain epävarmuustekijöitä ja niihin vasta- ja puoltoargumentteja:

(1) Ilmakehä tummentaa matalalla olevan Kuun alareunaa

Puolesta: Ilmakehän vaikutus kohdistuu nimenomaan Kuun alareunaan.

Vastaan: Ilmakehän tummentumisen pitäisi olla horisontin suuntaista, mutta Kuun alaoikea sektori näytti selvästi tummentuneen verrattuna alavasempaan osaan. Puolivarjo oli syvimmässä vaiheessa juuri alaoikealla.

(2) Ohuet pilvet saattoivat tummentaa Kuun kiekkoa sopivasti

Puolesta: Kuun edessä tosiaan liikkui ajoittain ohuita pilviä. Sopivaan kohtaan osuessaan pilvi saattoi tummentaa Kuun oikeaa alasektoria.

Vastaan: Pilvet liikkuivat, joskin hitaasti. Pilven aiheuttama tummentuminen olisi ollut vain väliaikainen ilmiö. Oikean alakulman tummentuminen oli näkyvissä vähintään parikymmentä minuuttia. Toisaalta osa pilvistä oli selvemmin terävärajaisia, että ne olivat erotettavissa kyllä tasaisesta tummumisesta.

(3) Kuun pinnanmuodot aiheuttivat vaikutelman oikean alasektorin tummentumisesta

Puolesta: Kuun eteläisellä kirkkaalla ylänköalueella on tosiaan joitain haaleita tummempia alueita, joista saattoi syntyä vaikutelma oikean alasektorin tummentumisesta.

Vastaan: Tummentuminen näyttäisi jatkuneen aivan Kuun kaakkoisreunalle asti, kun ylänköalueen tummentumat ovat rajatulla alueella.

Lisäksi havaitsijat kertoivat joitain epävarmoja lisähuomioitaan. Allekirjoittaneen mielestä alaoikean nurkan tummentuminen liikkui pimennyksen edetessä oikealle, kuten pimennyksen edetessä olisikin pitänyt tapahtua. Matias Takala totesi, että ”Tycho ei ole yhtä kirkas kuin normaalisti ja kiekon ylälaita on alalaitaa kirkkaampi”. Tosin hän totesi, että ilmakehälläkin voi olla tuohon vaikutusta. Myös Toni Veikkolainen totesi havainneensa lievää tummumista Kuun alapuoliskolla.

Osa havaitsijoista raportoi, ettei nähnyt mitään merkkiä pimennyksestä. On toki todettava, että mahdolliset merkit puolivarjosta olivat niin hentoja, ettei niitä olisi huomannut kuin huolellisella tarkkailulla.

Edellä mainituista kolmesta häiriötekijästä kolmas, Kuun pinnanmuotojen vaikutus, on vahvimmin puolivarjoa vastaan. Silti pienellä epävarmuudella pitäisin puolivarjohavaintoja todennäköisesti oikeina.

Seuraava pimennys

Seuraava kuunpimennys 30.11., mutta se on havaittavissa vain Lapissa. Siinä kuitenkin puolivarjomagnitudi on 0,83 ja täysvarjomagnitudi –0,26, joten niiden puolesta puolivarjo näkeminen on helpompaa.

Linkkejä

Nasa Eclipse Web Site: Lunar Eclipses 2011–2020
Zeniitin uutiset: Kuun puolivarjopimennys 5.-6.6.2020
Zeniitti 1/2020: Kuun puolivarjopimennys oli menestys
Kuunpimennys 5.6. Taivaanvahdissa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *