Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Huhtikuun (ja vähän maaliskuunkin) komeetat, C/2026 A1 ja C/2025 R3

Matti Helin

Kevättaivaalle saattaa olla tarjolla harvinaista herkkua, kun komeetta C/2026 A1 (MAPS) on saapumassa periheliin. Jos ennusteet pitävät paikkansa ja komeetta selviää Auringon lähiohituksesta, voi komeetasta tulla erinomaisen hieno kohde huhtikuun alun iltataivaalle, ainakin lähempänä päiväntasaajaa oleville taivaan tarkkailijoille. Ja kenties, sen voi jopa nähdä keskellä päivää, jopa täällä Suomessa!

Mutta, kun kyseessä on komeetta, mikään ei ole varmaa. Pahimmillaan komeetta voi tuhoutua kokonaan ennen sen nousemista kevätiltojen iloksi. Lisäksi, komeetan rata on Suomea ajatellen hyvinkin haastava.

Jos C/2026 A1 jää näkemättä, huhtikuussa on onneksi toinenkin mahdollisuus komeetan bongaamiseen komeetan C2025 R3 muodossa. Ennusteiden mukaan se tulee kirkastumaan paljain silmin näkyväksi kohteeksi.

Komeetta C/2026 A1 (MAPS)

Komeetta C/2026 A1 löydettiin 13. tammikuuta 2026 chileläisessä AMACS1-observatoriossa ranskalaisen MAPS-tiimin (Maury, Attard, Parrott ja Signoret) toimesta. Kyseessä on poikkeuksellinen Kreutz-ryhmän jäsen: se havaittiin jo 2 AU:n etäisyydellä Auringosta. Sen ytimen koko on noin 400 metriä, eli suunnilleen sama kuin esimerkiksi komeetta Lovejoylla.

Komeetta C/2026 A1 (MAPS) kuuluu Kreutzin komeettaperheeseen. Nämä auringonhipojat ovat saksalaisen tähtitieteilijän Heinrich Kreutzin mukaan nimettyjä kappaleita, jotka kulkevat hyvin läheltä Aurinkoa. On arveltu, että ne ovat kaikki palasia samasta suuresta jättiläiskomeetasta, joka hajosi pirstaleiksi vuosisatoja sitten.

Komeetta on laskelmien mukaan vieraillut aurinkokuntamme sisäosissa viimeksi noin 1 700–1 900 vuotta sitten. Tähtitieteilijän Zdenek Sekaninan mukaan se saattaakin olla sama kohde, joka nähtiin erittäin kirkkaana jopa keskellä päivää vuonna 363 nykyisen Turkin alueella.

Komeetta löytyi näistä kuvista
Copyright: MAPS 2026

Selviääkö komeetta Auringon ohilennosta?

Viimeisimmät kuvat maaliskuun loppupuolelta ovat herättäneet keskustelua tähtitieteilijöiden ja harrastajien keskuudessa. Komeetan koman on havaittu muuttuneen hieman venyneeksi, mikä saattaa viitata ytimen pirstoutumiseen jo ennen perihelia.

Jos ydin hajoaa kokonaan tomupilveksi, se näkyy kirkkaana höttönä SOHO-satelliitin kuvissa, mutta himmenee olemattomiin ennen kuin se nousee Suomen iltataivaalle. Näin on tapahtunut ennenkin. Esimerkiksi komeetta ISON, jonka ennustettiin kirkastuvan myös todella kirkkaaksi, hajosi ohittaessaan Auringon marraskuussa 2013. Siitä ei jäänyt käytännössä mitään jäljelle.

Komeetan ydin on suunnilleen samaa luokkaa kuin C/2011 W3 Lovejoylla, joka näkyi vuonna 2011. Lovejoy ohitti Auringon suunnilleen yhtä läheltä kuin mitä C/2026 A1 (MAPS) tulee ohittamaan. Lovejoy selvisi lähiohituksesta, jonka perusteella on esitetty varovaisia toiveita, että C/2026 A1 selviytyisi myös.

Komeetta ISON 2013. Animaatio: NASA/STEREO/NRL/K. Battams

Vaikka ydin olisi hajoamassa, se ei silti tarkoita, että peli olisi menetetty. Jos ydin on jakautunut useaan osaan, mutta nämä eivät haihdu olemattomiin, huhtikuun iltataivaalla saatetaan nähdä komeetta. Kuinka kirkas? Ennusteet ovat vielä hyvin epävarmoja ja hajontaa on paljon. Parhaimmillaan komeetta voi kehittää kirkkaan ja pitkän pyrstön, joka saattaa muistuttaa vuoden 1965 Ikeya–Seki-komeettaa.

Komeetta saavuttaa perihelinsä 4. huhtikuuta 2026, jolloin se ohittaa Auringon alle miljoonan kilometrin etäisyydeltä.  Se näkyy SOHO/LASCO C3 -koronografin kuvissa 1. huhtikuuta alkaen.

