Pimeä taivas, osa 2: INNA-hanke perutaan, mutta tulossa on miljoona satelliittia
Kirjoitin viime lokakuussa siitä, kuinka olemme menettämässä tähtitaivaan valosaasteen ja satelliittien vuoksi.
Aihe on edelleen ajankohtainen – etenkin kun SpaceX on hakenut juuri lupaa miljoonan satelliitin (luit oikein: MILJOONAN) laukaisemiseen.
Elon Musk on hehkuttanut jo jonkin aikaa, miten avaruus on paras paikka sijoittaa servereitä internetin ja tekoälyn tukemiseen, sillä avaruudessa on lähes rajattomasti sähköä tarjolla Auringosta ja avaruudessa olevat serverit ovat käteviä avaruudessa olevan tiedonvälitysinfrastruktuurin (Starlink ja sen tulevat kilpailijat) vuoksi.
Kun avaruuteen menemisen hinta putoaa ja maanpäälliset datakeskukset eivät enää riitä tekoälyn nopeaan laajenemiseen, ovat SpaceX:n mukaan ”kiertoradatietokeskukset” kustannus- ja energiatehokkain tapa lisätä kapasiteettia.
SpaceX:n Starlink-verkossa on nyt noin 10 000 satelliittia ja niitä laukaistaan lisää useita kertoja viikossa. Nykyiset satelliitit ovat parannusten ansiosta vähemmän haitallisia tähtitieteelle kuin olivat ensimmäiset Starlinkit, mutta tietokeskussatelliitit olisivat kooltaankin jo niin suuria, että se olisivat selvästi taivaalla näkyviä kohteita. Ja jos niitä on tosiaan miljoona, niin tilanne olisi aika kauhea maanpäälisen tähtitieteen kannalta.
Onneksi suurin osa satelliiteista olisi Maata kiertävällä aurinkosynkronisella kiertoradalla, kenties jopa 2000 kilometrin korkeudessa. Ne eivät siis sinkoilisi taivaalla yhtä siksakmaisesti kuin Starlinkit.
Tästä kuullaan varmasti lisää lähitulevaisuudessa. Mutta on onneksi myönteistäkin kerrottavaa: Paranalin observatoriota ja rakenteilla olevaa ELT:tä uhannut INNA-hanke on peruttu. Ensin AES Andes -yhtiö kertoi asiasta tammikuussa ja tänään myös ESO ilmoitti selvitystensä jälkeen, että tämä vihreää vetyä ja ammoniakkia tuottamaan tarkoitettu hanke on todellakin päätetty laittaa naftaliiniin.
Mistä oli kyse? Aloitetaan laajemmasta asiasta: Atacaman autiomaan pimeydestä.
Kävin marraskuussa Chilessä tutustumassa Euroopan eteläisen observatorion laitoksiin, ja matkan aikana ennätin paitsi ihailla erästä parasta maailman tähtitaivaista, niin myös kuulla kauhistuttavia tarinoita Paranalin observatorioaluetta uhkaavasta hankkeesta, INNA:sta.
Kerroin tästä Ylen Tiedeykkösessä, mutta tässä samaa asiaa myös tekstimuodossa hieman laajennettuna.
Juttelin Paranalin observatoriolla Angel Otarolan kanssa. Hän on ESO:n ilmakehäasiantuntija, jonka tehtävänä on seurata sitä, miten havainto-olosuhteet kehittyvät observatorioilla. Hän kertoi, että Paranalin observatorioalueen ympärillä on noin 70 000 neliökilometin kokoinen suojelualue, eli noin 150 kilometrin etäisyydelle observatoriosta ei saa rakentaa mitään havaintotoimintaa haittaavaa.
”Mitä tulee keinovalosaasteeseen, tämä on edelleen oikein hyvä paikka. Taivas Paranalin observatorion ympärillä on hyvin pimeä, mutta tilanne on muuttunut vuosien kuluessa huonommaksi.”
ESO mittaa observatorioillaan valosaasteen määrää jatkuvasti, minkä lisäksi valotilannetta tarkkaillaan satelliittikuvien avulla.
Kun vielä kymmenisen vuotta sitten keinovalon osuus taivaan kirkkaudesta (tai tummuudesta) oli noin 0,3 – 0,4 %, niin nyt se on noin 1 – 1,5 %.
Otarola selittää, että tämä johtuu yksikertaisesti lähimpien kaupunkien kasvamisesta. Lähin suuri kaupunki on Antofagasta, joka sijaitsee noin 120 kilometrin päässä pohjoiseen Paranalista. Se on siis lähempänä kuin virallinen 150 km:n raja, mutta se oli paikallaan jo observatorioita rakennettaessa (ja on ollut 1800-luvun puolivälistä), ja lisäksi se on ”suojassa” vuorten takana, joten sen vaikutus on ollut varsin pieni.
Nyt kaupunki on tosin kasvanut ja levinnyt. Kun 90-luvun lopussa siellä oli 200 000 – 250 000 asukasta, on asukasmäärä nyt noin puoli miljoonaa. Siellä on enemmän katuvaloja, mainoksia, autoja, yrityksiä, kaikkea.
”Huolestuttavaa ei ole vain valon määrä, vaan myös sen laatu”, Otarila harmittelee.
”Uudet, kaikkein halvimmat LED-valaisimet ovat valkoisia ja niiden valossa on paljon sinistä. Ne ovat todella haitallisia tähtitieteelle. Meidän kannaltamme parhaimpia olisivat lämpimän väriset ja mahdollisimman yksiväriset valaisimet.”
Atacaman autiomaassa on myös kuparikaivoksia, ja ne ovat laajentuneet. Otarolan mukaan ongelmana niiden suhteen on ennen kaikkea se, ettei valaistusta ole suunniteltu kunnolla. Lamput ova päällä turhaan läpi yön, ja niistä lähtee aivan liikaa valoa taivaalle, vaikka tärkeintä olisi valaista vain kaivoksia ja muita alueita, missä työskennellään.
Tästä kaikesta huolimatta Atacaman observatoriot kuuluvat edelleen pimeimpien joukkoon, kun taivasta vertaillaan maailman muiden observatorioiden kanssa. Selvästi muita parempien paikkojen joukossa ovat lisäksi Etelä-Afrikassa sijaitseva Sutherland ja Australian Coonabarabran.
AES Andes -yhtiön suunnittelema INNA-hanke, jonka oli tarkoitus tuottaa vetyä ja ammoniakkia tuuli- ja aurinkosähkön avulla. Laitosta suunniteltiin vain noin kymmenen kilometrin päähän Paranalin observatoriosta. Laitos olisi tuottanut paitsi paljon valosaastetta, niin myös turbulenssia ilmakehään sekä mittalaitteita häiritsevää tärinää. Siitä olisi levinnyt ilmaan myös pölyä, joka häiritsee havaintoja ja saisi aikaan sen, että peilejä pitäisi puhdistaa ja uudelleenpinnoittaa nykyistä useammin.
Toteutuessaan Inna olisi vaikuttanut paljon myös rakenteilla olevan jättiteleskooppi ELT:n toimintaan. Inna-hanke saikin takajaloilleen paitsi tähtitieteilijät ja niin myös Chilen viranomaiset, sillä Atacama on todellakin edelleen maailman paras paikka tähtitieteen tekemiseen – sekä myös viimeinen sekä ainoa kätevä sellainen. Tähtitede tuo maahan paljon rahaa ja tietotaitoa.
Autiomaa on myös laaja, joten on omituista, että hanketta alun perin suunniteltiinkaan juuri observatorioiden viereen; kenties jo valmis infrastruktuuri vaikutti asiaan. Niin toivottavia kuin kaikki vihreän teknologian hankkeet ovatkin, niin parempi on, jos ne eivät haittaa observatorioita.
Niillä on tulevaisuudessa tarpeeksi puuhaa satelliittien pitämiseksi poissa havainnoista.
Ursan Facebook-sivulla tästä artikkelista kysytään: ”Mutta tämä miljoona starlinkkiä. Mitä se tarkoittaa? Miljonaa samaan aikaan taivaalla olevaa? Vai lupaa laukasta ko. määrä niitä tarvittaessa mm. korvaamaan pudenneita tms? Tätä olen jo aikaisemmin miettinyt, kun puhuttu vain kymmenistä tuhansista.”