Sisällä Linnunradassa

10.9.2017 klo 07.00, kirjoittaja
Kategoriat: Bongaa Linnunrata , Otsikon takana

Linnunrata sellaisena kuin sen uskotaan näyttävän, taiteilijan näkemys. Aurinkokunnan sijainti on merkitty kuvaan pisteellä, joskin on sanottava että pisteen koko on roimasti suurempi kuin aurinkokunta ja edustaa pikemminkin sitä aluetta galaksista, jota voimme havaita näkyvän valon alueen kaukoputkilla ennen kuin spiraalihaarojen pöly tulee tielle. (Kuva Nasa / JPL-Caltech / R. Hurt [SSC-Caltech])


Linnunrata sellaisena kuin sen uskotaan näyttävän, taiteilijan näkemys. Aurinkokunnan sijainti on merkitty kuvaan pisteellä, joskin on sanottava että pisteen koko on roimasti suurempi kuin aurinkokunta ja edustaa pikemminkin sitä aluetta galaksista, jota voimme havaita näkyvän valon alueen kaukoputkilla ennen kuin spiraalihaarojen pöly tulee tielle. Kuva Nasa / JPL-Caltech / R. Hurt [SSC-Caltech]

Teksti ilmestyi Ursan Facebook-sivulla 10.9.2017 osana Bongaa Linnunrata –kampanjaa 8.9.–8.11.2017.

Linnunrata näkyy parhaimmillaan mahtavana, miljardeista tähdistä koostuvana valovyönä halki kuuttoman, pimeän yötaivaan. Jos kiertäisimme maapallon ympäri eteläisen pallonpuoliskon kautta öiseen aikaan voisimme huomata, miten Linnunradan valovyö jatkuu katkeamatta koko matkan. Olemme selvästi jonkinlaisen litteän tähtijärjestelmän sisällä.

Tämä meitä ympäröivä tiheä tähtilettu on Linnunradan kiekko. Linnunrata on nimittäin tyypiltään litteä kierregalaksi (ja vielä tarkemmin sauvaspiraaligalaksi – tästä lisää kohta), aivan kuten vaikkapa kookas naapurimme Andromeda, jonka voi pimeissä oloissa nähdä taivaalla kuin himmeänä sormenjälkenä lähellä Linnunradan vanaa (Andromedan tähdistön suunnalla, totta kai). Kiekko on niin ohut, että jos kutistaisimme sen siten, että se mahtuu naftisti halkaisijaltaan metrin olevaan pahvilaatikkoon, kiekon paksuus olisi alle sentin.

Kooltaan Linnunrata on spiraaligalaksien kivaa keskikastia: siinä on 200–400 miljardia tähteä. Vain noin viisi prosenttia galaksin aineesta on näkyvässä muodossa, ja sitä ympäröi pallomaisena muodostelmana valtava pimeän aineen halo. Halon olemassaolo ja massa on voitu päätellä tavasta, jolla Linnunrata pyörii – sen ulkolaidoilla on oltava tuntematonta materiaa. Pahvilaatikkoesimerkkiä jatkaaksemme: pimeän aineen haloon käärittynä Linnunrata tulisi sulloa lootaan, joka on kaksi metriä leveä ja yhtä syvä.Koska meillä ei ole riittävän pitkää selfie-keppiä jolla voisimme husia galaksienväliseen avaruuteen ja ottaa Linnunradasta edustavan potretin, näemme ympärillämme vain kiekkoa. Meidän on käytettävä oveluutta saadaksemme selville, millainen kotigalaksimme oikein onkaan.

Hubblen ottama valokuva galaksista UGC 12158, jota pidetään hyvin saman näköisenä kuin Linnunrataa. Suunnilleen tällaisen kuvan siis saisimme sillä kyllin pitkällä selfie-kepakolla. Kuva ESA/Hubble & Nasa

Hubblen ottama valokuva galaksista UGC 12158, jota pidetään hyvin saman näköisenä kuin Linnunrataa. Suunnilleen tällaisen kuvan siis saisimme sillä kyllin pitkällä selfie-kepakolla.
Kuva ESA/Hubble & Nasa

Linnunradan kierrehaarojen määrää on selvitetty tähystämällä tietynlaisten kaasupilvien esiintymistä kaukana kiekon tasossa. Näitä kaasupilviä nimittäin esiintyy runsaammin juuri kierteishaaroissa. Montako haaraa Linnunradalla on? Vastaus ei ole aivan yksinkertainen. Linnunrata näyttää olevan tiheästi itsensä ympärille kääriytynyt galaksi, jossa on hennompia ja voimakkaampia kierteitä. Virallinen vastaus tällä hetkellä on neljä: kaksi päähaaraa ja kaksi pienempää. Monenlaisen kaasun lisäksi kierteissä on runsaasti pölypilviä ja nuoria, kuumia tähtiä.

Kiekon keskellä on vanhojen tähtien muodostama keskuspullistuma, joka on Linnunradan tapauksessa sauvamainen puikula. Sauvamaisen muodon syntymekanismi ei ole aivan selvillä. Sen alueella näyttää syntyvän uusia tähtiä, ja on arveltu että ne kuljettavat tähtien syntyä ruokkivaa kaasua spiraalihaaroista keskustan alueelle. Kuten kaikissa suurissa galaksessa, myös Linnunradan ytimessä on supermassiivinen musta aukko, mutta siitä lisää ensi viikolla.

Galaksimme on toisiksi kookkain avaruuden saari galaksijengissä, jota kutsutaan vähän tylsästi ihan vaan paikalliseksi ryhmäksi. Porukan kingi on Andromeda, noin puolitoista tai kaksi kertaa Linnunradan kokoinen spiraaligalaksi. Kolmion galaksi on noin puolet Linnunradan läpimitasta, spiraali sekin. Näiden lisäksi ryhmässä majailee vähintään 50 pientä hännystelijää, joista osa kiertää jotakuta isompaa galaksia ja muut seikkailevat ryhmän liepeillä itsenäisemmin. Linnunrata ja sen vajaat sata seuralaista ovat osa havaittavan universumin vähintään 2 000 000 000 000 000 000 galaksia.

Linnunradan kolmiulotteisesta muodosta saa hyvän käsityksen tästä ESOn lyhyestä videosta (ei ääniä):

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *