Terveisiä kiertoradalta

Mikä tilanne kuulentojen suhteen?

19.9.2025 klo 14.44, kirjoittaja Jari Mäkinen
Kategoriat: Terveisiä kiertoradalta

Euroopan avaruusjärjestö luovutti virallisesti nyt syyskuun 10. päivänä jo kolmannen kuualuksen huoltomoduulin Nasalle. Suunnitelman mukaan Artemis III -lento, jolla ihmiset palaisivat pitkän tauon jälkeen jälleen Kuun pinnalle, käyttäisi juuri tätä huoltomoduulia matkaansa Maasta Kuun kiertoradalle, Kuuta kiertäessään ja paluumatkallaan kohti maapalloa. 

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan lentoa suunnitellaan aikaisintaan kesäkuulle 2027, mutta Kuuhun palaamisen päällä leijuu monenlaisia uhkakuvia teknisistä viivästyksistä politiikan kiemuroihin.

Katsotaanpa vähän, missä kuulentojen kanssa mennään nyt – viisi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun presidentti Trump ilmoitti ensimmäisellä kaudellaan amerikkalaisten palaavan kuuhun vuoden 2024 loppuun mennessä.

Artemis II lähes valmiina

Kun Trump allekirjoitti toukokuussa 2019 niin sanotun avaruuspolitiikkadirektiivin 1, Space Policy Directive 1:n, tavoitteena ei ollut vain käydä nopeasti Kuussa Apollo-lentojen tyyliin, vaan palata Kuuhun ja Kuun luokse pysyvämmin.

Suunnitelmana oli käyttää Boeing-yhtiön tekemää SLS-rakettia, Lockheed-Martinin valmistamaa Orion-alusta ja eurooppalaisten toimittamia huoltomoduuleita astronauttien viemiseen ensin lennolle Kuun ympäri ja sitten Kuun pinnalle. Kuuhun laskeuduttaisiin SpaceX:n Starship-aluksen kuuversiolla ja myöhemmin myös Blue Originin johtaman yhteenliittymän rakentamalla laskeutujalla.

Ensimmäinen lento, Artemis I oli tarkoitus tehdä vuonna 2020, mutta se viivästyi vuoteen 2022. Tuolla ilman astronautteja tehdyllä lennolla alus kiersi Kuuta vähän aikaa automaattisesti ja palasi takaisin. Koelento meni muuten hyvin, paitsi että Orion-aluksen lämpösuojakilvestä löydettiin suuria vaurioita laskeutumisen jälkeen. Kilven uloin kerros oli irronnut monista kohdista ja kilven muodostavista noin 5000 pienestä keraamisesta tiilestä lähes 200 oli halkeillut.

Lämpösuoja riitti suojaamaan alusta laskeutumisen aikana, mutta koska ihmisiä kuljetettaessa ei haluta ottaa riskejä, päätettiin kilpeen tehdä suuria muutoksia. Aluksen elossapitojärjestelmissä oli myös korjattavaa.

Näiden ongelmien parissa kuluikin niin paljon aikaa, että Artemis II -lentoa lykättiin useampaan kertaan eteenpäin. Alun perin sitä kaavailtiin vuodelle 2021, korjausten aikana vuodelle 2024, ja nyt tavoitteena on Saada astronautit Reid Wiseman, Victor Glover, Christina Koch ja Jeremy Hansen viimein historialliselle kuumatkalleen ensi huhtikuussa.

Alla oleva video on tehty vuonna 2023, jolloin nelikko oli käymässä Euroopassa.

Nyt aikataulu tältä osin vaikuttaa realistiselta, ja raketti aluksineen on jotakuinkin valmiina – kuten on ollut jo noin vuoden ajan. 

Heidän lentonsa kestää kymmenen vuorokautta. Matka Kuun luokse kestää kolme vuorokautta, kiertää Kuuta lähimmillään noin sadan kilometrin korkeudessa neljä vuorokautta ja palaa Maahan jälleen noin kolmen päivän ajan. Erityisen jännää lennossa on se, että astronautit kiertävät Kuuta radalla, miltä he pystyvät näkemään hyvin myös Kuun etelänavan alueet eli paikan, minne Artemis III -lennolla on tarkoitus laskeutua. 

Wiseman, Glover, Koch ja Hansen ottavat paljon kuvia, ja myös harjoittelevat aluksen sisällä avaruuskävelyn tekemistä uusilla avaruuspuvuilla.

Orion-alus iskeytyy laskeutuessaan ilmakehään noin 11 kilometrin sekuntinopeudella ja laskeutuu laskuvarjoillaan Tyyneen valtamereen Kalifornian luokse.

Myös sinä voit päästä mukaan lennolle, tosin virtuaalisesti. Nasalla on meneillään ”Send Your Name with Artemis II” -kampanja, jossa voit lähettää nimesi Orionin kyydissä Kuuta kiertämään. Käy lataamassa maihinnousukorttisi tammikuuhun 2026 mennessä täällä: https://www3.nasa.gov/send-your-name-with-artemis/

Artemis III 

Jos Artemis II sujuu suunnitellusti, saattaisi Artemis III päästä matkaan vain noin vuotta myöhemmin, kesällä 2027. Tuolla lennolla käytettävän SLS-raketin osia tehdään parhaillaan, ja itse raketti laitettaneen kasaan vasta ensi vuonna. Airbusin Bremenissä valmistama eurooppalaishuoltomoduuli on jo kiinnitetty Orion-alukseen.

Suurin kysymysmerkki tällä hetkellä on laskeutuminen Kuun pinnalle, mikä onkin iso epävarmuustekijä lennolla, jonka tarkoitus olisi juuri laskeutua ensimmäisen kerran Kuuhun sitten Apollo 17 -lennon vuonna 1972.

SpaceX on myöhässä Starship-aluksensa käyttökuntoon saamisessa, ja vasta sen jälkeen yhtiö pääsee testaamaan kuulennolla vaadittavaa tekniikkaa. Haastavinta on aluksen tankkaus kiertoradalle, sillä Starship käyttää avaruuteen noustessaan suuren osan polttoaineestaan. Jotta se voisi jatkaa Kuuhun, toimia Kuun kiertoradalla, laskeutua ja nousta uudelleen avaruuteen, täytyy sen tankit täyttää avaruudessa, ja tämä vaatii useamman Starshipin tankkeriversion lennon avaruuteen.

Lentoja pitää tehdä jopa 14. Ajatuksena ei ole lirittää nestemäistä metaania ja nestehappea suoraan tankkialuksesta kuualukseen, vaan käyttää kiertoradalla olevaa varastoa – huoltoasemaa. Tankkeri-Starshipit vievät ajoaineita tähän välivarastoon, mistä Kuu-Starship eli HLS (Human Landing System) saisi metaaninsa ja happensa. Näitä täytyy olla satoja tonneja, joten jo pelkästään tankkausoperaatio ennen lähtöä Kuuhun on monimutkainen ja kriittinen osa lentoa.

HLS ampaisee automaattisesti kohti Kuuta ja asettuu kiertämään sitä vakaalle kiertoradalle ennen Artemis III -astronauttien lähtöä matkaan. Heidän lentonsa alkaa vasta sitten, kun HLS on paitsi Kuun luona, niin myös testattu ja toimintakuntoinen.

SLS laukaisee astronautit kohti Kuuta. He telakoituvat Orion-aluksellaan Starshipiin. Kaksi astronauteista siirtyy kuualukseen, kaksi jää Orioniin. HLS laskeutuu Kuun etelänavan tuntumaan ja viettää siellä noin viikon tutkimusta tehden, näyteitä keräten ja aluksensa toimintaa seuraten. Kaikkiaan Artemis III -lento kestää tämänhetkisen suunnitelman mukaan 30 vuorokautta.

Kuuastronautteja ei ole vielä nimetty, mutta Nasalla on 18-henkinen Artemis-astronauttiryhmä, jonka jäsenistä neljä valitaan mukaan lennolle. Nasa painotti pitkään, että Kuuhun laskeutuisi naisastronautti ja ei-valkoinen astronautti, mutta viime aikoina Yhdysvaltain nykyhallinnon painostuksesta tämä on jätetty pois; ajatuksena naisen ja rodullistetun ihmisen saaminen Kuun pinnalle 12 valkoisen miehen jälkeen oli kaunis.

Nykyhallinto on myös vihjannut mahdollisuudesta peruuttaa koko Artemis III -lento. Nasan tuoreimmassa budjettiehdotuksessa on vielä mukana tämä ensimmäinen laskeutuminen Kuuhun, mutta sitä seuraamaan suunnitellut lennot eivät ole saamassa enää rahoitusta.

Mukana näillä lennoilla olisi myös astronautteja Euroopasta, Kanadasta, Japanista ja Yhdistyneistä arabiemiraateista. Nasa on suunnitellut Gateway-asemaa ja Artemis-lentoja yhdessä näiden kanssa, ja Artemis III:n jälkeisten lentojen peruminen olisi suuri isku kansainväliselle yhteistyölle.

Toisaalta, jos Starship toimii lopulta SpaceX:n kaavailemalla tavalla, niin kalliin SLS:n ja pienen Orionin käyttäminen olisi tyhmää. Starshipit voisivat viedä Kuun pinnalle paljon enemmän tavaraa ja ihmisiä paljon SLS-rakettia edullisemmin kuin on nyt kaavailtu.

Tarkoituksenahan oli tehdä lisää laskeutumisia Kuuhun, pohjustaa pysyvää oleskelua siellä ja rakentaa Kuuta kiertämään Gateway -nimisen avaruusaluksen. Laskeutumisia Kuuhun voitaisiin tehdä sieltä ja asemalla harjoiteltaisiin asumista sekä olemista kaukana avaruudessa. Se olisi looginen jatko nykyisellä Kansainvälisellä avaruusasemalla tehtävälle toiminnalle.

Saa nähdä, miten käy. Seuraava Starshipin koelento tapahtunee parin viikon päästä, ja SpaceX suunnittelee tekevänsä koelentoja hyvinkin nopeaan tahtiin ensi vuonna uudella Starshipin sekä sen Super Heavy -kantoraketin kolmannella kehitysversiolla. Tulossa on myös tankkerialuksen koelentoja ja tankkauksen harjoittelua.

Jotta HLS olisi valmis ja testattu Artemis III -lentoa varten ennen kesää 2027, pitää koelentotahdin olla todella suuri lähiaikoina. Jopa SpaceX:n vauhdilla tämä on varsin haastavaa…