Nasan mahtava tulevaisuus visionäärisen ja voimakkaan presidentin ohjaamana
En olisi halunnut olla Nasan tiedottaja, jonka tehtäväksi annettiin tehdä tiedote Nasan ensi vuoden budjettiehdotuksesta.
Tulos on kylmäävää luettavaa, sillä tulossa on 25 prosentin leikkaus Nasan rahoitukseen, ja kärsijinä ovat ennen kaikkea tiede sekä kansainvälinen yhteistyö. Kulmakarvoja nostattaa myös tyyli, millä tiedote kiittää presidentti Trumpia hänen näkemyksellisyydestään ja vempauttaa leikkaukset positiivisiksi uutisiksi. Toki vaatii ammattitaitoa tehdä tuollainen tiedote.
Yleisohjeeni on ollut aina pitää politiikka ja tiede mahdollisimman kaukana toisistaan, mutta avaruustutkimuksen rahoituskuvioita niin Yhdysvalloissa kuin täällä Euroopassa ei voi olla kommentoimatta myös menemättä hieman politiikan puolelle. Tämän Nasan budjettiehdotuksen tapauksessa se on mahdotonta, sillä leikkaukset osuvat ennen kaikkea sellaiseen tutkimukseen, mistä Trump ja hänen liittolaisensa eivät pidä. Kuten ”vähemmän tärkeä” tutkimus, Maan havainnointi ja ilmastotutkimus.
Lisäksi budjettiehdotuksessa näkyy selvästi Elon Muskin sormenjälki, mikä herättää tietysti valtavan suuria kysymyksiä eturistiriidoista – SpaceX on muuttumassa valtiolliseksi toimijaksi.
Tarkalleen ottaen Nasan vuoden 2026 budjettiehdotus merkitsee 24,3 prosentin pudotusta tämän vuoden 24,8 miljardista dollarista 18,8 miljardiin dollariin. Vielä vuoden alussa Nasassa toivottiin pientä korotusta, koska vuonna 2024 Nasalla oli käytössään pari prosenttia edellisvuotta vähemmän rahaa (vuonna 2023 25,38 miljardia dollaria).
Jos ja kun Yhdysvalloissa halutaan vähentää byrokratiaa ja tehostaa toimia, niin Nasa ei luonnollisestikaan voi olla tästä erillään. Nasa-käyntieni aikana huomasin itsekin, että syytä tehostamiseen myös on: Nasa on saavuttanut paljon ja kurottaa upeasti tähtiin, mutta byrokratia on massiivista ja järjestöstä on tullut itseriittoinen möhkäle, joka odottaa automaattisesti saavansa vain rahaa ja käyttää sitä melkein miten vain.
Hyvä esimerkki on Space Launch System, uusi kuuraketti, jota on kehitetty yli vuosikymmenen ja se on tullut jo tähän mennessä maksamaan noin 50 miljardia dollaria. Tämän päälle jokainen lento maksaisi nelisen miljardia dollaria.
Nasan puolustukseksi tosin voi todeta, että se ohjattiin käyttämään avaruussukkulan tekniikkaa aluepoliittisista syistä ja osa kustannuksista on seurausta aikaisemmista säästöistä.
SLS-ohjelman keskeyttämistä onkin ehdotettu, toivottu, pelätty ja valmisteltu jo jonkin aikaa. Mutta tapa, millä se nyt tehdään, näyttää etenkin kansainvälisen yhteistyön kannalta hyvin ikävältä.
Euroopan avaruusjärjestö on panostanut paljon kuualusten huoltomodulien suunnitteluun ja valmistamiseen, sekä on rakentamassa Lunar Gatewayn, tulevan Kuuta kiertävän aseman moduleita. Eurooppalaisastronautit ja -tutkijat ovat elätelleet toivoa kuumatkoista.
Töpseliä ei vedetä kuitenkaan saman tien seinästä, sillä budjettiehdotus kaavailee nyt sitä, että nykysuunnitelmin mentäisiin aina Artemis 3 -lentoon saakka, ja sen jälkeen tilanne muuttuu toiseksi.
Artemis 2 -lennolla SLS laukaisisi Orion-aluksen ja sen eurooppalaisen huoltomoduulin sekä neljä astronauttia kiertämään Kuuta, mutta laskeutuminen Kuun pinnalle tapahtuisi vasta seuraavalla, Artemis 3 -lennolla. Nyt kakkosta suunnitellaan aikaisintaan ensi vuoden helmikuussa tapahtuvaksi (kyllä, sitä on jälleen lykätty tämän vuoden lopusta ensi vuoden puolelle). Kolmoslento olisi sitten vuoden 2027 puolivälissä.
Nämä ollaan siis toteuttamassa, ja toivottavasti vuoteen 2027 mennessä Space X saa myös Starship-aluksensa lentämään kunnolla sekä siihen perustuvan kuuhunlaskeutumisaluksen valmiiksi.
Kansainväliset kumppanit eli ESA, Kanada, Japani ja Arabiemiraatit, saisivat siis hieman palautetta rahoilleen, mutta Gatewayn sekä siihen liittyneiden lentojen peruuttaminen sattuu kovasti.
Gatewaysta hahmoteltiin ikään kuin Kansainvälisen avaruusaseman seuraajaa.
Tällä hetkellä tavoitteena on vielä se, että sekä Artemis 4 että Artemis 5 olisivat käyttäneet Gateway-asemaa välietappina matkalla Kuun pinnalle. Nämä ollaan nyt karsimassa ja fokusta siirretään miehitettyyn Mars-lentoon. Menopelinä olisi luonnollisesti Muskin SpaceX-yhtiön Starship.
Euroopan avaruusjärjestö julkisti maanantaina hyvin varovaisen tiedotteen kannastaan Nasan budjettiin ja sen leikkauksiin. Sen perusviesti on se, että kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kaikille ja että ESA on sitoutunut siihen, sekä että Euroopalla ja Yhdysvalloilla on vuosikymmeniä kestänyt, menestyksekäs kumppanuussuhde, joka on luonut tiiviitä kytköksiä amerikkalaisten ja eurooppalaisten kollegoiden välille.
Nasa ja ESA ovat todenneet tahoillaan, että keskusteluja tulevasta käydään parhaillaan.
Kuuhankkeiden lisäksi esillä on kauan valmisteltu näyttenhakulento Marsista, Mars Sample Return Mission. Marsissa oleva Perseverance-kulkija on jo pudottanut punaisen planeetan pinnalle kymmenen pientä näyteputkiloa, jotka suunnitelman mukaan olisi käyty poimimassa robottialuksella (helikopterilla!), laukaistu Marsia kiertävälle radalle, ja sieltä eurooppalaistekoinen luotain olisi kuljettanut näytteet Maahan.
Nyt Trumpin hallinto toteaa, että tämä on tarpeetonta, koska astronautit voivat käydä pian hakemassa näytteitä. Musk ja hänen Mars-haaveensa ovat tässä varmasti takana.
Taas kerran: periaatteessa tässä on järkeä, mutta nähtäväksi jää, miten nopeasti ihmiset pääsevät Marsiin. SpaceX:n ja Elon Muskin julkisuudessa esittämät aikataulut ovat ehdottomasti liian optimistisia (ja koko ajan myöhemmäksi siirtyviä), mutta toisaalta – jos Starship toimii luvatusti lopulta – niin sen avulla näytteenhaku käy kätevämmin.
Vielä vuosikymmen sitten oletin, että SpaceX pääsisi Marsiin vielä ennen 2030-lukua, mutta sittemmin kehitys on ollut hitaampaa. Starhipin kehitys on mennyt eteenpäin sykäyksin, ja kenties kahden epäonnistuneen koelennon jälkeen yhtiö pääsee taas vauhtiin, mutta voi olla, ettei. Muskin innostuttua politiikasta ovat hänen yhtiönsä SpaceX ja Tesla jymähtäneet paikalleen ja taantuneet.
On hyvinkin mahdollista, että Muskin vähemmän kiinnostuksen lisäksi kyse on siitä, että kumpikin yhtiö on muuttunut etabloitukseeksi yhtiöksi, joissa innovointi ei tapahdu enää yhtä suoraviivaisesti kuin pienemmissä, start-up -henkisissä yhtiöissä.
Tämän tarinan kannalta etenkin SpaceX on murheenkryyni, koska seuraavien Starshipin koelentojen pitäisi onnistua täydellisesti, jotta kuulennot olisivat mahdollisia nykyisen aikataulun puitteissa.
ESAn puolelta seuraava merkkipaalu on kesäkuussa, jolloin jäsenmaiden edustajat kokoontuvat miettimään tulevaa ja katsomaan siihen, missä ESA menee nyt. Todennäköisesti Nasan tuleva budjetti ja kansainvälinen tilanne on siellä ykkösaiheena; ESA on luottanut sisäisesti ja ulkoisesti hyvin paljon yhteistyöhön, mutta selvästikin ilmapiiri puhaltaa kohti tiiviimpää ja kattavampaa eurooppalaista tekemistä.
En yllättyisi lainkaan, jos kesäkuussa ESA päättäisi panostaa selvemmin Euroopan täydelliseen omavaraisuuteen avarustoiminnassa, miehitetyt avaruuslennot mukaan lukien. Kyllä, tämä tarkoittaisi mahdollisesti myös oman avaruusaluksen kehittämistä. Jo nyt ESA on tilannut rahtialuksia, ja niiden muuttaminen ihmisten kuljettamiseen sopiviksi on täysin mahdollista. SpaceX teki Dragon-aluksellaan juuri niin.
Kenties pohditaan myös Gatewayn muuttamista Maata kiertäväksi avaruusasemaksi. Tai sitä varten tehtyjen osien liittämistä suunnitteilla oleviin kaupallisiin avaruusasemiin, kuten osin eurooppalaiseen Starlabiin.
Mitä tulee vielä Nasaan, niin budjetissa ehdotetaan myös rahaa ”uusien, Kuuhun ja Marsiin suuntautuvien ohjelmien” käyttöön. Elon Muskin visio Marsin valloittamisesta pääsee siis Nasan suuntaviivoihin. Nasa muuttuu SpaceX:n työkaluksi.
Kenties huolestuttavinta ja ikävintä on kuitenkin tulossa olevat suuret leikkaukset Nasan Maan havainnointiin ja tieteeseen. Ja tässä presidentti Trumpin politiikka näkyy selvimmin.
”Matalan prioriteetin ilmastotutkimus” yksinkertaisesti lopetetaan, vain muutamaa kuukautta sen jälkeen, kun Nasa totesi ilmastomuutoksen seurannan olevan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden tutkimussuunnista.
Myös tiedehankkeet ja aurinkokunnan tutkimus ovat leikkauslistalla. On mahdollista, että tekeillä oleva, Hubblen avaruusteleskoopin sotilaskäyttöön otettuun optiikkaan perustuva Nancy Grace Roman -avaruusteleskooppi ei pääsekään avaruuteen.
Yhdysvaltain osuus Kansainvälisestä avaruusasemasta pienenisi myös budjettiehdotuksessa. ”Aseman miehistön kokoa pienennetään, rahtilentojen määrää vähennetään, ja avaruusaseman tutkimuskapasiteettia suunnataan tukemaan Kuun ja Marsin tutkimusohjelmia”.
Kuulentoihin ja Marsiin menemiseen valmistautuminen tuo varmasti paljon uutta ja kiinnostavaa myös tieteellisesti, ja tekee lopulta mahdolliseksi muun muassa näytteiden tuomisen Maahan, mutta kyse on kummassakin eniten lipunheiluttamisesta.
Tiedoteessa todetaankin suoraan, että tavoitteena on ”palata Kuuhun ennen Kiinaa ja viedä amerikkalainen ensimmäisenä Marsiin”.
”Vähämerkityksellisen tieteen” leikkaamisen lisäksi Trumpin hallinto painostaa myös Nasaa luopumaan yhdenvertaisuus- ja inkluusiohankkeistaan. Jo talvella Nasa pudotti Artemis-ohjelman tavoitteista pois sen, että aikomuksena olisi saada nyt myös nainen ja värillinen henkilö Kuun pinnalle.
Nasa on alkanut myös vähentämään muun muassa ilmastotutkimusta. Konkreettisin esimerkki tästä on Goddardin avaruuslentokeskuksen New Yorkissa sijaitsevan avaruus- ja ympäristötutkimustoimiston lakkauttaminen.
Budjettiehdotus on silti vielä vain ehdotus, ja siihen saattaa tulla kongressikäsittelyssä muutoksia. Republikaaneilla on kuitenkin enemmistö, ja tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa nykyisin, äänestäminen menee asiasta riippumatta puoluerajan mukaisesti. Onkin epätodennäköistä, että olennaisia muutoksia tulee.
Jännää nähdä, miten miljonääri, yksityinen astronautti ja Elon Muskin hyvä ystävä Jared Isaacsman alkaa johtamaan Nasaa nyt kesällä, kun hänen valintansa vahvistetaan lopullisesti.
