Matti Helin
Kesä 2022 jää mieleen ukkosoistaan, helteistään ja kauniista yöpilvistään. Toisin sanoen, kesä suosi taivaan ja taivaanilmiöiden kuvaajia.
2.5. Laukaan taivaalla näkyi monenlaista kuvattavaa. Kaunis sateenkaari ja komeat mammatuspilvet, jotka Tarja Kouvo tallensi hienoihin kuviin:
Päivällä pilvet enteilivät sadetta. Eipä tullut vasta kuin illalla. Ikkunasta katselin miten selvänä näkyi valoisan ja harmaan raja ja sitten ilmestyi sateenkaaren pätkä, joka kohti olikin kokonainen kaari. Pikainen oli ilmiö.
Keväinen auringonpaiste saa usein aikaan maanpinnantason pyörteitä. Niin tänäkin kesänä. Tony Furunbacka kuvasi kauniin yksilön 25.5.:
Kevätaurinko oli sopivasti näkösällä ja Tommi Ropponen päättikin suunnata kaukoputken kohti taivaan valopilkkua:
Lounastauon pikakuvaukset auringosta. Keli oli ihan ok ja jos olisi ollut aikaa kuvata animaatioon materiaalia, olisi tulos ollut varmasti näyttävä. Ajanpuutteessa tämäkin toki on parempi kuin ei mitään.
Lisää kuvia ja tarkemmat kuvausyksityiskohdat: https://www.astrobin.com/4855ir/
Kuva: Tommi Ropponen
Santeri Peltola kuvasi hienot videot auringon pinnan kuohunnasta 25.6.:
Samaisen päivän aamuna näkyi kauniit hämäränsäteet, jotka Paula Mattila onnistui taltioimaan. Hämäränsäteitä näkyikin tänä kesänä erikoisen paljon.
Juhannusaamuna klo 2 jälkeen näkyi hämäränsäteitä,vajaan tunnin seurasin tuota,kuunsirppi nousi myös samaan maisemaan
Kuva: Paula Mattila
Paula Mattila kuvasi Turkua ilahduttanutta yöukkosta 5.7.:
Hieno pitkään jatkunut aamuyön ukkonen,jonka jälkipuoliskon salamointia sain seurata yläkerran parvekkeelta
Kuva: Paula Mattila
Valaisevia yöpilviä näkyi pitkin kesää. Jukka Kytömäki valvoi 5.7. ja sai tästä palkaksi kauniit pilvet kuviin:
Näyttävä, laaja, sekä selkeät kuviot näkyvissä. Normipilvet etäällä onneksi. Kuvat ovat käänteisessä järjestyksessä.
Kuva: Jukka Kytömäki
Eero Karvinen kuvasi huippuharvinaisia esisalamoita:
Helteinen ilmamassa sopivan instabiilisuuden ja pimenevän illan ansiosta tarjosi leiskunnan, jota on hankala laittaa enään paremmaksi. Pielistä pitkin saapunut tulenjakaja kulki suoraan avoimessa maisemassa väläyttäen salamoita sekunnin parin välein. Osa iskuista osui etualalla olevaan vesistöön ja vielä suurempi osa sivuille kuvaussektorin kummallekin puolelle. Tällainen valojen ja pimeän kesäyön uskomaton näytelmä tuskin ihan heti unohtuu. Alla joitakin kuvia lähelle iskeneistä salamoista. Kuvat Nurmeksen satamasta. EDIT: vitoskuvassa ja kutoskuvassa kroppaus. Kuvissa näkyy salaman ympärillä veden pinnassa vastaesisalamoita kirkkaina valkoisen ja pinkin sävyisinä neulasmaisina muodostelmina.
