Tästä pitää keskustella

17.7.2018 klo 13.33, kirjoittaja
Kategoriat: Astrobiologia

Pari viikko asitten kuuntelin kiintoisan Maailman politiikan arkipäivää lähetyksen https://areena.yle.fi/1-4429946?autoplay=true. Ohjelmassa toimittaja haastatteli tietotekniikan ja tulevaisuuden tutkijaa ja internet-asiantuntijaa Sari Stenforsia. Sari tutkii Kalifornian Piilaaksossa sitä, miten ihmiskunta tulevaisuudessa käyttää internetiä. Erityisesti hän tutkii tekoälyä ja sen sovellusta nimeltä lohkoverkkoteknologia, eli block chain verkostoa.

Block chain verkosto, tai lohkoverkko, on digitaalinen kirjanpitojörjestelmä, ja internetissä toimiva tietoverkko johon käyttäjiän omat koneet osallistuvat. Se toimii keinoälyn varassa, ohi kaikkien virallisten hallintojärjestelmien. Tuttu nimike tällaisen verkon toiminnasta on cryptovaluutta bitcoin.

Nämä lohkoverkot pystyvät tekemään kaikenlaista, ihan mitä vain niihin ohjelmoidaan. Ne tulevat kasvamaan ja lisääntymään valtavan voimakkaaksi tekijöiksi, tai toiminta-alustoiksi, joiden kautta maailmaa tulevaisuudessa hallitaan. Stenfors ennustelee että meille tulee olemaan vaikeaa arvata, ymmärtää tai hallita niiden suuruutta tai toiminnallista tehokkuutta. Kuitenkin nyt olisi korkea aika alkaa asenoitumaan: mitä me haluaisimme näissä toimintaverkoissa tehdä? Millaiset lohkoverkot olisivat meille pienille ihmisille käyttökelpoisia.

Sari Stenfors sanoo että tästä pitää nyt puhua ja keskustella, pitää miettiä miten ne olemme osa tätä verkottuvaa maailmaa niin, että se toimisi meidän eduksemme ja meidän pienten ihmisten ehdoilla. Jos emme halua osallistua, sen tekevät muut toimijat, omilla ehdoillaan, ja omaksi edukseen. Näin toimivat ainakin ne suuret kaupalliset tahot, jotka jo nyt hallinnoiva tverkko- ja someympäristöä.

Hän tarjoaa heti yhdeksi sovellusalueeksi sen, että tällaisten lohkoketjujen kautta voidaan hoitaa kaikkea hallintoa ja päätöksentekoa, kaikilla eri tasoilla, sekä paikallisesti että valtakunnallisti, ja kansainvälisesti. Päätöksentekoon voidaan osalistaa kaikki asiantuntijat ja asianomaiset, ja toteuttaa demokraattista päätöksentekoa erikseen kaikissa erilaisissa kysymyksissä. Näin voidaan, jos halutaan.

Valtaa, sekä taloudellista että hallinnoillista valtaa tullaan toteuttamaan näissä verkoissa.

Kun koetan kuvitella miten tuollaiset tietoverkot toimisivat, tai miten ne voisivat meitä hyödyttää, niin aika sukkelasti tulee mieleen sellainen sovellus joka hyödyttäisi meitä yksilöinä, ja etenkin koko yhteiskuntaamme:

Tuollaisen lohkoverkkon kautta voitaisiin hyvinkin helposti seurata millaisia ympäristövaikutuksia meidän itsekunkin toimemme aiheuttavat: millainen hiilijälänjälki kertyy kullekin ihmiselle tai perheelle esimerkiksi kuukauden ruokaostoksista, kodin energiankäytöstä ja perheenjäsenten liikkumisratkaisuista. Lohkoverkkojen kautta voitaisiin myös luoda uusia ympäristöedullisia järjestelmiä, kuten tavaroiden kierrätys – ja jakamissysteemejä, kimppakyytiverkostoja, ja uusia työnjakoverkostoja freelancereille.

Niiden kautta voisimme olla yhteydessä kaukana oleviin ihmisiin joiden kohtalo tai ajatukset koskettavat meitä.
Löytäisimme kanavia aineellisen avun, tai ainakin empatian ja myötätunnon jakamiseksi ahdistuksessa oleville ihmisille katastrofialueilla. Voisimme myös löytää valistuneita ja viisaita ajatuksia siitä siitä mikä on elämän ja ihmisen merkitys tässä teknologian hallinnoimassa maailmassa.

7 kommenttia “Tästä pitää keskustella”

  1. Mika sanoo:

    Sellainen pieni tarkennus, että lohkoverkoilla ja tekoälyllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

    Tekoälyjä voidaan toki hyödyntää varmasti myös lohkoverkkojen kanssa, kuten niin monessa muussakin asiassa, mutta esimerkiksi bitcoin ja suurin osa muista lohkoverkkosovellutuksista eivät ole riippuvaisia tekoälytoteutuksista.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Niinpä, kukin lohkoverkko sinänsä lienee ihan simppeli juttu ko. verkkoon kirjautuneiden koneiden välillä, mutta riippuen siitä millaista toimintaa ko verkko hoitaa, kirjaa ja arkistoi, reagoi, vastaa ja viestittää, se voinee vaatia ainakin jonkin verran koneälyä.

  2. Luulin että se on lohkoketju eikä lohkoverkko. Tai sitten lohkoverkko on jokin eri juttu josta en tiedä mitään.

    Käsittääkseni (mutta tiedän asiasta vain erittäin pintapuolisesti) lohkoketju tarkoittaa sitä että data voidaan tallentaa selväkielisenä koneeseen jonka omistajaan ei tarvitse luottaa jos datasta laskettu tarkistussumma on talletettu johonkin toiseen koneeseen johon tuon ensimmäisen koneen omistajalla ei ole pääsyä. Jos ketjun jäsen väärentää datansa, se niin ollen paljastuu. Ainoa keino väärentää olisi hankkia käyttöoikeus ketjun kaikkiin koneisiin ja muuttaa kaikkia datoja.

    Mitä tulee kryptovaluuttoihin, minusta näyttää siltä että ne ovat pyramidihuijauksia eli ensimmäisten sijoittajien saama tuotto perustuu siihen että viimeiset sijoittajat menettävät rahansa. (Joidenkin mielestä tosin rajaa pyramidihuijauksen ja legitiimin liiketoiminnan välillä saattaa olla vaikea vetää koska jossain mielessä koko rahtalousjärjestelmä on eräänlainen pyramidihuijaus sekin – en kuitenkaan itse ajattelisi ihan noin.) Kun ensin bitcoin tuli ja sen arvo nousi, alkoi tulla muitakin kryptovaluuttoja esimerkin rohkaisemana. Kun niitä tulee riittävän monta, runsaudenpulassa sijoittaja ei enää uskalla luottaa että jokin tietty niistä menestyisi ja sen seurauksena ei sijoita mihinkään niistä. Silloin kaikki kryptovaluutat menettävät arvonsa. Menettäminen voi tapahtua yhtäkkisesti tai sitten useassa episodissa.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Lohkoketju – jees, kyllä vain. Niinpä tietenkin. Mielessäni vain käänsin tuon väärin, varmaan siksi kun nämä tietokonejärjestelmät lienevät paremminkin verkkoja kuin ketjuja. En nyt itse tiedä ollenkaan onko näistä syytä innostua, tai huolestua, se mainittu tutkija vain antoi ymmärtää että hyvinkin monet yhteiskunnan toiminnot voisivat siirtyä tällaisiin. Siis niihin voi hyvin koodata muitakin kuin kryptovaluuttatoimintoja.

  3. Aiheen vierestä mutta liittyy edelliseen ketjuun. Radion Ykkösaamussa oli juttua arktisen alueen nokipäästöistä (musta hiili), eli ne lämmittävät arktista koska lumen päällä oleva tumma noki vähentää albedoa. Siperian öljyntuotannon yhteydessä tapahtuva ylijäämämaakaasun soihdutus (siis öljylähteissä joissa maakaasua on katsottu olevan liian vähän jotta sitä kannattaisi ottaa talteen) tuottaa noita nokihiukkasia ilmeisesti erityisen paljon.

    Se mitä ohjelmassa ei kuitenkaan mainittu tai ainakaan korostettu oli että nokipäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus voi syntyä ainoastaan lumisena aikana. Jos esim. suomalainen lämmittää savusaunaa kesällä, savu ei vaikuta ilmastoa lämmittävästi koska lumi on ajallisesti ja paikallisesti kaukana. Myöskään esimerkiksi syystalven ei-pysyvän lumen aikana tullut noki ei vaikuta koska silloin auringon säteily on heikkoa ja lumen sulaessa nokihiukkaset joutuvat maahan.

    Asiantuntijat varmasti tietävät nämä asiat, mutta joskus on niin että maailma joutuu sanojen vangiksi, eli että valittu terminologia alkaa ohjata ajattelua vinoon suuntaan. Jos esimerkiksi julkisuudessa puhutaan mustan hiilen päästöistä sanomatta vuodenaikariippuvuudesta mitään, ihmiset saattavat alkaa kuvitella että musta hiili olisi samantapainen vaikutuksiltaan kuin CO2, mitä se ei suinkaan ole koska ainoastaan kevättalvisen hangen päällä olevalla noealla (tai vuoristojäätikön tai mannerjäätikön päällä olevalla) voi olla ilmastoa lämmittävä vaikutus. Jos esimerkiksi EU rupeaa säätämään innoissaan jotain kiuasdirektiivejä tämän takia, silloin mennään metsään. Edes soihdutus ei ilmeisesti ole paha (albedomielessä) jos se tehdään lumettomana aikana ja kunhan vaikutuspiirissä ei ole jäätikköä. Sama ilmeisesti koskee metsäpaloja: ei niitäkään yleensä tapahdu kevättalvella tai niin lähellä jäätikköä että savu voisi sinne kulkeutua.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Kiitos Pekka tästä. Kuulin saman asian, ja aloin jo tuntea syyllisyyttä mökkissaunomisesta. Ei siis olekaan niin paha asia. Ainakin se on meille suomalaisille iso ilon lähde.

  4. Aulikki Holma sanoo:

    Mikä loistava ja innovatiivinen idea. Kokonaisuutena suunnitelma tarjoaa mitä monipuolisimman kokemuksellisen oppimisen kentän. Se kokemus ei hevin unohtuisi! Ja juuri tämäntyyppistä menetelmäkehitystä nykyajassa tarvitaan. – On selvää, että tuotteistaminen ja markkinointi ovat tällaisessa innovaatiossa omia erityishaasteita, joiden ratkomiseen tarvittaisiin niiden alojen päteviä osaajia.

Vastaa käyttäjälle Pekka Janhunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *