Proxima b — hiukkastuulelta turvassa
Magneettikenttä on avain elinkelpoisuuteen. Maassa meitä suojaa Maan magneettinen dynamo, joka tuottaa ympärillemme magneettisen suojamuurin. Kenttä muodostuu, kun planeettamme nestemäisessä ulkoytimessä virtaava sula metalli liikuttaa mukanaan sähkövarauksia. Liikkuva sähkövaraus tuottaa…
Elämän makeat alkutahdit
Maapallo tarjoaa ainoan tuntemamme esimerkin elävästä planeetasta. Kyse on yksittäisesta datapisteestä, jonka havaitseminen on vääjäämätöntä jo siksi, että havaitsijan olemassaolo vaatii taustalleen elämän syntyä ja olemassaoloa. Siksi kriitikot muistavatkin aina…
Merkkejä kiviplaneetan kaasukehästä elinkelpoisella vyöhykkeellä
Olemme jo pitkään haaveilleet löytävämme eksoplaneetan, jonka pinnalla voi olla elämää. Siihen tarvitaan kivinen planeetta, joka ei ole liian kylmä tai liian kuuma. Planeetan on sijaitava lämpötilan suhteen tähden elinkelpoisella…
Happi kompleksisen elämän taustalla
Hengittäessämme happipitoista ilmaa pyörittääksemme happea tarvitsevaa aineenvaihduntaamme, on helppoa unohtaa, että ilmakehä ei ole aina olut hapen kyllästämä. Happea on ollut Maan ilmakehässä merkittävästi vain viimeiset kaksi miljardia vuotta. Noin…
Luettelo parhaista maailmoista elämälle
Paras tuntemamme paikka elämälle on ehdottomasti Maa. Oma planeettamme on riittävän kaukana aurinkomme räiskeestä mutta silti sopivalla etäisyydellä voidaksemme nauttia sen miellyttävästä lämmöstä. Ei ole liian kuuma tai kylmä virtaavalle…
Eksoplaneetat magneettikentässä
Olemme planeetallamme hyvässä suojassa tähtemme oikuilta. Maan magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulelta, jonka varattujen hiukkasten voimakas virta saattaisi muutoin saada planeettamme kaasukehän vuotamaan avaruuteen. Maan sisuksissa syntyvä nestemäisen metallin virtausten muodostama…
Jäätynyt valtameriplaneetta
Lähin tunnettu elinkelpoisen vyöhykkeen eksoplaneetta, Proxima b, on ominaisuuksiltaan ja luonteeltaan lähes täysin hämärän peitossa. Se on lähin mahdollinen kandidaatti maankaltaiseksi, elämää pinnallaan ylläpitämään kykeneväksi planeetaksi, vaikka vaikuttaakin siltä, että…
Viileä mutta elinkelpoinen
Sain runsas vuosikymmen sitten yllättävää sähköpostia. Lähettäjänä oli harrastaja-astronomi Aleksander Venner, joka esitteli itsensä yhdysvaltalaisena koulupoikana. Hän oli erittäin kiinnostunut eksoplaneetoista ja niiden etsimisestä. Viestissään hän kertoi löytäneensä kiinnostavia tähtiä,…
Katse elinkelpoisen planeetan kaasukehään
Osaamme tehdä havaintoja kiviplaneettojen kaasukehistä. Kuumien, laavaplaneetoiksikin kutsuttujen kiviplaneettojen kaasukehiä osataan jo havaita ja niiden kaasukehien ominaisuuksista saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Viimeisimpänä esimerkkinä on TOI-561 b, ultrakuuma supermaapallo kiertämässä vanhaa…
Runsain mitoin vettä
Planeettojen elinkelpoisuuteen vaikuttaa olellisesti moni tekijä. Helpoimmin arvioitavissa on planeetan pinnalleen saaman säteilyn voimakkuus. Tunnettaessa planeetan rataetäisyys ja sen kiertämän tähden ominaisuudet, on helppoa selvittää jo lukiotason fysiikan osaamisella planeetan…