Jos komeetta näkyy kirkkaana ja terävänä, se on todennäköisesti selvinnyt alkumatkasta. Jos se taasen näyttää sumealta ja venyneeltä, se on mahdollisesti jo pirstoutunut.

Kirkkausennuste ja havainnot. Lähde: COBS

Havaitseminen Suomessa: 8. huhtikuuta ja Venus

Jos komeetta ei höyrysty ja optimistisimmat kirkkausennusteet toteutuvat, voi komeetan huhtikuun alussa teoriassa nähdä jopa keskellä päivää. Komeetta on tuolloin kuitenkin hyvin lähellä Aurinkoa, eli varovaisuutta havaintojen tekemisessä tulee käyttää! Aurinko tulee piilottaa jonkin esteen taa, etenkin jos käytetään kiikareita tai kaukoputkea.

Komeetan rata on Suomea ajatellen vähintäänkin haastava. Se on melko loiva ja komeetta laskee huhtikuun alkupuolella melko nopeasti Auringon jälkeen. Suomessa kenties ensimmäinen ilta komeetan etsimiseen on 8. huhtikuuta. Tuolloin kirkas planeetta Venus toimii hyvänä opasteena.

Komeetta C/2026 A1 (MAPS) noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen Helsingistä katsoen. Lähde: Stellarium

Etsintäohjeet (Helsinki):

Kiikaroi länteen/länsiluoteeseen noin klo 20.30–21, jolloin Aurinko on noin 2-3° horisontin alapuolella. Tuolloin taivas on vielä hyvin vaalea, mutta jos komeetta on riittävän kirkas, sen voi kiikareilla nähdä. Haastavaa tämä varmasti on.

Etsi ensin Venus. Komeetta sijaitsee noin 4–5 astetta Venuksen alaoikealla. Komeetan ydin on tuolloin vain noin pari astetta horisontin yläpuolella, joten tarvitaan täysin esteetön näkymä horisonttiin.

Valokuvaamalla komeettaa kannattaa myös koittaa havaita.  Aseta Venus kuva-alan yläreunaan, jolloin komeetta ja sen ylöspäin suuntautuva pyrstö mahtuvat mukaan kuvaan. Forward scattering -ilmiö voi kirkastaa pölypyrstöä merkittävästi, tehden komeetasta helpomman kuvattavan ja havaittavan.

Jos komeetta on riittävän kirkas ja pyrstö pitkä, voi olla että komeetan pyrstö näkyy horisontin yläpuolella, vaikka itse ydin olisi jo laskenut. Toisaalta, komeetan radan takia, tämäkin on Suomesta käsin melko haastavaa nähdä. Joka tapauksessa, tätäkin voi koittaa havaita päivä, pari perihelin jälkeen.

Kun huhtikuu etenee, komeetta nousee yhä ylemmäs iltataivaalle. Samalla se tosin himmenee, joten ikkuna komeetan havaitsemiselle, ainakin paljain silmin, on Suomesta käsin pieni. Toisaalta, jos komeetta selviää auringon ohituksesta, komeettaa voi havaita kuvaamalla tai kaukoputkella huhtikuun puolenvälin tienoille saakka.

Missä komeettaa kannattaa havaita? Mielellään mahdollisimman lähellä päiväntasaajaa

Komeetan radasta johtuen sen havaitseminen on helpompaa, mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään. Esimerkiksi illalla 8.4. puoli tuntia auringonlaskun jälkeen komeetta on Helsingistä katsottuna noin vajaan asteen horisontin yläpuolella. Jos taas oltaisiin esimerkiksi Sisiliassa, olisi komeetan korkeus vielä neljä astetta. Lisäksi, kun Suomessa Aurinko on tuolloin vain noin kolme astetta horisontin alla, on se Sisiliassa jo kuusi astetta. Tämän ansiosta taustataivaskin on jo paljon pimeämpi, joka helpottaa komeetan bongaamista.

Eli, jos satut huhtikuun alussa olemaan vaikkapa lomamatkalla Kreikassa tai Kanarialla, Käytä tämä tilaisuus hyväksi. Suuntaa kamerasi kohti länttä auringonlaskun jälkeen. Näkymät saattavat olla yllättävänkin upeat.

Joka tapauksessa, komeettaa kannattaa seurata. Myös täältä pohjolasta käsin.

C/2026 A1 (MAPS) pähkinänkuoressa

  • Perihelietäisyys ~0,0057 AU
  • Maksimikirkkaus (ennuste) jopa -5 magnitudia (perihelissä)
  • Näkyy SOHO:n kuvissa noin 1.–6.4.2026
  • Paras ajankohta komeetan havaitsemiseen Suomessa on 8.4.2026 ilta ja tästä pari päivää eteenpäin

 

 

Komeetta C/2025 R3  (PANSTARRS)

Kevään komeetoista C/2025 R3 (PANSTARRS) on meille Suomen kamaralla bongaileville se otollisempi kohde. Komeetta havaittiin ensimmäisen kerran syyskuun alkupuolella vuonna 2025 automaattisten taivaankartoitusohjelmien (PANSTARRS) toimesta. Löytöhetkellä komeetta oli vielä himmeä ja kaukana Jupiterin radan takana, mutta sen kirkastuminen antoi viitteitä aktiivisesta ytimestä.

Kyseessä on parabolinen tai erittäin pitkäjaksoinen komeetta. Sen rata on huomattavan kallellaan ekliptikaan nähden. Suomea ajatellen komeetan rata on suotuisa.

Ennusteiden mukaan komeetta tulee paljain silmin nähtäväksi huhtikuun loppupuolella, noin viikko huhtikuun täysikuun jälkeen. Komeetta saavuttaa perihelinsä eli ratansa aurinkoa lähimmän pisteen 19. huhtikuuta 2026. Tuolloin se on vain 0,50 AU:n etäisyydellä auringosta.

Paljain silmin nähtävä kohde?

Mikäli kirkastuminen jatkuu nykyisellä trendillä, komeetan magnitudi voi nousta lähes arvoon +2. Tämä tekisi siitä helposti havaittavan ja kuvattavan kohteen aamuyön taivaalla hieman ennen auringonnousua.

Komeetta C/2025 R3 kirkkausennuste. Lähde: COBS

Mistä komeetta löytyy?

Kun komeetta C/2026 A1 näkyy iltataivaalla, C/2025 R3 löytyy vuorostaan aamutaivaalta. Kartassa kello on noin neljä aamulla. Esimerkiksi 13.4. on Aurinko tuolloin noin 9 astetta horisontin alapuolella. Myöhemmin, 20.4 Aurinko on enää kuusi astetta horisontin alapuolella, jolloin komeetan löytyminen saattaa jo olla haasteellista, valoa kun on jo melko paljon.

Todennäköisesti paras aika komeetan havaitsemiseen on noin 10-19.4. Tuolloin komeettaa kannattaa nousta tiirailemaan noin kolmen, neljän aikoihin. Huhtikuun puolenvälin maissa komeetan kirkkauden ennustetaan olevan noin +3 magnitudia. Kirkkaimmillaan komeetan odotetaan olevan noin 17-24.4. Kuusta ei tuolloin ole haittaa, sillä uusikuu on 17.4.

Vaikka Kuu tai valosaaste eivät olisikaan esteinä, revontulet saattavat peittää komeetan alleen. Toivotaan, että Aurinko on huhtikuun loppupuoliskolla rauhallinen.

Komeettaa kannattaa havaita jo nyt. Kirjoitushetkellä, eli maaliskuun lopulla, komeetan kirkkaus on jo noin +7,5 magnitudia. Tosin, kasvava kuun vaihe haittaa havainnointia. Täysikuu on 1.4.

Komeetan paikka taivaalla noin klo 5 aamulla. Lähde: Stellarium

C/2026 A1 (MAPS) pähkinänkuoressa

  • Löydetty syyskuussa 2025
  • Periheli 19. huhtikuuta 2025
  • Odotettu kirkkaus jopa magnitudia +2
  • Ennusteen mukaan kirkkaampi kuin +6 magnitudia aikavälillä 1.4-1.5.
  • Häviää taivaalta Suomesta katsottuna noin 21-22.4.

 

Lähteet:

  • https://www.spaceobs.com/en/Alain-Maury-s-Blog/The-discovery-of-comet-C-2026-A1-MAPS
  • https://cobs.si/comet/2688/
  • https://skyandtelescope.org/astronomy-news/latest-news-on-kreutz-sungrazing-comet-c-2026-a1-maps/
  • https://www.astronomy.com/today-in-the-history-of-astronomy/sept-18-1965-discovery-of-comet-ikeya-seki/
  • https://earthsky.org/space/new-sungrazing-comet-c-2026-a1-comet-maps/
  • https://starwalk.space/en/news/comet-c2026-a1-maps
  • https://en.wikipedia.org/wiki/Forward_scatter#:~:text=Forward%20scattering%20can%20make%20a,were%20enhanced%20by%20forward%20scattering
  • https://minorplanetcenter.net/
  • https://ssd.jpl.nasa.gov/tools/sbdb_lookup.html
  • http://www.aerith.net/comet/weekly/current.html
  • https://soho.nascom.nasa.gov/data/realtime-images
  • https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2025CBET.5607….1R/abstract
  • https://astro.vanbuitenen.nl/comet/2025R3
  • https://cobs.si/comet/2663/
  • https://www.spaceweather.com/archive.php?view=1&day=26&month=03&year=2026

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *