Suomi lisää voimakkaasti osallistumistaan Euroopan avaruusjärjestön toimintaan
Tämäkertainen kirjoitus käsittelee hieman tylsää byrokratiaa, mutta jokaisen upean avaruustutkimushankkeen taustalla on budjettineuvotteluja, juristeja sekä tiukkojakin keskusteluita siitä kuka tekee ja mitä. Avaruusfriikin näkökulmasta siis tylsää, mutta tärkeää asiaa.
Aiheena on viime viikolla, 26. ja 27. marraskuuta Saksassa, Bremenissä, pidetty Euroopan avaruusjärjestön ministerikokous, missä päätettiin järjestön rahoituksesta vuosille 2026–2028. Jäsenmaat päättivät kasvattaa olennaisesti ESAn rahoitusta peräti 22,3 miljardiin euroon, ja myös Suomen maksuosuus lähes tuplaantuu 147 miljoonasta eurosta 233 miljoonaan euroon.
En ollut paikalla Bremenissä, mutta olen seurannut kahta aikaisempaa ministerikokousta paikan päällä, ja nytkin osallistuin etänä tilaisuuksiin, joissa toimittajille kerrottiin kokouksesta, pääjohtajan sille tekemistä ehdotuksista ja tuloksista. Nämä ministerikokoukset ovat jännä näkymä siihen, miten kansainvälinen organisaatio toimii ja miten yhteiseurooppalaiset avaruushankkeet muotoutuvat.
Mikä on ministerikokous?
Se on yksinkertaisesti ESAn korkein päätöksentekoelin, joka kokoontuu tavallisesti 2–3 vuoden välein. Nimensä mukaisesti paikalle tulevat ESAn jäsenmaiden avaruustoimista vastaavat ministerit tai muut korkean tason edustajat. Suomen valtuuskuntaa Bremenissä johti elinkeinoministeri Sakari Puisto. Edellisessä ministerikokouksessa Pariisissa vuonna 2022 ei ministeriä ollut paikalla, edustaja kylläkin, ja Sevillassa vuonna 2019 olleessa kokouksessa valtuuskuntaa veti silloinen elinkeinoministeri Wille Rydman.
Suomen ESA-jäsenyyteen liittyviä asioita hoitaa Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Business Finland, joten sen avaruusasioista vastaava johtaja Kimmo Kanto on ollut mukana kaikissa edeltävissä kokouksissa. Bremenissä mukana olivat lisäksi erityisavustaja Teemu Hartikainen ja teollisuusneuvos Janne Peltola työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ylijohtaja Jarkko Koskinen Maanmittauslaitokselta. Koskinen toimii tällä haavaa ESAn kaukokartoitusohjelmakomitean puheenjohtajana; se on yksi kuudesta ohjelmakomiteasta, jotka viitoittavat ESAn keskeisiä toimia.
Ministerikokouksessa ESAn pääjohtaja esittää järjestön toiminnan painopisteet seuraavalle vuosikymmenelle ja ennen kaikkea budjetiluonnokse seuraaviksi 2-3 vuodeksi. ESAn pääkonttorissa onkin sumplittu jo pitkään jäsenmaiden edustajien kanssa näitä edotuksia perustuen olemassaolevaan strategiaan, vallitsevaan tilanteeseen ja jäsenmaiden haluun rahoittaa mitäkin toimintaa.
Pääjohtaja Josef Aschbacher ehdottikin varsin kunnianhimoista budjettia, jonka kokonaissumma oli 22,254 miljardia euroa kolmeksi vuodeksi (2025–2027). Tämä oli noin 31 % nousu edelliseen (2022) budjettiin verrattuna (16,9 miljardia euroa), tai 17 % inflaatiokorjattuna.
Jäsenmaat hyväksyivät lopulta 22,32 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin ehdotus. Tämä selittyy sillä, että ESAn budjetti rakentuu perusmaksusta, pakollisista ohjelmista ja vapaaehtoisista ohjelmista, ja maan bruttokansantuotteeseen sidotun perusmaksun lisäksi kukin maa sijoittaa – hieman yleistäen – kuhunkin ohjelmaan haluamansa summan rahaa.
Se, kuinka paljon maat haluavat sijoittaa mihinkin, riippuu maiden omista kyvykkyyksista ja strategioista. Käytännössä sijoitetulle rahalle odotetaan tilauksia ESAsta teollisen palautteen muodossa, eli kyse on epäsuorasti oman maan teollisuuden ja tutkimuksen tukemista.
Ei ihme, että kokouksen aikanakin kulisseissa käydään tiukkojakin keskusteluita paitsi siitä, mitä kukin joutuu maksamaan, niin myös siitä, mitä kukin saa maksaa (odottaen tilauksia maihinsa).
Kun aikanaan esimerkiksi eurooppalaisluotain lentää tutkimaan Saturnuksen Enceladus-kuuta, on luotaimen tekemisen osuuksista on väännetty kättä ministerikokouksissa. Pitkissä ja monimutkaisissa hankkeissa kun yhden kokouksen päätökset eivät riitä, vaan hanketta käsitellään useampaan kertaan – esimerkiksi huiman kiinnostava Enceladus-lento pääsi nyt askeleen eteenpäin hahmotteluvaiheeseen, mutta varsinainen päätös sen toteuttamisesta tehdään myöhemmin.
Maailmanpolitiikka heijastui budjettiin
Vaikka Ariane 6 on saatu viimein käyttöön, on Eurooppa alakynnessä satelliittien laukaisukyvykkyydessä verrattuna Yhdyvaltoihin ja Kiinaan. Tähän halutaan nyt korjausta, ja siksi budjetissa on laitettu varsin paljon rahaa uusien, myös Euroopan mantereelta laukaistavien rakettien kehittämiseen. Avaruusliikenneohjelma saikin toivottua enemmän rahaa.
Nykyisin Eurooppa vastaa vain noin 11 prosenttia koko maailman avaruustoiminnasta, mikä on olennaisesti vähemmän kuin Euroopan yleinen painoarvo globaalisti. Alan kehittämiseen ja niin sanottuun Uuteen avaruuteen ohjattiin runsaasti lisää rahaa. Laskentatavasta riippuen noin 22 prosenttia budjetista liittyy innovaatiotoiminnan piristämiseen.
Edellisiin liittyy myös Euroopan turvallisuus ja resilienssi. ESA siirtyy aiempaa selvemmin kehittämään yhdessä EU:n ja jäsenmaidensa kanssa myös puolustuksellista ja ”ei-aggressiivista” sotilastekniikkaa. Uudelle ERS-ohjelmalle (European Resilience from Space) myönnettiin 1,35 miljardia euroa, joka jaetaan useammalle ohjelma-alueelle. Suuria osia summasta menee esimerkiksi Maan havaitsemiselle, navigoinnille ja tietoliikenteelle (joita voidaan käyttää yhtä lailla siviilisovelluksiin kuin pelastus- ja puolustustarpeisiin).
Epävarmuus yhteistyössä Nasan kanssa näkyi selvästi miehitettyjen avaruuslentojen ja robottien avulla tehtävän tutkimuksen ohjelmassa. Ehdotetusta 3773 miljoonasta eurosta jäsenmaat antoivat ”vain” 2976 miljoonaa euroa.
Tiedeohjelma ja tieteellinen Maan havainnointi saivat odotetusti lisärahoitusta.
Mitä Suomi maksaa?
Suomen maksut ESAlle nousevat 148,6 miljoonasta eurosta 234,5 miljoonaan euroon.
Varsiaisen jäsenmaksun (noin 36 miljoonaa euroa) lisäksi Suomi maksaa tiedeohjelmaan noin 45 miljoonaa euroa (nousua nykyisestä 10,8 miljoonasta eurosta vuodessa noin 12 miljoonaan euroon vuodessa, eli 3,5 prosentin lisäys inflaatiokorotuksen lisäksi) ja valinnaisiin ohjelmiin (mm. Galileo/EGNOS, Copernicus, eksporaatio, ilmastotutkimus ja turvallisuus, sisältäen Iris²-satelliittikonstellaation) 152 miljoonaa euroa.
Joulukuun toisena päivänä julkistettujen lopullisten maksuosuuksien mukaan Suomen rahoitusosuudet jakautuvat seuravasti:
Tieteellisten kokeiden kehitysohjelma (PRODEX): 10,70 M€
Avaruustutkimuksen kokonaisohjelma: 10 M€
Avaruustutkimus: 4 M€
Avaruustutkimuksen teknologiakehitysohjelma ExPeRT: 4 M€ (nimi säilyy ennallaan)
Copernicus-ohjelman avaruusosa: 22,44 M€
Tulevaisuuden Maan havainnointi: 25 M€
Maan havainnointi / Digitaalinen Maan kaksonen -osa: 2,35 M€
Maan havainnoinnin uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysohjelma InCubed: 1 M€
Maan havainnointiin / Euroopan resilienttiys avaruudesta: 26 M€
Satelliittinavigoinnin innovaatio- ja tukiohjelma: 4 M€
Tulevaisuuden navigointitekniikkaohjelma FutureNAV: 7,12 M€
Kehittyneen tietoliikennejärjestelmätutkimuksen ohjelma (ARTES): 38,82 M€
Avaruuskäyttöön tarkoitettu 5G/6G: 27,28 M€
Avaruusjärjestelmät turvallisuudelle ja puolustukselle (4S): 11,8 M€
Optinen ja kvanttiviestintä – ScyLight: 8,36 M€
ESA:n EU:n turvalliseen yhteydenpitoon liittyvä ohjelma: 10 M€
Avaruusturvallisuusohjelma (S2P): 19 M€
Avaruusturvallisuusohjelma (S2P) / Avaruusääosa: 3 M€
Kilpailukyvyn ja kasvun ohjelma ACCESS: 12 M€
Yleinen teknologiakehitysohjelma (GSTP): 14 M€
Resilienttiys- ja turvallisuusosa: 2 M€
Lukuja tarkastaltessa kannattaa muistaa, että jäsenmaksun osalta vahvistettiin budjetti 3+2 vuodeksi ja valinnaisten ohjelmien kestot vaihtelevat kolmen ja kymmenen vuoden välillä. Maksuissa on mukana myös aikaisemmin käynnistettyjä ja uusia ohjelmia, mutta käynnissä olevien ohjelmien osallistumisen maksut on pääosin jo pääosin suoritettu. Joissain tapauksissa maksut koskevat viittä vuotta, kuten esimerkiksi osuus Kouroun avaruuskeskuksen operoinnista.
Suomi ei ole ainoa korottaja, sillä esimerkiksi Viro tuplaa osuutensa 24,7 miljoonasta eurosta 58,6 miljoonaan. Tanskan lisäpanostus on suhteellisesti samaa luokkaa: 136 miljoonasta eurosta 256 miljoonaan. Puolan osuus nousee 197,6 miljoonasta 735,3 miljoonaan euroon.
Suurimman lisäyksen budjettiinsa tekee liitännäisjäsen Kanada, joka nostaa osallistumisensa 81,5 miljoonasta eurosta 407,7 miljoonaan euroon.
ESA 2040-strategia
Alkavan ohjelmakauden sisältö rakentuu tänä vuonna julkaistun ESA 2040 -strategian ympärille. Sen keskeinen tavoite on vastata geopoliittisiin haasteisiin, ilmastonmuutokseen, yksityisen sektorin kasvuun ja Euroopan riippumattomuuden vahvistamiseen avaruudessa.
Strategiassa on viisi keskeistä painopistettä:
1. Suojele planeettaamme ja ilmastoamme
Maapallon ja sen ilmakehän, merien ja ekosysteemien havaitseminen, ilmastonmuutoksen torjunta, biodiversiteetin säilyttäminen ja ympäristöriskien hallinta. Maapallon digitaalinen kaksonen, avaruusromun vähentäminen ja avaruuden tilannekuva (mihin liittyen mm. maapalloa uhkaavien asteroidien tutkiminen sekä avaruussään seuranta).
Näihin liittyen ministerit myönsivät rahoituksen kolmelle kiinnostavalle luotaimelle. Ramses tehdään nopeasti Hera-luotaimen pohjalta ja lähetetään varsin nopealla aikataululla tutkimaan Apophis-asteroidia, joka lentää läheltä maapalloa vuonna 2029. Vigil on avaruussäätä tarkkaileva luotain ja Rise tutkii tekniikoita, joilla voidaan huoltaa satelliitteja avaruudessa ja vähentää näin avaruusromun määrää.
ESA käynnistää myös toisen sukupolven Sentinel-2 ja Sentinel-3 -satelliittien kehitystyön. Kyseessä ovat Copernicus-ohjelmaan kuuluvat optisia havaintoja maapallosta tekevät satelliitit.
ESA ja Norja päättivät selvittää yhdessä mahdollisuutta perustaa Tromssaan ESAn Arktinen avaruuskeskus, joka keskittyisi juuri pohjoisten alueiden havainnointiin. Jo nyt Tromssassa on ESAn Arktisen sääsatelliitin ohjauskeskus; tämän kokeellisen satelliitin perusteella ESA on tekemässä yhdessä EUMETSATin kanssa EPS-Sterna -satelliittikonstellaation arktisen sään tarkkailuun.
2. Tutki ja löydä
ESA on jo nyt maailman johtava avaruustutkimusorganisaation, mutta nyt saatu 3,5 prosentin lisäys (kun inflaatio otetaan huomioon) tutkimusohjelmaan nostaa tätä puolta edelleen. Ministerikokouksessa näytettiin vihreää valoa gravitaatioaaltoja havaitsevalle LISA-observatoriolle ja uuden sukupolven röntgenteleskooppi NewAthenalle.
Kunnianhimoisin esillä ollut hanke on tutkimuslento Saturnuksen Enceladus-kuulle; varsinaista päätöstä sen toteuttamisesta ei vielä tehty, mutta lennon sekä sillä vaadittavan tekniikan kehittäminen aloitetaan.
Marsia tutkiva Rosalind Franklin -laskeutuja lähetetään matkaan vuonna 2028, ja Kuun pinnalle laskeutuva Argonaut toteutetaan.
Eurooppalaisastronautit vierailevat Kansainvälisellä avaruusasemalla aina vuoteen 2030 saakka, jolloin ikääntyvän aseman toiminta on tarkoitus ajaa alas. Seuraava eurooppalainen pitkän lennon asemalle tekevä astronautti on ranskalainen Sophie Adenot, ensimmäinen vuonna 2022 valituista uusista ESAn astronauttiryhmän jäsenistä. Hänen kuusikuukautinen lentonsa alkaa näillä näkymin helmikuussa.
Ministerikokous myös päätti jatkaa ESAn osallistumista Artemis- ja Lunar Gateway -hankkeisiin Nasan kanssa. Vaikka Nasan suunnasta ei ole toistaiseksi varmuutta, ovat jo sovitut lennot Kuuta kiertämään, Kuun pinnalle ja Gateway-asemalle Kuun kiertoradalla toteutumassa. Lennoille lähetetään myös eurooppalaisia astronautteja, ensin saksalainen ja sitten ranskalainen ja italialainen. Nimiä ei tietenkään vielä otettu esiin, mutta vahvoilla ovat konkarit Alexander Gerst, Thomas Pesquet ja Samantha Cristoforetti. Myös Mathias Maurer ja Luca Parmitano ovat saaneet jo kuulentoihin liittyvää koulutusta.
Kokouksessa päätettiin myös jatkaa eurooppalaisen avaruusasemalle rahtia kuljettavan ja sieltä kuormia myös takaisin tuovan avaruusaluksen tekemistä. Aluksen pohjalta on mahdollista tehdä myös ihmisten kuljettamiseen kelpaava alus, mutta päätökset siitä tehdään myöhemmin – kenties jo seuraavassa ministerikokouksessa vuonna 2028.
3. Vahvista Euroopan itsenäisyyttä ja resilienssiä
Tämä painopistealueen tarkoituksena on varmistaa Euroopan riippumaton pääsy avaruuteen ja kyky toimia avaruudessa kaikissa olosuhteissa.
Vähitellen rutiinikäyttöön tulevien Ariane 6 ja Vega-C -rakettien lisäksi ESA tukee uusien, kaupallisesti toteutettavien pienten kantorakettien kehittämistä European Launcher Challenge -hankkeen avulla.
Strategian tähän kohtaan kuuluvat luonnollisesti myös puolustukselliset kaksikäyttösovellukset. Ajan henki näkyy tässä selvästi.
Uusi ERS-ohjelma (European Resilience from Space) kerää erilaisista lähteistä kuvia maapallon pinnalta ja jakaa niitä jäsenvaltioiden kesken. Tähän liittyy myös uusi matalalla kiertoradalla olevien navigointisatelliittien verkosto Celeste (LEO-PNT), joka täydentää Galileo-systeemiä.
ESA allekirjoitti Puolan kanssa sopimuksen siitä, että ne tutkivat yhdessä mahdollisuutta perustaa kaksikäyttösovelluksiin (siis sotilassovelluksiin) keskittynyt tutkimuskeskus Puolaan.
4. Tehosta Euroopan kasvua ja kilpailukykyä
ESAn eräs päätehtävistä on ollut ja on jatkossakin eurooppalaisen avaruusteollisuuden tukeminen eri tavoilla, mutta jatkossa avaruusinnovaatioita lähestytään yhä enemmän talouskasvun moottorina. Niin sanottua Uutta avaruutta (New Space) ja avaruussovellusten laajamittaista hyödyntämistä tuetaan yli 3,6 miljardilla eurolla.
Olennaista on myös eurooppalaisten avaruustekniikan markkinoiden laajentaminen ja kehittäminen sekä omavaraisuuden lisääminen.
Tähän kategoriaan kuulunee myös päätös toteuttaa SAGA-niminen satelliitti, jonka avulla testataan kvanttisalattua tietoliikennettä.
Moonlight on puolestaan hanke, jonka tavoitteena on luoda Kuuhun tietoliikenne- ja navigointipalveluita.
5. Inspiroi Eurooppaa
ESA käyttää 8 prosenttia budjetistaan perustoimintoihinsa, kuten esimerkiksi eri maissa olevien keskustensa ylläpitoon. Osa tästä rahasta käytetään myös tiedotus- ja opetustoimintaan, jonka tärkeä tehtävä on ennen kaikkea nuorten innostaminen luonnontieteiden ja tekniikan pariin.
Tulevat vuodet ovat kiinnostavia
Avaruustoiminnassa tapahtuu tällä haavaa paljon ja menossa on useampikin pieni vallankumous avaruuteen pääsyn edullistumisesta satelliittitekniikan muuttumiseen yhä arkisemmaksi.
Yhdysvallat ja Kiina näyttävät tietä, ja Eurooppa on jäänyt selvästi jälkeen niistä. Vaikka toimintaa vanhan mantereenkin puolella tapahtuu myös ESAn ulkopuolella, on avaruusjärjestö kuitenkin olennaisessa osassa asiakkaana ja tekniikan kehityksen tukijana.
Tieteellisessä avaruustutkimuksessa Eurooppa on ykkönen maailmassa, ja hyväksytty budjetti kenties jopa lisää eroa muihin.
Suomelle ja suomalaisyhtiöille ESAn budjetti tietää lisää tilauksia ja avaruusaktiviteettia. Kaiken muun yhteiskunnallisen kurjistelun ja synkistelyn ohessa tämä on hyvä, ja pitkällä tähtäimellä tärkeä asia.