Paluu kääpiöiden tasangolle
Suurin osa maailmankaikkeuden aineesta on pimeää ainetta – mutta mitä pimeä aine tarkalleen on? Tämä on yksi kosmologian suuria kysymyksiä. Yksinkertaisimmissa malleissa pimeä aine vetää gravitaation takia kaikkea puoleensa samalla…
Kosmologian suurin kiista
Puhun 14. huhtikuuta kello 18 Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin Mörne-salissa (Kirkkotori 1) otsikolla Kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee – kosmologian suurin kiista. Esitelmän esittely on seuraava: Kosmologiassa tapahtui ensimmäinen vallankumous 1920-luvulla, kun…
Palapelin rakentamista
Kirjoitin edellisessä merkinnässä isojen kielimallien (”AI:n” tai ”tekoälyn”) käytöstä opetuksessa. Myös tutkimuksessa käytetään niitä ja muita koneoppimisalgoritmeja yhä enemmän. Noin puolessa Euclid-tutkimusryhmän viime keväänä julkistamista artikkeleista, missä raportoitiin Euroopan merkittävimmän…
Muuri toisensa jälkeen
Kesäkuussa sanoin blogin kommenteissa kirjoittavani kosmisesta neutriinotaustasta, nyt viimein lunastan lupauksen. Mistä maailmankaikkeus koostuu? Jos katsotaan energiatiheyttä, niin 70% on (kenties) pimeää energiaa ja 25% pimeää ainetta. Loput 5% on…
Raportteja edistyksestä
Olin viime viikolla kahdessa ranskalaisessa konferenssissa, tässä niistä joitakin poimintoja. Alkuviikosta oli Ranskan gravitaatioaaltotutkijoiden vuosittainen tapaaminen. Vuonna 2016 julkistettu ensimmäinen suora havainto gravitaatioaalloista aloitti uuden aikakauden tähtitieteessä ja kosmologiassa, ja…
Jättiläisten synty
Kirjoitin Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen lehteen Rihveli 2/2025 supermassiivisista mustista aukoista, joiden syntyä minäkin tutkin. Artikkeli alkaa näin: Monien galaksien ytimessä on jättimäinen musta aukko, eli tienoo jonka gravitaatio on niin…
Tällainen sekoilu
Viime vuoden tapaan vastailen tänäkin vuonna aamuyöllä Ropecon-tapahtumassa kysymyksiin kosmologiasta ja ties mistä. Mukana on muidenkin alojen Aku Ankan ystäviä. Ohjelmanumeron nimi on Luulitte, että tällainen sekoilu on lopetettu!, ja…
Helpommin virheistä
Tänään kollegani Jacopo Fumagalli Barcelonan yliopistosta puhui Helsingin yliopiston kosmologiaseminaarien sarjassa teoreettisten kosmologien kaksi ja puoli vuotta kestäneestä kiistasta sitä, miten käsitellä kvanttifysiikkaa laajenevan maailmankaikkeuden alkuhetkillä. Väittelyssä on ollut mukana…
Horisonttia kohti
Olin viime viikolla Brysselissä workshopissa NEHOP25 – lyhenne sanoista NEw Horizons in black Hole Physics (suom. UHMA25- Uudet Horisontit Mustien Aukkojen fysiikassa). Tämä oli kolmas vuosittaisessa sarjassa, Napolin ja Edinburghin…
Taivutusmuotoja
Vuonna 1915 löydetty yleinen suhteellisuusteoria kertoo, miten aine kaareuttaa aika-avaruutta ja miten aika-avaruuden kaarevuus vaikuttaa aineen liikkeeseen. Esimerkkinä tästä Aurinko saa Maan kiertämään ympyrää ja kääntää valonsäteitä. Se, että massat…