Kuinka Maa sai alkunsa
Viimeinen niitti Maan synnylle ja muotoutumiselle sellaiseksi, jona sen tunnemme, saapui noin 4.4 miljardia vuotta sitten arviolta marsinkokoisen planeetta-alkion törmätessä maailmaamme. Maa muuttui hetkessä kosmiseksi laavapalloksi törmäysenergian höyrystettyä sen ylimpiä…
Jättiläiset ja kääpiöt
Planeettoja ja tähtiä on monen kokoisia. Puhdas koko ei kuitenkaan tarjoa keinoa kertoa onko kappale tähti vai planeetta. Suurimmat kaasuplaneetat ovat vain hiukan pienempiä kuin pienimmät punaiset kääpiötähdet, mutta jotkut…
Punertavan taivaan maapallot
Pieniä punaisia kääpiötähtiä kiertävien eksoplaneettojen värimaailma poikkeaa merkittävästi omastamme. Niiden himmeät punaiset tähdet säteilevät lähes yksinomaan punaista valoa mutta sitäkin vain paljon Aurinkoa himmeämmin. Keltainen ja sininen valo puuttuvat tähtien…
Renkaista planeetoiksi
Renkaita on kaikkialla. Ehkäpä tutuimmat avaruuden renkaat löytyvät Saturnuksen ympäriltä, mistä ne historiankirjojen mukaan havaitsi ensimmäistä kertaa Galileo Galilei, kukapa muukaan. Vaikka linssit optisine ominaisuuksineen olivat tuttuja jo ainakin satojen…
Kuolleena kuopattu
Väitetyn biomarkkerin väitetystä löydöstä väitetysti elinkelpoisen planeetan K2-18 b kaasukehässä on kulunut vasta muutama viikko, ja ensimmäiset kiinnostavat havaintojen uudelleenanalysoinnit on jo julkaistu. Oikeastaan riippumattomia tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneitä tuloksia ei…
Planeetta K2-18 b ja elämän merkkien etsintä
Kun Cambridgen yliopiston tutkijat julkaisivat tiedotteensa, jossa kertoivat havainneensa "toistaiseksi vahvimpia viitteitä biologisesta aktiivisuudesta Aurinkokunnan ulkopuolella", moni eksoplaneettoihin ja astrobiologiaan erikoistunut tutkija pyöritti päätään pettymyksen merkiksi. Tieteessä ensimmäisen reaktion toki…
Havainto elämän merkeistä eksoplaneetalla?
Tähtitieteilijät ovat havainneet elämän merkkejä kaukaisen planeetan kaasukehästä. Niin ainakin sanotaan, erilaisin variaatioin, monen uutismedian otsikoissa kerrottaessa uudesta James Webb -avaruusteleskoopilla tehdystä havainnosta ja sen tulkinnasta. Asia ei tietenkään ole…
Onko Proxima b elävä planeetta?
Tähtiensä editse kulkevat planeetat ovat toistaiseksi tarjonneet parhaan mahdollisuuden tutkia eksoplaneettojen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja selvittää onko niiden olosuhteissa mahdollisuuksia elämän esiintymiselle. On voitu saada selville mitä molekyyleja planeettojen…
Planeetta, joka saapui etuajassa
Aivan kuten Aurinkokunnassakin, toisten planeettakuntien planeetat kiertävät tähtiään täsmällisillä, tarkkaan ennustettavilla radoilla. Ensisijaisesti ne tottelevat tähtensä vetovoimaa, ja noudattavat Isaac Newtonin liikelakeja hämmästyttävällä tarkkuudella kaikkialla maailmankaikkeudessa. Vain jotkin lähellä tähtiään…
Pilvien peitossa
Aurinkokuntamme pintaolosuhteiltaan kuumin kiviplaneetta, Venus, tarjoaa mainion muistutuksen kuinka planeetta voi olla niin tiiviisti pilviverhon syleilyssä, ettei sen pintaa ole helppoa havaita edes naapuriplaneetalta käsin. Pilvet peittävät täysin Venuksen pinnan,…