- Kuvat: Eero Karvinen
8.7. oli Turun Ursan torni-ilta. Petrus Kurppa päätti tallettaa Auringon yksityiskohtia:
Turun Ursan torni-illan verkkaisen keskustelun myötä totesin, että vielä olisi aivan kelpo keli auringon kuvaamiseen! Puolipilvisen sään osalta auringon suunnassa ei ollut pilviä, joten oitis pyörällä kotiin ja grab and go vetyalfa-kokoonpano koekäyttöön. Ajatuksena on hyödyntää lyhyetkin hetket jos ei kuvaamiseen, niin ainakin visuaalisesti.
Auringossa olisi nyt taas makeaa mahan täydeltä auringonpilkkujen, suuren filamentin ja useamman reunalla näkyvän purkauksen myötä. Aurinko oli jo hyvää matkaa menossa mailleen tai ainakin puiden taakse, jonka vuoksi koko kiekkoa ei ehtinyt kuvaamaan.
Kuva: Petrus Kurppa
Minna Glad meni vastaanottamaan komeaa ukkostelua näkötorniin Kuopion Sänkimäkeen.
Illalla (n. klo 21.30-22.30) lipui näkötornin eteläpuolelta lännestä itään rauhallisesti salamoiva ukkonen. Näin viitisen salamaa paljain silmin.
Kuva: Minna Glad
Noin tunnin päästä alkoi kuulua melkein yhtämittaista jylyä kaukaa lännestä, varmuudella ainakin yli 70 km päästä. Tasan puolelta öin sainkin ensimmäisen salaman kuvattua. Sen etäisyys minusta oli jotain 50 ja 100 km väliltä – äänen perusteella ei voinut laskea, koska jylinää kuului yhtenään. Seuraavien 2,5 tunnin ajan sain ihailla komeinta ukkosnäytelmää aikoihin. Vyörypilvi saapui kohdalle puoli yhdeltä.
Kuva: Minna Glad
Ettei tule valehdeltua, niin heitän arvion, että näin 100-200 salamaa paljain silmin. Kuviinkin jäi kymmeniä. Yö tarjosi parastaan, kun myös valaisevat yöpilvet näyttäytyivät pilvien raoista (siitä oma havaintonsa) ja horisontissa näkyi todella kirkkaan punainen yörusko. Toiseksi viimeisessä kuvassa on hauska yksityiskohta, lintuparvi salaman “seassa”. Pakko mennä huonollakin lentokelillä!
Ville Puoskari pääsi kokemaan hienon ukkosen Varkaudessa 23.7. Vyörypilvi oli erinomaisen näyttävä.
Aikaisin aamulla syntyneen mesomittakaavan konvektiivisen järjestelmän edessä liikkui taukoamattomasti kumiseva hyllypilvi.
Kuva: Ville Puoskari
Heti sen ohittaessa havaintopaikan takaa alkoi näkyä runsain mitoin purkauskanaviakin lähimpien salamoiden lyödessä vain satojen metrien päähän. Huikea kokemus!
Kuva: Ville Puoskari
Samana päivänä Jussi Koponen ihasteli yöukkosta Kuopiossa:
Vaimeaan jyrinään heränneenä köpöttelin rantaan katsomaan olisiko mahdollista kuvata muutama salama. Vaikka heräsin Show`hun hieman myöhään, oli seuraaminen oikein mukavaa, kun sadekaan ei yltänyt havaintopaikalle asti.
- Kuvat: Jussi Koponen
Markku Siljama kuvasi harvinaisen kirkkaat heijastuneet pilvisäteet:
Cygnukselta kotia päin ajellessa seurailin Multamäen paikkeilla kirkkaita heijastuneita pilvisäteitä.Näkyivät noin 10 km:n matkalla.
Suoraan lännessä oli 15 km päässä Jaalan Pyhäjärvi joka todennäköisesti aiheutti säteet.
Kuva: Markku Siljama
Vesa Toropainen pääsi tekemään läheistä tuttavuutta sateenkaaren kanssa Puumalassa:
Nätit pää- ja sivusateenkaari lähes kosketusetäisyydellä.
Kuva: Vesa Toropainen
Loppukesällä taivaalla näkyi muutama rakettilaukaisu. Jari Luomanen onnistui olemaan oikeaan aikaan oikealla paikalla:
Olipas hieno tapaus. Hetken näytti siltä, kuin valonlähde olisi kiitänyt sumun tai pilven läpi. Siitä ei tokikaan ollut kyse, mutta aivan valtavan hieno efekti se oli. Samaten vaikutuksen teki kirkkaimman valopisteen alle syntynyt rengas, joka oli näkyvillä hetken aikaa. Siitä en saanut kuvaa.
Kuva: Jari Luomanen
Elokuussa näkyi muun muassa Starlink-satelliittiparven laukaisu. Juha Peräsaari videoi yli lentäneen helminauhan:
Tarkoitus oli lähteä kuvaamaan perseidejä, mutta laiskuus iski ja virittelin kameran lounaissuuntaiselle terassille ottamaan random videota. Ideana oli, että jos nyt jokin tähdenlento tarttuisi. Maanantaina vasta huomasin, että näitä starlinkkejä havaittu ja sittemmin vasta tsekkasin mitä on videoille tarttunu. Mukavasti tälläkertaa oli arpaonnea.
Elokuussa taivaalla vilkkuivat Perseidit. Mikko Peussa sai napattua todella kauniin ja kirkkaan tähdenlennon:
Perseidejä näkyi jonkin verran ja lopulta rakettilaukaisu ja sen vaikuttavan upea kulku taivaalla varasti koko näytelmän.
Kuva: Mikko Peussa
Marko Haapala kuvasi upeaa ukkostelua 17.8.:
Salamointi lähestyi jo Kalajoen tienoita ja sitten oli vauhdilla hypättävä fatbike pyörän selkään ja myötätuulen suosiollisella avustuksella pyöräily Vihiluotoon kävi varsin vauhdikkaasti. Reisilihakset meinasi olla lujilla mutta perille päästiin.
Komea pilvirintama lähestyi ja iPhone taltioi ensimmäisiä salamakuvia sieltä kaukaa mutta se pilvi ei mahtunut kuva-alaan mitenkään mutta niin oli ötököitäkin pian vaatteet täynnä ja kamerassa ja jalustassa ja linssissä ja silmälaseissa ja mitä lie korentoja.
Pian olikin myräkkä aivan päällä ja sitten tuli kiire sinne yhteen katokseen ja vettä tuli melkoisen tuulen kera ja oikein kunnolla ja pian oli selvää että 24 mm polttoväli oli auttamatta mitätön. Tosin se oli jo märkä muutoinkin ja pisaroita täynnä ja revitään sitä laajakulmaa esille mutta sekin oli polttovälissä 30 mm ja yksi salama tarttui jotenkuten aivan reunaan joten säätö 15 mm:iin ja objektiivin tarkennuksen merkintään oli luottaminen kun ei nähnyt oikein mitään eli vettä todellakin tuli ja välähdyksiä riitti. Mutta se maisemaperspektiivi oli tärkeintä eli kamera suunnattuna haluttuun suuntaan.
Kuva: Marko Haapala
Hetkessä se salamointi olikin jo sopivalla etäisyydellä eikä ihan pään päällä. iPhone myös taltioi vieressä niitä kuvia kohtalaisella laadulla mutta taltioisi edes TIFF-tiedostoina. Kehtasi jo lopulta kameran kanssa kuvata katoksen ulkopuolellakin vielä paremmalla perspektiivillä.
Noh, lopulta pääsi kotia ja sitten on saanut käsitellä niitä kuvia ja spottailla pois niitä ötökkätahrjoja ja vesipisaroita ja kaikenalaisia läiskiä kenties objektiivin sisällä olevien pölyjen muodostamana varjoina. Kenno kyllä tuli hetki sitten putsattua.
