Yllätys: Gripen-koelentäjä Marcus Wandt pääsee avaruuslennolle

16.6.2023 klo 10.54, kirjoittaja
Kategoriat: Terveisiä kiertoradalta

Kun Euroopan avaruusjärjestö esitteli uudet astronauttinsa viime marraskuussa, monet – minä mukaan luettuna – ihmettelivät niin sanottujen vara-astronauttien suurta määrää ja harmitteli heidän kohtaloaan; he joutuisivat olemaan kenties pitkäänkin puolivillaisia avaruuslentäjiä, jotka eivät ole oikein astronautteja, mutta kuitenkin vähän niin kuin ovatkin, eikä osa heistä varmaankaan pääsisi avaruuteen lainkaan.

Kuva: Saab

Nyt näyttää siltä, että osa heistä saattaa päästä avaruuteen nopeammin kuin valitut ammattiastronautit. Ainakin yksi pääsee: ruotsalainen Marcus Wandt, Saabin Gripen-koelentäjä, joka nähtävästi pääsee lennolle jo marraskuussa.

Tästä oli huhuja liikkeellä jo aikaisemmin, mutta asia varmistettiin nyt perjantaina 16.6. iltapäivällä Ruotsissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Euroopan avaruusjärjestö on ”vain” avustamassa tässä Ruotsin valtion, Ruotsin ilmavoimien, Ruotsin kansallisen avaruusyhtiö SSC:n, Saabin ja FAM-teollisuusyhtymän rahoittamassa lennossa.

Tämä näyttää konkreettisesti avaruuslennoissa meneillään olevan vallankumouksen: yksityiset toimijat kiilaavat vähitellen avaruusjärjestöjen rinnalle ja jossain tapauksissa edellekin.

Wandt nousee avaruuteen SpaceX:n Dargon-avaruusaluksella Axiom Space -yhtiön järjestämällä matkalla. Axiom on tehnyt jo kaksi kaupallista avaruuslentoa, ja etenkin niistä viimeinen, nyt toukokuussa ollut Axiom-2 häivytti rajaa avaruusturistien ja ammattiastronauttien välillä. Kyydissä oli tuolloin komentajana toimineen konkarin Peggy Whitsonin lisäksi yksi amerikkalainen turisti ja kaksi saudiarabialaista astronauttia, jotka toimivat lennon aikana jotakuinkin samaan tapaan kuin eurooppalaiset lyhyille avaruuslennoilla olleet astronautit. Kenties painopiste oli heillä enemmän PR- ja opetustoimissa kuin tieteellisessä tutkimuksessa, mutta Axiom ei määrää sitä, mitä lennon aikana astronautit tekevät – tiedettäkin voi hyvin olla enemmän.

Marraskuuksi alustavasti suunnitellun, noin 10 vuorokautta pitkän lennon komentajana toimii kuusikertainen astronauttikonkari Michael López-Alegría, joka on Nasasta lähtettyään ollut Axiom Space -yhtiön palkkalistoilla.

Lisäksi mukana on Italian ilmavoimien lentäjä Walter Villadei, joka on lennon ohjaajana. Myös koelentäjä Wandt voisi varmasti ohjata Dragonia, mutta tämä kunnia menee siis italialaiselle.

Neljäs lennon osanottaja on myös sotilaslentäjä, turkkilainen Alper Gezeravci. Hänestä tulee ensimmäinen turkkilainen avaruudessa, ja koska kyse on kansallisesti tärkeästä asiasta, itse presidentti Recep Tayyip Erdoğan julkisti hänen lentonsa nyt huhtikuussa.

Wandt on aloittanut jo kouluttautumisensa avaruuslennolle, ja hänen lentonsa ohjelma suunnitellaan yhdessä ESAn kanssa. Wandt saa apua koulutukseensa myös ESAlta.

Ruotsalaisastronautin lennosta tekee kiinnostavan paitsi se, että varalistalla ollut astronautti kiilaa avaruuteen varsinaisten valittujen lisäksi, niin myös se, että nähtävästi samaan aikaan avaruusasemalla on myös tanskalainen Andreas Mogensen. Hänen pitäisi lähteä puoli vuotta kestävälle lennolleen nyt elokuussa, joten marraskuussa hän olisi ottamassa vastaan toista pohjoismaalaista.

ESA julkisti uudet astronauttinsa Pariisissa marraskuun 2022 lopussa. Kuva: Jari Mäkinen.

ESAlle Wandtin lento on myös kiinnostava ennakkotapaus siitä, miten eurooppalaisastronautit voivat käyttää hyödyksi Axiom Spacen tarjoamia varsin käteviä kyytejä avaruuteen. On hyvin todennäköistä, että niitä tullaan käyttämään myöhemmin lisää.

Etenkin kun lähivuosina avaruuteen lähetetään kaupallisia avaruusasemia, joilla tehdään tutkimusta ja viihdytetään turisteja, tulevat tällaiset lennot hyvinkin tavallisiksi. Jos Suomikin haluaisi lähettää astronautin avaruuteen, se onnistuisi kätevästi Axiomin kautta – siihen ei tarvittaisi enää ESAa, vaikka parasta olisi tehdä lento toki yhteistyössä avaruusjärjestön kanssa, kuten ruotsalaiset nyt.

Tämä Wandtin lento on osoitus siitä, että avaruustoiminta on tulossa arkisemmaksi, ja myös että astronautteja tulee olemaan pian kahdenlaisia: pitkille avaruuslennoilla ja esimerkiksi kuulennoille koulutettavia, ja tällaisille lyhyille lennoille lähteviä pikakoulutuksen saaneita.

Juttua on päivitetty tiedotustilaisuuden jälkeen perjantaina 16.6. klo 17.40 Suomen aikaa.

(Haastattelin Marcus Wandtia marraskuussa ja hän on mukana 2.12.2022 lähetetyssä Tiedeykkösessä).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *