Uusi uljas ihminen

1.5.2017 klo 23.10, kirjoittaja
Kategoriat: Astrobiologia

Edellisessä blogissa oli puhetta älykkäistä koneista ja niiden mahdollisuudesta nousta uudeksi valtalajiksi tällä planeetalla, ja mahdollisesti myös muiden planeettojen asuttajina. Jos tuo skenaario kuulostaa toistaiseksi pelkälle tieteiskirjallisuuden fantasialle, niin ajatellaanpas näitä teknologian mahdollisuuksia myös ihmisen kannalta.

Tällä hetkellä jo lähes kaikki mitä teemme ja touhuamme tapahtuu teknologian avulla. Liikumme autoilla ja muilla välineillä jotka sisältävät paljon automaattista tekniikkaa. GPS-laitteet ja satelliitit auttavat meitä paikantamaan itsemme ja suunnistamaan paikasta toiseen, ja niiden avulla voimme seurata kaikkia liikkuvia  kohteita mitä haluamme seurata, ovatpa ne eläimiä, muistisairaita vanhuksia tai ehdonalaisvankeja. Kaikki palvelut, onpa ne pankkipalveluja, logistiikkaa, tilauksia, hakemuksia ja varauksia, hoidetaan verkon kautta. Kaikki älylliset touhumme  – ovatpa ne kirjoitettuja, laskettuja, piirrettyjä tai muuten suunniteltuja tai prosessoituja – teemme tietokoneiden avulla. Muistimme on internetissä google-palvelimella, arkistomme ovat pilvipalvelimella; kaverit kohdataan somessa. Nämä elämän tekniset tehosteet ovat oleellinen osa tavallista arkeamme.

Myös omat metatietomme ovat tarkaan tiedossa moninaisissa tietoverkoissa: google ja facebook tietävät ja muistavat koko verkkokäyttäytymisemme historian, ja terveys- ja kuluttajatietomme, mahdolliset rikosrekisterimme ja yhä useampien ihmisten geenisekvenssitkin tulevat talletetuiksi  erilaisiin tietokantoihin.

Terveydenhoito on mullistunut, ja muuttuu yhä teknisemmäksi. Lääkärit voivat konsultoida potilaansa ja tehdä dignoosia etätyönä. Hoito- ja hoivapalvelut ovat automatisoitumassa; robotit toimivat, ihan hyvin, jopa hoivapotilaiden lohtueläiminä.

Teknillisiä lisukkeita voidaan asentaa myös ihmisen kehoon. Ihon alle asennettavat lääkepumput annostelevat lääkkeitä elimistöön tarpeen mukaan, seuraten veriarvoja reaaliajassa. Sydänten rytmihäiriöitä on jo pitkän aikaa osatttu pitää kurissa elektronisten tahdistimien avulla. Nyt myös parkinsonin tautia sairastavien ihmisten aivotoimintoja voidaan ylläpitää jonkinlaisilla neurostimulaattoreilla, tai ”aivotahdistimilla”. Puuttuvaa värinäköä on korjattu antennin päähän asennetulla valokuitusensorilla joka yhdistetään ihmisen aivoihin; sensorin välittämän signaalin ihmisen tietoisuus oppii pian tulkitsemaan oikeiksi väreiksi. Keinotekoiset verkkokalvot ovat kehitteillä. Kuulokojeilla ja tärykalvoimplantella pystytään korjaamaan kuuroutumista.

Ihon alle voi asentaa myös teknisiä apuvälineitä, mm. radiolähettimiä joiden avulla voi helposti ja henkilökohtaisesti avata ovia tai kirjautua sisään erilaisille laitteille. Ihmisen aivot voidaan yhdistää tietokoneeseen jonka kautta kyseinen henkilö voi lähettää signaaleja – jopa ohjeistaa robotin toimintaa.

Huikeinta on, että meidän mahdollista korjailla myös oikeita biologisia ominaisuuksiamme, näin teknillisiä ja tieteellisiä apukeinoja hyväksi käyttäen. Tässä vaiheessa ihmisen genomia saadaan tosin muokata vain  luonnollisten mutaatioiden seulontaa tekemällä ja hyödyntämällä: Koeputkihedelmöityksen yhteydessä voidaan ihmisen alkioiden genomeita tarkistaa ja seuloa esimerkiksi sen selvittämiseksi, mitkä alkiot kantavat vakavia taudinaiheuttajageenejä. Tällä tavalla voidaan auttaa perillöllisiä tauteja sairastavia vanhempia saamaan lapsia, joille kyseiset tautigeenit eivät ole periytyneet.  Mutta – tietyillä kulttuurialueilla, kaukaisilla itäsillä mailla, samaa teknologiaa käytetään kehittyvän lapsen sukupuolen valitsemiseen. Joillakin muilla kulttuurialuilla, läntisillä mailla, sitä voidaan käyttää joidenkin tiettyjen periytyvien omainaisuuksien  kuten silmien tai hiusten värin valitsemiseen.

