Cygnus järjestettiin Kannonkosken Piispalassa Kuivasselän rannalla. Kuva: Jorma Koski
Cygnus-tapahtuma keräsi Kannonkoskelle hiukan vajaa sata tähtiharrastajaa. Tapahtuma sujui pitkälle perinteisissä merkeissä.
Vuoden 2016 Cygnus järjestettiin Piispalan nuorisokeskuksessa Kannonkoskella Keski-Suomen pohjoisosassa. Tämä oli virkistävää vaihtelua viime vuosina vahvasti Etelä-Suomeen keskittyneisiin kesätapahtumiin, vaikka kääntöpuolena olikin vähän pitempi ajomatka. Edellisen kerran samoilla suunnilla Cygnus järjestettiin 2005 Lapualla noin 100 km päässä tämänkertaisesta pitopaikasta.
Siriuksen puolesta pääorganisoijana toimi Arto Oksanen (vasemmalla). Sää suosi Cygnuksella Auringon katselua. Kuva: Jorma Koski.
Ursan ohella paikallisena järjestäjänä toimi Jyväskylän Sirius. Siriuksen edellisestä Cygnuksesta olikin vierähtänyt aimo tovi, kaikkien aikojen kolmas Cygnus järjestettiin Uuraisilla vuonna 1989.
Nuorisokeskus Piispala tarjosi Cygnukselle kelpo puitteet. Käytössämme oli koko tapahtuman ajan koulutuskeskukseksi kutsuttu rakennus, jossa oli myös osa sisämajoitustiloista. Se palveli toiminnan tukikohtana ja pääasiallisena ohjelmapaikkana.
Piispalan koulutuskeskus on vielä hiljainen. Kuva: Jorma Koski.
Perinteistä Cygnus-meininkiä
Cygnuksen sisältö oli mitä perinteisintä Cygnus-ohjelmaa: Erilaisia esitelmiä, saunomista ja makkaranpaistoa. Toki rakentelupajakin oli, mutta tällä kertaa vähän supistettuna. Paikka sille kuitenkin löytyi koulutuskeskuksen kuistilta aivan toiminnan ytimestä.
Takapuolen kuluttaminen esityksiä kuunnellen sisätiloissa tuntuu edelleen olevan yleisin ja helpoimmin syntyvä ohjelmamuoto. Sisältöä oli tarkoitus kehittää, mutta se jäi aikataulujen ja niukkojen resurssien jalkoihin. Sen verran kuitenkin sovittiin, että rajoitetaan pitkiä esityksiä, eikä laiteta niitä peräkkäin, vaan väliin sijoitetaan muunlaista tai muulla tavalla rytmitettyä ohjelmaa.
Jari Yliojan tornadovideot herättivät hämmästystä. Kuva: Jorma Koski.
Ei sen puoleen, esitelmiin mahtui monta kiinnostavaa aihetta. Jari Yliojan kuulumiset kevään myrskybongausreissulta huimine tornadovideoineen herättivät hämmästystä. Kimmo Kainulainen Jyväskylän yliopistosta edusti kesätapahtuman perinteistä tiedeaihetta esitelmöiden kosmologin tutkimuskentästä ja gravitaatioaalloista. Viime mainittuhan on ollut viime kuukausina paljon otsikoissa. Esitelmä pääsi vähän venähtämään ja oli sotkea lauantai-iltapäivän aikataulun.
Lauantai-illan ohjelmaksi oli koottu kahden esitelmän paketti. Janne Pyykkö piti ”perinteisen” eli puhui tällä kertaa Indonesiaan suuntautuneesta auringonpimennysmatkastaan. Jannen avulla Cygnukselle oli saatu myös Erkki Lampén, joka toi näkökulman urbaanin maiseman ja kuukuvauksen yhdistämisestä.
Erkki Lampén kertoi kuukuvauksestaan urbaanissa ympäristössä. Kuva: Jorma Koski.
Hannu Määttänen tarjosi lauantai-iltapäivän lopuksi historiaa ja matematiikkaa. Kuinka Gauss määritteli Cereksen radan, kun Piazzi oli saanut vain rajoitetun pätkän havaintoja. Perjantai-iltapäivän lopulla kuulimme myös suomalaisten viime vuosikymmenen halolöydöistä Marko Pekkolan kertomana.
Muita poimintoja
Perjantaina Arto Oksanen näytti, kuinka satelliiteista vastaanotetaan radiolla dataa. Demoefektin vaara oli tällaisissa näytöksissä vaarana, kun kyse on livetapahtumasta. Tällä kertaa sellainen tapahtui positiivisessa mielessä. Vastaanotossa saatiin tavallista parempaa dataa satelliitilta.
Vaikka edellä mainittu rakentelupaja olikin suppeampi, eikä mitään isompaa rakenneltu, Mauno Nisula oli tuonut näytteille rakentamansa seurantajalustat, joita ihasteltiin pajan esittelyjaksossa.
Kari Laihia esittelee rakentelupajan tuotoksia. Kuva: Jorma Koski.
Mauno Nisula oli tuonut rakentelupajaan näytille kaksi rakentamaansa seurantajalustaa.
Kuva: Jorma Koski.
Sunnuntaiaamupäivä keskittyi teemallisesti yhdistysasioihin. Kuulimme Mika Aarniolta mm. EU-hankkeiden uusista helpottuneista vaatimuksista omarahoitusosuuden suhteen. Lisäksi saimme lyhytesityksinä katsaukset yhdeksältä tähtiyhdistykseltä.
Tällä kertaa ei tapahtuman aikana järjestetty retkeä, koska lähistöllä ei ollut sopivia kohteita. Paluumatkalla toki halukkaat pääsivät tutustumaan Hankasalmen observatorioon, jos kotimatka oli sopivaan suuntaan. Retken tilalla järjestettiin Piispalan keskuksen toiminta-aktiviteetti, joka kuului varauksemme pakettihintaan. Toimintamuodoiksi oli valittu soutu ”viikinkiveneellä” sekä jousiammuntaa.
Piispalan cygnuslaisille tarjoamiin toiminta-aktiviteetteihin kuului soutua “viikinkiveneellä”. Kuva: Jorma Koski.
Piispala tarjosi muutenkin monenlaista vapaanajan toimintavaihtoehtoa. Oli uimahallia ja kuntosalia, järvelle pääsi soutelemaan ja melomaan. Kiersipä pieni joukko lähistön frisbeegolf-radankin parina iltana.
Saunavuorot olivat luonnollisesti joka ilta. Perjantaille oli varattu neljän tunnin vuoro perinnesaunassa (kertalämmitteinen puukiuas, lämmin vesi kuumennettiin padassa).
Piispalasta ja majoituspuitteista
Piispalan alue oli laaja, joten kävelyä saattoi tulla päivän mittaan runsaasti. Mieleen muistuu ihan Tippsundin Cygnus vuonna 1999 Taivassalossa. Toisaalta alueelle mahtui hyvin Cygnuksen ulkopuolista toimintaa, jota keskuksessa oli meneillään. Lauantai-iltana samaan aikaan oli mm. isot sukujuhlat sekä syntymäpäivät, yhteensä satoja osanottajia. Tämä ei paljoa Cygnusta häirinnyt, muuten kuin pitkinä jonoina ravintolassa.
Sisämajoittujille oli tarjolla laadukkaat puitteet. Tilaa oli runsaasti ja mökit sekä huoneistot sijaitsivat tiiviisti koulutuskeskuksen ympärillä. Majoitus ja ruokailu kuuluivat kuitenkin samaan pakettiin, joka teki tästä palvelusta aavistuksen hintavan Cygnuksen normitasoon nähden.
Perinteitä kunnioittaen Cygnuksella paistettiin myös makkaraa. Kuva: Jorma Koski.
Piispalan konseptiin ei tavallisesti kuulu telttaleiritoiminta, mutta Cygnukselle järjestyi mahdollisuus tähänkin. Sisämajoituksen suosio on toki lisääntynyt, mutta edelleen noin kolmasosa Cygnus-majoittujista valitsee teltta- ja karavaanarimajoituksen. Asuntovaunuväelle löytyi kyllä mainio paikka uimahallin parkkipaikalta sähköpisteineen, mutta teltta-alue oli sijoitettu alueen takaosaan. Heille palvelut olivat rajoitetummat. Läheinen huoltorakennus tarjosi kyllä saniteettitilat, muttei esimerkiksi sähköä tai keittokatosta.
Loppupäätelmiä
Osanottajamäärä oli lopulta 95. Alle sadan on jääty viimeksi vuonna 2009, jolloin Cygnus oli Utsjoella. Kannonkosken kohdalla arvatenkin pitempi matka etelästä sekä hiukan hintava majoitus–ruokailu-vaihtoehto karsivat hiukan kävijöitä.
Cygnus 2016 keräsi hiukan vajaa 100 osanottajaa. Kuva: Jorma Koski.
Tapahtumaa jouduttiin tekemään aika suppeilla henkilöresursseilla, joten monista Cygnuksen käytännön pikkujutuista oli tällä kertaa jouduttu tinkimään. Mm. käsiohjelmaa ei saatu tehdyksi ja opasteita oli vähemmän. Kysymällä järjestäjiltä kuitenkin pärjäsi ja tiedottamista pyrittiin tekemään päivittäin ohjelman yhteydessä.
Infrastruktuurin hinnasta ja käytännön järjestelyjen puutteista huolimatta käsitykseni mukaan väki viihtyi Cygnuksella ja kesätapahtuman fiilis ei mitenkään kärsinyt. Osanottajalistassakin oli joitain uusia nimiä, joka on aina hyvä juttu.
Ensi vuonna Imatralla
Ensi vuonna Cygnus-kesätapaaminen täyttää 30 vuotta ja palaamme juurille. Tapahtuma järjestetään samalla paikkakunnalla ja saman järven rannalla, josta perinne alkoi vuonna 1987. Imatran Päivärannan leirikeskus on jo varattu jaksolle 27.–30.7.2017. Etelä-Karjalan Nova toivottaa kaikki vanhat Cygnus-konkarit sekä uudet harrastajat tervetulleiksi.
Linkkejä
Cygnus 2016- sivut
Cygnus 2016 foorumilla
Lisää Jorma Kosken kuvia
Janne Pyykön auringonpimennysmatkoja
