Marcus Wandtin avaruuslento on esimerkki tulevasta
Kansainvälinen avaruusasema on tehnyt nyt tammikuun lopussa kauniita ylilentoja iltaisin eteläisestä Suomesta katsottuna. Aina silloin tällöin ISS:n rata on sellainen, että se näkyy hyvin juuri mukavaan aikaan iltaisin ja toisinaan aamuisin. Ja toisinaan ylilennot ovat päivällä tai yöllä siten, ettei asemaa voi nähdä. Näitä ylilentoja karttoineen ja kirkkausennusteineen voi katsella helposti esimerkiksi https://www.heavens-above.com -sivustolta.
Tämä hyvän näkymisen periodi päättyy (Etelä-Suomesta katsottuna) 2. helmikuuta, ja sattumalta juuri silloin avaruusasemalla parhaillaan oleva ruotsalaisastronautti Marcus Wandt palaa myös takaisin Maahan.
Mitä? Ruotsalainen astronautti avaruudessa juuri nyt?
Kyllä. Ruotsalainen Marcus Wandt lähti avaruuteen 17. tammikuuta Axiom-3 -lennolla ja hän, kuten kolme muuta astronauttia viettävät avaruudessa kaikkiaan noin kaksi viikkoa. On omituista, että Wandtin lennosta ei ole kerrottu suomalaismedioissa juuri mitään – etenkin kun kyseessä on hyvin merkittävä ensikerta. Wandt on Euroopan avaruusjärjestön vuonna 2022 valitsemista uusista astronauteista ensimmäinen avaruuteen päässyt, ja tapa, millä hän kiilasi muiden ohitse, on myös kiinnostava.
Tällaisia keikka-astronautteja tulee vastaisuudessa paljon lisää.
Mistä oikein on kyse?
Taustalla tässä on kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että kun Euroopan avaruusjärjestö valitsi marraskuussa 2022 uusia astronautteja, oli mukana ammattiastronautteja ja reserviastronautteja. Ammattiastronautit aloittivat astronauttikoulutuksensa viime huhtikuussa, ja reservi jäi nimensä mukaisesti varalle. He pääsivät ihan loppupeleihin ”varsinaisia” astronautteja valittaessa, mutta heidät jätettiin syystä tai toisesta ikään kuin varasijalle. Estradille hekin pääsivät Pariisissa, missä uudet astronautit esiteltiin.
Ideana reserviastronauteissa on se, että heidät voidaan ottaa mukaan jos ja kun on tarvetta, tai jos heidän jäsenmaistaan keksitään syitä ja rahoitus heidän lennättämiseensä – kuten Wandtin tapauksessa kävi. Jos ammattiastronautteja tarvitaan lisää, niin heistä voidaan täydentää ammattiastronauttien ryhmää. ESA:n astronauttiryhmää on täydennetty aikaisemmin jo lähes valituilla astronauteilla, joten nyt tämä systeemi tehtiin ikään kuin viralliseksi. Esimerkiksi Matthias Maurer on tällainen astronauttiryhmän 2009 varapaikalta ammattiastronautiksi kutsuttu.
Olennaisempi syy on kuitenkin se, että tulevaisuudessa on tarvetta selvästi kahdenlaisille astronauteille. Heille, jotka tekevät pitkiä avaruuslentoja avaruusasemalla ja lähtevät esimerkiksi vielä tämän vuosikymmenen lopussa Kuuta kiertämään, todennäköisesti Kuun pinnallekin. Siis tarvitaan astronautteja, jotka tekevät pitkiä ja vaativia avaruuslentoja. Siihen tarvitaan pitkä ja perusteellinen koulutus, kuten aina tähän mennessä on tehty.
Ja sitten tarvitaan keikka-astronautteja, jotka menevät avaruuteen tekemään kokeita ja tutkimusta lyhyeksi ajaksi. He saavat periaatteessa samanlaisen koulutuksen kuin avaruusturistit, eli heille opetetaan peruskikat painottomuudesta, pelastussysteemit ja muut jutut, joiden avulla he voivat olla avaruuslennolla enemmänkin matkustajina. Koulutus kestää vain puolisen vuotta ja on paljon yleisempi kuin ammattiastronauteilla.
Avaruusturisteilla koulutus on nopea ja tehokas, mutta avaruusjärjestön keikka-astronautit saavat lisäksi koulutusta siihen, miten he tekevät tutkimusta avaruusasemalla. Esimerkiksi Marcus Wandt tutustui hyvin eurooppalaisen Columbus-laboratorion ominaisuuksiin ja hänelle järjestettiin varsin kunnianhimoinen ohjelma kokeista ja tutkimuksista, joita hän tekee avaruudessa. Hän ei siis vain kellu painottomuudessa ja ihaile maisemia pariviikkoisen lentonsa aikana, vaan hänellä on varsin tiukka ohjelma.
Lisätietoja hänen tutkimuksistaan on ESAn nettisivulla osoitteessa https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/muninn.
Tällaisia lyhytaikaisia, työntäyteisiä lentoja on tulossa vastaisuudessakin. Siinä missä puolen vuoden pestin avaruudessa olevat astronautit, siis oikein ammattiastronautit, huoltavat asemaa ja tekevät tutkimuksen sekä PR-tyyppisten tilaisuuksien lisäksi paljon muutakin, niin nämä keikka-astronautit voivat keskittyä töihin, jotka on juuri suunniteltu tällaisiksi nopeasti ja kätevästi avaruudessa tehtäviksi.
Näitä tulee vastaisuudessa enemmänkin, avaruusjärjestöjen lisäksi varmasti myös tutkimuslaitoksista ja yhtiöistä. Tutkimuksen tekeminen avaruudessa tulee arkisemmaksi ja edullisemmaksi, ja käynnit avaruudessa muuttuvat vähitellen samankaltaisiksi keikoiksi kuin käynnit Etelämantereen tutkimusasemilla. Sinnekään ei mennä ihan noin vain, sinne meneville on koulutusta ja siellä tehtäväksi suunnitellaan etukäteen tutkimuksia, jotka voidaan tehdä nopeasti ja jotka täytyy juuri tehdä siellä paikan päällä.
Koska tällaisia lentoja tulee tulevaisuudessa vielä enemmän, niin Axiom-yhtiö, joka on tämän lennon järjestäjä, tulee liittämään asemaan ensi vuonna oman moduulin, joka toimii tutkimuslaboratoriona ja hotellina. Sitä käyttävät niin keikka-astronautit kuin avaruusturistitkin. Myöhemmin moduuli irrotetaan asemasta ja sen ympärille rakennetaan kokonainen uusi avaruusasema. Tällaisia muitakin asemia on suunnitteilla, ja veturina tässä on laajeneva avaruustoiminta, niin tutkimus, turismi kuin myös teollinen tuotanto.
Axiomille tämä Axiom-3 -lento, kolmas heidän järjestämänsä ”turistilento” SpaceX:n Dragon-aluksilla avaruusasemalle, on ensimmäinen tällainen tutkimuslento. Lisätietoja siitä on osoitteessa https://www.axiomspace.com/missions/ax3/research.
Vähitellen olemme jo tilanteessa, missä kauan aikaa puhuttuja asioita voidaan alkaa tehdä oikeasti: esimerkiksi valokuituja ja lääkemolekyylejä, jotka ovat parempia kuin maapallon painovoimassa tehdyt, ja jännin uusi asia ovat keinoelimet, sillä nähtävästi painottomuudessa voidaan niitä kasvattaa paremmin kantasoluista kuin täällä maapallolla.
Tein tästä aihepiiristä Tiedeykkösen viime vuonna: https://areena.yle.fi/podcastit/1-65846797
Mutta kiinnostavaa tässä kaikessa on siis se, että Marcus Wandt ja Ruotsi ovat ikään kuin edelläkavijöitä tässä kehityksessä. Ruotsalaiset järjestivät rahoituksen lennolle ja Marcus pääsi siten kavereidensa edestä avaruuteen. Seuraavana on lähdössä puolalainen ja sitten todennäköisesti britit, jotka suunnittelevat täysin brittiläistä lentoa. Mukana olisivat brittiläiset ammatti- ja vara-astronautit Rosemary Coogan ja Meganne Christian sekä para-astronautti John McFall, ja lennon komentajaksi kutsuttaisiin eläkkeeltä takaisin Tim Peake, ESA-astronautti joka on tehnyt jo yhden avaruuslennon.
Tämä on siis vasta huhua, mutta Axiom on palkannut lentojensa kometajiksi, siis turistien kaitsijaksi, Nasan astronautit Michael Lopez-Alegrian, joka on nyt avaruudessa, ja Peggy Whitsonin. Miksipä ei seuraavaksi Tim Peaken, jos Iso-Britannia olisi halukas ostamaan kokonaan brittiläisen lennon. Jos huhuista puhutaan edelleen, niin myös nyt ESAn uusien astronauttien kanssa kouluttautunut australialainen Meganne Christian on mainittu tässä yhteydessä.
VArmaa on kuitenkin se, että näitä lentomahdollisuuksia tulee paljon. Siksipä jos täällä Suomessakin haluttaisiin saada nyt oma astronautti, niin rahankeräys pystyyn ja sisunautti taivaalle. Tai jos jollain on noin 50 miljoonaaeuroa ylimääräistä, niin hän voisi ostaa itse paikan turistilennonta. Ei siis vain pomppauslennolle, vaan ihan oikeasti avaruuteen.
Jos palataan vielä tähän nyt meneillään olevaan lentoon ja Marcus Wandtiin, niin kun uudet astronautit julkistettiin Pariisissa marraskuussa 2022, niin olin siellä paikalla ja juttelin Marcuksen kanssa. Yllä olevalla videolla hän kertoo tuntemuksistaan ja hakuprosessista. Hän vaikutti Pariisissa hieman pettyneeltä, mutta nyt mieli on varmasti toinen – niin leveää hymyä ei avaruudessa ole näkynyt pitkään aikaan.
Näillä näkymin Marcus ja hänen miehistönsä, mihin Lopez-Alegrian lisäksi kuuluu italialainen ja turkkilainen, niin ne palaavat takaisin Maahan 2. helmikuuta. Miehistöä on muuten kutsuttu historian ensimmäiseksi täysin eurooppalaiseksi, koska Lopez-Alegrian sukujuuret ovat Espanjassa ja Turkki on eurooppaa ja ei ole eurooppaa, kuinka nyt sitten tulkitaankin. Lento siis päättyy tämän viikon perjantaina, ja nähtävästi Marcus on sopeutunut avaruuden olosuhteisiin hyvin. En olisi yllättynyt, jos hän päätyisi mukaan vielä ammattiastronautiksi, niin hyvin kaikki on – julkisuudessa olevien tietojen mukaan – sujunut.
Taustalla Wandtin lennon järjestelyissä on ollut todennäköisesti ensimmäinen ruotsalaisastronautti Christer Fuglesang, joka on nykyisin Saab-yhtiön palkkalistoilla, kuten myös Wandt. Oletan, että Christer on kontaktiensa ja kokemuksensa avulla sumplinut asioita eteenpäin niin tehokkaasti, että tämä tuorein ruotsalaisavaruuslento tapahtui niin pikaisesti, että monet eivät ole sitä vieläkään huomanneet.