Kuitenkin se tärkein ominaisuus mitä ihmiset – tai tutkimusohjelmat – ehkä haluaisivat kehittää tulevissa sukupolvissa olisi älykkyys. Tämäkin määräytyy geneettisesti, ainakin osittain, mutta sen geneettisiä määräytymisperusteita ei toistaiseksi tunneta, eikä niitä siis voida seuloa kehittyvistä alkioista. Kuitenkin, jos erilaisia älykkyyden ja luovuuden lajeja, kuten matemaattista, teknillistä tai taiteellista kyvykkyyttä voitaisiin linkittää tiettyihin geeneihin, niin ehkä niitäkin sitten –  joillakin kulttuurialueilla – alettaisiin valitsemaan kehittyviin alkioihin.

Myös geenien editoiminen tarkoilla DNA:n muokkausmenetelmillä,  erityisesti CRISP menetelmän avulla, on näinä vuosina tulossa yhä tehokkaammaksi. Sitä mukaa kuin eri ominaisuuksia koodaavat geenit tulevat paremmin tunnetuiksi, tulisi myös mahdolliseksi poistaa genomista haitallaisia geenejä, tai lisätä sinne hyödyllisiä tai haluttuja sekvenssejä. Toistaiseksi kaikki tällainen ihmisen genomin keinotekoinen muunteleminen on kielletty kansainvälisen moratorion perusteella. Mutta sitten kun menetelmä on riittävästi testattu muilla lajeilla, kun geneettisiä ominaisuuksia voidaan riittävän luotettavasti ja turvallisesti korjata ja optimoida – niin todennäköisesti, sen soveltaminen myös ihmisen genomin korjailuun tulee hyvin houkuttelevaksi.

Itseään tietoisesti ja suunnitellusti korjailevana ja kehittävänä lajina tulemme olemaan valtavien eettisten ja moraalisten kysymysten ja haasteiden edessä. Tarjolla on sekä uusia lupauksia, mahdollisuuksia, uhkia, riskejä, eturistiriitoja, virheitä … ja pitkän ajan kerrannaisvaikutuksia joita tuskin osaamme edes arvata, saati sitten arvioida…

6 kommenttia “Uusi uljas ihminen”

  1. Lasse Reunanen sanoo:

    Toteat ”tarjolla” olevaa monikossa – meitä kaikkia koskevana asiana…

    Käytäntö kuitenkin edennyt ns. valikoituna tiedostamisena, jossa tutkijatahot itsenäisesti valitsevat mitä ja keille tiedoksi kertovat.

    Nykyisin esim. emme saa yleiseen tietouteen edes keinohedelmöitysten sisältöjä – vain uudet käyttöön otetut käytännöt keksintöinä julkaistaan. Perinnöllisyyteen liittyy paljon tutkimusta, josta valikoidusti ja viiveellä saamme ”arvioida” tuloksia.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Sepä se. Julkinen tutkimus on julkista – mutta se mikä ei ole julkista — siitähän ei ainakaan suuri yleisö tiedä mitään…

  2. Pentti S. Varis sanoo:

    Immuunipuolustussoluista niihin syötetyn aktivoivan informaation avulla käsiteltynä saadaan rokote, joka tehoaa yhdeksään syöpätyyppiin kymmenestä. Tämäkin on biotekninen innovaatio, joka lienee vasta äskettäin tullut mahdolliseksi.

    https://www.google.fi/#q=israel+cancer+vaccine&spf=564
    http://jewishstandard.timesofisrael.com/watch-israeli-company-on-verge-o

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Tulevaisuuden ennustelu on aina pelkkäää spekulaatiota – mutta sinänsä silti tarpeellista jotta itsekukin voi hiukan miettiä sitä mihin suuntaan ollaan menossa. Ja puheita tärkeämpää on tietysti tulevaisuuden tekeminen, ja siihen vaikuttaminen, johon myös Bill Gates vaikuttaa voimakkaasti, ja yleensä kait hyvään suuntaan?

  3. Pentti S. Varis sanoo:

    Otaksuttavasti solun molekyyleillä on kullakin tyypillinen olosuhteista riippuva värähtelytaajuus, joka muodostaa solusta genomiin, genomista soluun ja genominsisäisesti DNA:n rakenteiden välillä toimivan informaatioverkoston

    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4807408/

    If the hypothesis can be proved, new knowledge of the function of living cells could be gained and many completely new possibilities of action within cells would arise, which could be important in medicine and, more generally, in the many branches of biological science. A similar extracellular physical signalling system can be discussed with numerous therapeutic options.

    Genomin sisällä voisi olla myös toinen, huomattavasti suuremman frekvenssin omaava värähtelyverkko, joka muodostaisi kommunikaatiota välittäviä yhteyssiltoja geenien ja muiden DNA:n rakenteiden välille. Osia tästä verkostosta on jo saatettu löytää

    http://www.huffingtonpost.com/stuart-hameroff/is-your-brain-really-a-co_b_7756700.html

    Mikrotubulusten korkeataajuisen värähtelyn keksijiin kuuluva Stuart Hameroff olettaa värähtelyjen olevan merkki solun tietokonemaisesta toiminnasta. Värähtelevien rakenteiden voisi olettaa olevan myös ”tietokoneohjattuja” hyvin korkeataajuisia mikrokymaattisia struktuureja (kymatiikka ks. alla)

    https://www.google.fi/#q=cymatics&spf=1494534308838

    katso myös kuvahaku

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *