Vipinää avaruusasemilla
Päivä, jolloin tämä teksti alun perin julkaistiin, 9. toukokuuta 2022, oli tärkeä päivä, ja takana on pari tärkeää kuukautta, kun kyse on avaruusasemista: illalla Kiina laukaisee avaruusasemallensa uuden rahtialuksen ja nyt huhtikuussa tehtiin Kansainväliselle avaruusasemalle ensimmäinen täysin kaupallinen avaruuslento. Näistä molemmista tässä (taas kerran aika pitkäksi venyneessä) tekstissä.
Tiangong laajenee
Hieman maailman huomiolta sivussa, kolme kiinalaista avaruuslentäjää vietti 182 vuorokautta Kiinan Tiangong-avaruusasemalla viime syksystä huhtikuun puoliväliin saakka. Kyseessä oli pisin kiinalaisten tekemä avaruuslento ja on pituudeltaan samaa luokkaa kuin avaruuslentäjien puolivuotiset pestit Kansainvälisellä avaruusasemalla.
Shenzhou 13 -taikonautit palasivat Maahan huhtikuun 16. päivänä ja siitä alkaen asema on ollut tyhjänä. Maanantaina 9. toukokuuta asemalle laukaistiin lentoa jo pohjustamaan rahtialus, joka vei ylös tarvikkeita seuraavaa pitkää avaruuslentoa varten.
Näillä näkymin Shenzhou 14 lähtee matkaan kolme taikonauttia mukanaan kesäkuussa. Heidän puolivuotisen lentonsa aikana tapahtuu paljon: ensin heinäkuussa asemalle laukaistaan uusi, isokokoinen moduuli Wentian ja sitten lokakuussa vuorossa on kolmas suuri moduuli Mengtian. Nyt aseman muodostaa vielä sen ydinosa Tianhe, missä olevaan liitososaa uudet moduulit liittyvät.
Vuoden lopussa Tiangong on siis kooltaan samaa luokkaa kuin oli ammoinen Neuvostoliiton / Venäjän Mir-avaruusasema.
Kiinan tarkoituksena on lisätä ensi vuoden lopussa asemaan vielä Xuntian -niminen avaruusteleskooppi, mikä on varsin eriskummallinen laite: se telakoituu aina silloin tällöin asemaan huoltoa varten, ja havaintojaan se tekee asemasta irrallaan. Näin iso avaruusasema ei häiritse havaintohommia.
Kiinnostavaa on myös se, että tämän vuoden lopussa asemalla tehdään myös miehistönvaihto samaan tapaan kuin nyt Kansainvälisellä avaruusasemalla. Shenzhou 15:n kolmikko saapuu asemalle ennen kuin Shenzhou 14:n taikonautit palaavat Maahan. Näin asema ei jää tyhjilleen siinä välissä. Nyt tätä olisi ollut hankalaa tehdä, koska asemalla ei ole vielä tarpeeksi tilaa kuuden avaruuslentäjän samanaikaiseen oleskeluun.
Suunnitelmien mukaan Tiangongia ylläpidetään ja käytetään samaan tapaan kuin läntistä avaruusasemaa, mutta vain hieman pienemmässä skaalassa. Miehistönvaihto tehdään kaksi kertaa vuodessa ja heille viedään tarvikkeita, ruokaa, happea ja polttoainetta noin kuuden kuukauden välein.
Kiinan pitkäaikainen tavoite oman pysyvän avaruusaseman saamiseksi on siis lähes saavutettu. Tässäkin suhteessa maa on nyt oikeasti avaruuden suurvalta.
Muskin trampoliini toimii
Viime viikon lopussa neljä astronauttia palasi takaisin avaruusasemalta maapallolle. Dragon-alus irtaantui asemasta torstaina aamulla ja molskahti mereen Floridan luona perjantaina aamulla Suomen aikaa.
Aluksen kyydissä oli Crew-3, eli ”Miehistö-3”, mukanaan Euroopan avaruusjärjestön saksalaisastronautti Matthias Maurer. Kyseessä oli jo kolmas SpaceX-yhtiön Dragonillaan hoitama rutiininomainen avaruusaseman amerikkalaislento ja kaikkiaan kuudes Dragonin ihmisten kuljettamiseen kykenevän version lento.
Seuraava miehistö, Crew-4, lähetettiin hieman ennen kolmosmiehistön laskeutumista asemalle. Tässä nelikossa oli mukana Euroopan avaruusjärjestön italialaisastronautti Samantha Christoforetti (jonka TikTok-tiliä muuten kannattaa seurata).
SpaceX on jo nyt siis osoittanut, että se pystyy hoitamaan hyvin amerikkalaisastronauttien ja muiden läntisten avaruuslentäjien lennot asemalle ja takaisin. Vielä joku vuosi sitten Venäjän avaruusohjelman Roskosmosin päällikkö Dmitri Rogozin kyseli, miten Nasa aikoo lentää avaruusasemalle, jos he eivät osta enää paikkoja Sojuz-aluksin. ”Trampoliinillako?”, Rogozin kysyi, ja nyt tietysti etenkin netissä tätä muistellaan irvaillen.
Paitsi että SpaceX nappasi jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa suuren osan venäläisrakettien markkinoista, jäi Roskosmosin kassaan iso aukko siitä, kun läntisten astronauttien ja rahdin kuljettamiseen ei enää tarvita venäläisiä.
Toistaiseksi sota ei ole näkynyt juuri lainkaan avaruusaseman toiminnassa, sillä niin venäläiset, Nasa kuin muut avaruusasemayhteistyöhön osallistuvat kumppanit ovat jatkaneet toimia normaalisti. Yhteydenpito on asiallista, vaikka samaa ei voi sanoa Rozoginistä tai venäläismediasta.
Rozogin uhkailee koko ajan Venäjän lähtevän pois avaruusasemalta, mutta näin tuskin tulee tapahtumaan. Ensiksikin myös Rozogin on todennut, että Venäjä kertoo aikeistaan vuotta etukäteen, ja toiseksi nykyisten sopimusten mukaisesti Venäjä on vetäytymässä yhteistyöstä vuoden 2024 lopussa. Periaatteessa avaruusaseman käyttö päättyy silloin, joskin kaikki muut kuin Venäjä ovat ilmoittaneet halustaan jatkaa aseman toimintaa. Ja siitä kohta lisää.
Kolmas syy siihen, että venäläiskosmonautit jatkavat toistaiseksi avaruusasemalla on yksinkertaisesti se, että ilman avaruusasemaa Venäjän avaruusohjelmalta putoaa pohja. Rozogin tuskin haluaa tulla muistetuksi johtajana, joka suurten puheiden lisäksi käytännössä heitti roskakoriin Gagarinin perinnön ja Venäjän aseman avaruuslentojen suurvaltana.
Axiom ottaa Nasan hommia hoitaakseen
Avaruusaseman ns. läntisellä puolella tapahtuu lähiaikoina paljon, ja uusi aika avaruusaseman historiassa alkoi itse asiassa nyt viime kuussa, kun kolme avaruusturistia vieraili asemalla.
Kyseessä oli Axiom-yhtiön SpaceX:ltä ostama ja täysin kaupallisesti tehty lento, jonka aikana raharikkaat Larry Connor, Eytan Stibbe ja Mark Pathy viettivät puolitoista viikkoa Kansainvälisellä avaruusasemalla. Aluksena heillä oli Dragon-kapseli ja aluksen komentajana toimi Axiomin leivissä nykyisin oleva astronautti Michael López-Alegría.
Samanlainen lento on luvassa myös ensi vuonna, jolloin kyydittäjänä toimii kokenut astronautti Peggy Whitson ja matkustajina ovat kilpa-ajaja John Shoffner sekä kaksi muuta, toistaiseksi vielä nimeämätöntä henkilöä.
Axiom on sopinut myös siitä, että se liittää asemaan oman moduulinsa. Silloin yhtiön asiakkaat voivat olla siellä, eivätkä vie tilaa muualta asemalta. Yhtiö aikoo käyttää omaa moduuliaan paitsi avaruushotellina, niin myös tutkimus- ja tuotantotoimintaan. Tarkoituksena on kuljettaa täysin kaupallisesti asemalle paitsi turisteja, niin myös ihmisiä enemmän tai vähemmän työkeikoille.
Axiom on solminut ensimmäisen tällaisen sopimuksen Arabiemiraattien kanssa: heidän seuraavat avaruuslentäjänsä ovat asemalla virallisesti Axiomin asiakkaina.
Tällä avaruustoiminnalla on myös yhteys Suomeen: Axiom julkisti suureelliset avaruuslentohaaveensa vuonna 2016 Slush-tapahtumassa Helsingissä, kun eräs heidän ensimmäisistä asiakkaistaan oli suomalainen Cohu Experience Oy, joka tunnettiin paremmin nimellä Space Nation.
Heidän Space Nation Astronaut Program pyrki löytämään astronautteja tulevalle avaruusasemalle lähetettäväksi pelillisen mobiilisovelluksen avulla. Kännyllä olisi siis pystynyt tekemään testejä ja haasteita, joilla saattoi kerätä pisteitä (ja maksaa koko ajan pikkusummia rahaa yhtiölle). Lopulta parhaat olisi kustuttu televisioitavaan loppukilpailuun astronauttien harjoitusleirille ja voittaja olisi päässyt Axiomin järjestämälle matkalle avaruuteen.
Space Nation kuopattiin jo pari vuotta sitten, mutta Axiom voi nyt paremmin kuin koskaan. Sen suunnitelmat ovat viivästyneet, kuten melkein kaikki avaruuslentoihin liittyvät hankkeet, mutta tavoite on edelleen sama, mistä Axiomin Mike Suffredini kertoi Slushissa vieraillessaan.
Suffredini on Nasan entinen avaruusasemajohtaja ja hänen tukenaan on koko joukko astronautteja sekä Nasalta kaupalliselle puolelle hypänneitä konkareita. Sillä on siis tietoa ja taitoa aivan yhtä lailla kuin Nasassa.
Suuri osa Nasan astronauttikoulutuksesta ja avaruusaseman operoinnista on nykyisin jo ulkoistettu SGT-nimiselle yhtiölle, joka on eräs Axiomin osakkaista.
“Ensin liitämme vuonna 2019 oman moduulimme kansainväliseen avaruusasemaan ja sen jälkeen, kun vuonna 2024 avaruusaseman toiminta ajetaan alas, tämä moduuli tulee olemaan oman avaruusasemamme ydin”, kertoi Suffredini tuolloin, kun tapasimme Slushissa. Nyt tavoitteena on liittää moduuli ensi vuonna, eikä avaruusaseman toimintaa ajeta alas vuonna 2024, mutta Axiom pystyy toimimaan siellä varsin laajasti.
Axiomin oma moduuli on jo tekeillä, joten se ei ole vain puhetta. Samoin omaan asemaan tulevia muita osia, liitosmoduulia, ilmalukkoa, asuinmoduulia, tuotantomoduulia ja huoltomoduuleita, aurinkopaneeleita ja niin edelleen ollaan joko tekemässä tai suunnittelemassa.
Yhtiön visio oli Suffredinin mukaan tuolloin jo selvä: turisteja, tutkijoita ja teollisuutta. Kun hintataso laskee, monet uudetkin maat pystyvät tekemään asemalla omien astronauttiensa kanssa julkisesti rahoitettua tutkimusta. Lisäksi kaupalliset yritykset ovat kiinnostuneita tuotekehitystoiminnasta avaruudessa.
“Painottomuudessa voidaan tehdä joitain asioita paremmin kuin täällä maapallolla, mutta meillä ei ole ollut kapasiteettia kaupalliseen toteuttamiseen. Asemassamme olevassa tuotantomoduulissa voidaan tehdä esimerkiksi laadultaan ylivoimaista valokuitua, lääkemolekyylejä ja metalliseoksia, jotka ovat mahdottomia valmistaa painovoiman alaisuudessa.”
“Ja tämä on vasta alkua – opimme kunnolla painottomuuden mahdollisuuksia vasta sitten, kun alamme oikeasti tekemään siellä tuotteita.”
Massatuotannosta ei luonnollisestikaan voi vielä puhua, sillä yhdessä pienessä moduulissa ei paljoa ennätä tekemään. Niinpä ensimmäisenä avaruustehtaassa tehdään sellaisia tuotteita, joissa avaruustuotannon edut ovat suurimpia, tuotantomäärät suhteellisen pieniä ja niistä voi pyytää hyvää hintaa. Erikoislääkkeet ja suihkumoottorien pienet osat voisivat olla juuri tuollaisia.
Vuonna 2016 Suffredini oletti, että ensimmäiset yhtiön lennättämät turistit pääsevät matkaan vuonna 2019, mutta pääasiassa amerikkalaisten avaruusalusten viivytysten vuoksi tämä ei ollut mahdollista. Nyt, kun SpaceX:n Dragon on rutiinikäytössä, onnistui myös turistilennon tekeminen.
“Myymme asemalle kahdenlaisia matkapaketteja. 60-90 vuorokautta kestävät lennot on tarkoitettu ammattiastronauteille, jotka voivat keskittyä tutkimustyöhön. Lisäksi myymme noin viikon kestäviä turistilentoja.”
Axiom ei suinkaan ole enää yksin. Viime vuoden lokakuussa julkistettiin Orbital Reef -niminen hanke kaupallisen avaruusaseman rakentamiseksi. Mukana siinä ovat muun muassa Blue Origin ja Boeing. Tarkoituksena on tehdä vuoteen 2030 mennessä asema, missä voisi olla 10 henkilöä. Axiomin aseman tapaan Orbital Reef toimisi hotellina, tutkimuslaitoksena ja tuotantotilana.
Starlab on puolestaan samankaltainen, mutta hieman pienempi asema, joka voisi olla valmis vuonna 2027. Tässä hankkeessa ovat mukana muun muassa avaruusasemalla nyt tutkimustoimintaa harjoittava Nanoracks ja Lockheed Martin -yhtiö.
Niin, ja onhan Kiinakin maininnut, että heidän asemansa on avoin kaupalliselle toiminnalle. Heidän etunsa on se, että asema on jo Maata kiertämässä ja ihan kohta varsin suurikin.
Pari päivitystä 10.5.: Laukaisu onnistui hyvin ja tämä lisättiin juttuun. Lisäksi jostain syystä olin kirjoittanyt Peggy Whitsonin nimen Wilsoniksi ja Tiangong-aseman Tiankongiksi. Nämäkin on korjattu. Kiitos Teemu!