Tarjolla puhdasta historiaa

19.5.2015 klo 10.34, kirjoittaja
Kategoriat: Astrobiologia

No nyt se on taas tehty – tuo jokakeväinen historian putsaus-projekti: kaikki Aikavaelluksen noin sata messinkilaattaa on puunattu ja puhdistettu tummasta patinasta ja kaikesta mitä vuoden mittaan pintaan kerääntyy, linnunkakasta ja koiranpissasta. Pitää sanoa että onhan se positiivista että ainakin jotkut paikallisista ihmisistä huomioivat tämän meidän historian projektimme kun käyvät koiransa pissattamassa laattojen päälle; haluavat varmaan jättää kemiallisen jälkensä tähän koko maailman suureen tarinaan.

Muuten, tiedättehän varmaan mitä Aikavaellus on – onhan siitä ollut tässä ennenkin puhetta. Se on koko maailman historian aikajana. Se lähtee Tuorlan tähtitornilta, alkuräjähdyksestä, ja päätyy Turun yliopistolle, Marcus Copperin patsaalle nimeltä ”Big Bang Echo”, tämä piste kuvaa nykyhetkeä. Vaelluspolun pituus on 13,78 km, ja siinä jokainen kilometri vastaa miljardia, ja jokainen metri miljoonaa vuotta maailman historiassa. Tärkeät tapahtumat on merkitty messinkilaattoihin matkan varrelle. Kannattaisi nyt tulla katsomaan ja kulkemaan – nyt kun laatat ovat puhtaat ja hiukan helpommat lukea.

Jos olette kiinnostuneita kuulemaan lisää tarinoita maailman historiasta niin tulemme mielellämme opastamaan, pientä maksua vastaan. Maksut menisivät hyödyttämään Aikavaellus ry:tä – se on pikkiriikkinen parin ihmisen yhdistys joka ponnistelee pitääkseen tämän tieteen popularisointi-projektin jotenkin hengissä. Luultiin alunperin, kun hommaan ryhdyttiin, että tällainen ”tieteen esille-pano”  olisi kiinnostanut sekä yliopistoa että yleisöä – mutta eipä näytä kiinnostavan kumpaakaan.

Se on sääli – siksi että nuo oikean historian tapahtumat ovat niin hämmästyttävän hurjia että ihan alkaa hirvittämään, ikäänkuin parastakin jännityskertomusta lukiessa. Mantereet seilaavat ympäri planeettaa – ilmasto vaihtelee trooppisesta jääpallomaaksi, merenpinta nousee ja laskee parin sadan metrin verran ylös ja alas – joukkotuhot pyyhkivät pois suurimman osan eliökuntaa, uudestaan ja uudestaan. Ihminen – se laji jonka olemassaolo mahtuu 20 cm:iin polun lopussa – hävittää planeetalta pois suurimman osan kaikkia lajeja. Jännää!  Mutta silti – silti – harmillista että on niin vaikeaa tätä tarjoilla yleisölle. Kaikilla tahoilla, sekä tieteen tekijöillä että yleisöllä, näyttää olevan sellainen käsitys että ei kait tieteellisessä maailmankuvassa ainakaan mitään mielenkiintoista saata olla. Tosi tylsää! Boring! Mä vaan ihmettelen sitä että miksikähän kukaan enää lähtisi luonnontieteitä opiskelemaan.

Onhan se toki niinkin että tuollainen polulla käveleminen on tylsää nyky-ihmiselle, jonka pitää saada enemmän actionia, ja erityis-efektejä. No, on niitä koetettu tähänkin järjestää: on haettu rahoitusta projektiin jotta voitais tehdä 3D-kuvat kaikille informaatio-etapeille niin että vaeltajat voisivat sitten mobiileista katsoa että miltä maailma näytti tuolloin, noin ja noin monta miljoonaa vuotta sitten. Mutta eihän tällaisia tyhmiä hankkeita kannata rahottaa, kun ei tässä edes ole tekeillä mitään myytävää. Ei myöskään kannata rahoittaa aiheeseen liittyvää oppimispeliä. Ei kait tämmösiä poikkitieteellisiä tarinoita kannata lapsille opettaa – opetuksenhan pitää fokusoida yksityiskohtiin, jokaiseen erikseen, ja erillään! Ei tällaista yleiskuvaa mihinkään tarvita – sitäpaitsi, nämähän ovat kaikki jo aikaa sitten menneitä asioita! (Toisaalta – nämä luonnon prosessit ovat kuitenkin ikuisesti jatkuvia ja toistuvia).

Mutta jos liikutte Turus päin niin tulkaa toki kävelemään, jos sellainen yksinkertainen toiminta jaksaa kiinnostaa. On se ainakin terveellistä! Ja nyt kun ne laatat ovat taas puhtaat, hetken aikaa.

Osa laatoista puhdistettiin perinteiseen tapaan sitruunahapolla, osa taas jollakin supertehokkaalla veneiden tehopseuaineella; lopputulos oli molemmissa sama, mutta sitruunahappo oli mielettömän paljon mukavampi käsitellä. Muuten, tietäisköhän kukaan teistä miten nämä laatat kannattais pinnoittaa.

6 kommenttia “Tarjolla puhdasta historiaa”

  1. Metusalah sanoo:

    En ole ehkä paras asiantuntija messinkilaattojen pinnoitusasiassa, mutta yksi – kenties edullisinkin – tapa voisi olla tavallisen ikkunalasin käyttö. Lasit olisi kiinnitettäessä tiivistettävä reunoilta niin, että vesi/sulava lumi ei pääse lasin ja laatan väliin. Tiivistämisen voisi tehdä silikonilla tai jollakin kosteuseristämisessä käytettävällä saumanauhalla. Jos terveystilanteeni sallii, voisin kesällä osallistua talkooseen. 🙂

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Hei Metusaleh

      Tämähän kuulostaa oikein luovalle ja potentiaalisesti toimivalle ratkaisulle!! Lasilevyistä tulisi jonkunlainen kustannus – ei ehkä mikään vallan suuri – ja voidaan koettaa sitä sisällyttää tulevien vuosien (apuraha-vetoiseen) budjetointiin. Mutta voitais kokeilla joillekin laatoille, esimerkiksi siinä yliopiston sisäpihalla, ne laatat ovat ikäänkuin paraatipaikalla. Tehdään kesän mittaan, kun ehditään. Ilmoittelen sitten…Olet ihana kun tarjoudut talkoisiin!

      terv. Kirsi

  2. Eija Hietala sanoo:

    Kuulostaa mielenkiintoiselta! Ei muuta kun retkelle! Onko muuten joku näppärä tapa ( siis muu kuin kävellä takaisin nuo reilut 13 km) päästä takaisin lähtöpisteeseen?

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Tervetuloa kävelemään!! Tulostettava kartta löytyy verkkosivulta aikavaellus.fi — tosin tuo sivu on tällä hetkellä aika alkeellinen, koska meidän alkuperäinen sivusto korruptoitui!! Mutta koetamme saada tuohon osoitteeseen pikapuoliin kauniimman sivun — mutta kartta kyllä löytyy nykyiseltäkin sivulta.

      Reitti siis alkaa Tuorlan tähtitornilta – tai sen vanhan kalliotunnelin ovelta, ja päättyy Turun yliopistolle. Takaisin Tuorlaan (tai läheiselle pysäkille) voi palata kaikilla Piikkiön suuntaan menevillä busseilla.

      terv. Kirsi

    2. Kirsi Lehto sanoo:

      Vielä tällaisia pikkuvinkkejä kävely-retkelle: pitkin matkaa on penkkejä joilla voi huilata – ja sitten Biolaaksossa, siinä kohtaa mihin on merkitty ”Elämän synty” – on kiva picknic-paikka….

  3. Kyösti Lappalainen sanoo:

    Hei Kirsi.

    Kannaisiko teidän kysäistä sieltä Turun seudun lasiliikkeistä,minkämoista lasia käyttää?
    Oikein kun kiltisti pyydätte,niin saattavat vaikka sponssata sen verran kun teillä tarvista on? Samalla voivat vaikka hioa lasin reunoja,etteivät aiheuta vahinkoa,ja neuvoa oikean massan siihen kiinnitykseen.
    Yksi mahdollisuus on tietysti akryyli,mutta eivätköhän noissa liikeissä tiedä mikä se paras materiaali teille on.
    Messingille käsittääkseni löytyy lakka,joka pitää sen pinnan kirkkaana vuosia.
    Tuossa aikoinaan kaiverrutin oviin paljonkin nimikilpiä messingistä,ja tällä kaivertaja suutarilla oli jo silloin lakka spraynä joka suojeli sen pinnan hapettumiselta.Siis suutariin.

    Lykky tykö ja mukavaa kesää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *