Nousee – laskee – nousee ??

4.4.2015 klo 20.46, kirjoittaja
Kategoriat: Astrobiologia

Pari viikkoa sitten – 10.3.- tuli kiintoisa Tiedeykkönen YLEn 1:ssä. Ilmasto-asintuntijat Mikko Alatalo ja Risto Isomäki keskustelivat sellaisesta havainnosta että Siperian ikiroutaan on ilmestynyt nyt – siis viimeisen vuoden aikana, ja koko ajan lisää – isoja, jopa kymmeniä metrejä syviä ja vallan merkillisen näköisiä kraatereita missä ikirouta romahtaa. Pohjalta löytyy jonkin verran, hiukan, metaaniklatraatteja – ja kraaterin sisältä korkeita metaaniptoisuuksia. Siis – roudan sisällä oleva metaani on lähtenyt sulamaan!!

Tutkijat miettivät että onko tämä nyt ihan vallan merkittävää vai eikö vielä ole, onhan vastaavanlaisia kraatereita olemassa jo pohjoisten merialueiden pohjallakin. Isompiakin, ja paljon. Mutta – siis – jotakin tapahtuu! Nyt!! Haloo!! Kun metaani lähtee sulamaan ikiroudan alta tai valtameren pohjan metaanijäistä niin sitten homma karkaa käsistä. Se on karkaava, ”run-away” ilmastonmuutos. Ja onhan se menossa jo koko ajan muutenkin: nopein ilmastonmuutos mitä koskaan on tapahtunut, näin ne sanovat. Siitä huolimatta että ilmaston lämpeneminen jääkausien jälkeen on aina ennenkin ollut tosi nopeaa. Itseasiassa historiaa kuvaavat käyrät näyttävät että ilmaston vaihtelu esimerkiksi viimeisimmän jääkauden aikana,  aikavälillä 80-10 tuhatta vuotta sitten, ovat ällistyttävän nopeita. Hyvin nopeita ovat nimenomaan olleet ilmaston lämpenemiset – lämpötilakäyrä menee suoraan ylöspäin, kun ilmasto lämpenee noin 10 °C vuosikymmenessä. Katsokaapa:

http://www.nature.com/scitable/knowledge/library/abrupt-climate-change-during-the-last-ice-24288097

Silti: sanovat että tämä on nyt nopein muutos mitä koskaan on havaittu!

Mutta minä ihmettelen mitä nämä ilmastonmuutos-ekspertit hyssyttelevät tuon totaalisen ilmastonmuutoksen merkitystä. Sanovat että ehkä meren pinta nousee metrillä, ehkä kahdella — kun puhutaan joidenkin kymmenien vuosien tai ehkä sadan vuoden aikaskaalasta. Kuitenkin – jos kaikki maan jäätiköt sulavat niin meren pinta nousee noin 70 metriä.

Kun asiantuntija arvioivat näiden isojen muutosten mahdollisuutta niin ne sanovat että Maan napajäätiköt sijaitsevat joko lumirajan tai pysyvän routarajan yläpuolella, ja siksi niiden sulaminen ei ole todennäköistä, tai, että se veisi joka tapauksessa useita tuhansia vuosia. Eipä tuosta ei siis kannata kantaa huolta, ihminen ehtii siihen mennessä tehdä jo monta muutakin totaalista tyhmyyttä.

Ilmeisesti tuo ilmaston muutoksen ennustaminen on kovin vaikeaa ja monimutkaista. Siinähän kaikki vaikuttaa kaikkeen: ilmakehän koostumus vaikuttaa lämpötilaan, joka vaikuttaa haihtumiseen, joka vaikuttaa pilvien ja vesihöyryn määrään, joka vaikuttaa lämpötilaan, joka vaikuttaa meri- ja ilmavirtoihin, jotka vaikuttavat lämpötilaan, joka vaikuttaa fotosynteesin ja biomassan hajoamisvauhtiin, jotka vaikuttavat ilmakehän koostumukseen, joka vaikuttaa lämpötilaan, joka vaikuttaa jäätiköiden määrään, sekä kasvillisuuden ja aavikoiden suhteeseen, jotka vaikuttavat maanpinnan heijastuskertoimeen, joka vaikuttaa lämpötilaan – puhumattakaan lukuisemmista ”pienistä tekijöistä” – kuten että suuremmat lämpötilaerot vailuttavat meren lämpötilagradientteihin, tuuliin ja ilmavirtauksiin, jotka voivat kokonaan muuttaa vallitsevia merivirtauksia. Myös eroosion määrä riippuu lämpötilasta, ja se taas vaikuttaa hiilidioksidin määrään ilmakehässä, joka vaikuttaa lämpötilaan — ja niin edelleen, ja niin edelleen. Huomasitte varmaan että kaikki nämä tekijät ovat riippuvaisia toisistaan, ja siksi keskenään säädeltyjä monimutkaisissa takaisinkytkentä-verkostoissa. Lopputulos on vaikeasti ennustettavissa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2015/03/150323132746.htm

Monimutkaiset takaisinkytkentäloopit voivat tehdä kokonaistilanteen stabiilimmaksi – toisaalta, kun kehitys lähtee menemään johonkin suuntaan, se alkaa voimistaa omaa muutostaan. Se ”karkaa”. Historialliset käyrät antavat selvän kuvan siitä että Maan ilmasto on hyvin hyvin labiili. Se heittää tosi sukkelasti ilmanalan ihan toisenlaiseksi – edestakaisin. Se on muuttanut Maan keskilämpötilaa jopa kymmenillä asteilla parissa vuosikymmenessä —

Noista ilmastoeksperttien varovaisista kannanotoista huolimatta muistettakoon että kaikki jää planeetalla voi sulaa, ja jollakin aikavälillä se varmasti sulaa. Ja meren pinnan korkeus korreloi kääntäen jään määrän kanssa. Meren pinnan korkeudet riippuvat  paitsi veden määrästä, myös merien pohjan muodoista.Keskisyvyys vaihtelee esim. mantereiden sijainnin ja uuden merenpohjan muodostuksen ja matalien rannikkovesien määrän takia, ja vanhoja merenpinnan korkeuksia on vaikea määrittää tarkasti koska ei ole olemassa mitään vakioitua referenssitasoa (nykyistä meenpintaahan mitataan tarkasti satelliiteista). Silti, pitkien geologisten ajanjaksojen aikana vedenpinnan taso on vaihdellut ylös ja alas yhteensä reilusti yli kahden sadan metrin verran. Vielä Eoseenikaudella, n. 30 miljoonaa vuotta sitten, meren pinta oli lähes 200 metriä korkeammalla kuin nyt – ja vielä noin 10 miljoonaa vuotta sitten noin 100 metriä korkeammalla kuin nyt. Suurin osa Eurooppa oli veden alla. Suurimman osan aikaa, viimeisen viidensadan miljoonan vuoden aikana, se on ollut paljon korkeammalla kuin nyt.

Tiedot löytyvät mm. täältä:

http://globalwarmingart.com/wiki/File:Phanerozoic_Sea_Level_png

ja erityisesti tästä kuvasta:

http://globalwarmingart.com/images/4/44/Phanerozoic_Sea_Level.png

Siis, ei se ole mitään uutta tällä planeetalla jos meren pinta nousee merkittävästi. Eliölajit ovat selvinneet ihan hyvin sellaisten aikakausien yli – itseasiassa luonnonvaraiset ekosysteemit voivat kukoistaa lämpimien kausien aikana paljon voimakkaammin kuin nyt . Ainoa tenkka-poo on mitä se tekee ihmiselle. Rikkaimmat ja teknisesti kehittyneet yhteiskunnat pystyvät varmaan siirtymään korkeammille seuduille asumaan – mutta entäs kaikki ne köyhät? Vai – olisiko tämä vain luontainen väestönsäätely-tapahtuma?

10 kommenttia “Nousee – laskee – nousee ??”

  1. Lumi ja jää lisäävät sään ja ilmaston labiilisuutta. Suomessa vuodet eivät ole veljeksiä kuten sanonta kuuluu, mutta tropiikissa lämpötila on tasaisempi. Lämmin trooppinen ilmamassa sisältää aina melko paljon vesihöyryä (veden höyrynpaine kasvaa jyrkästi lämpötilan funktiona), minkä aiheuttama kasvihuoneilmiö hidastaa säteilyjäähtymistä ja tasaa siten lämpötiloja. Toinen syy on että lumialueen laajuus kevättalvella (mikä on herkkä satunnaistekijöille) vaikuttaa voimakkaasti albedoon ja sitä kautta jopa koko planeetan sen vuoden säteilytaseeseen. Muitakin syitä varmaan on.

    Tuo näkyy kauniisti linkkaamastasi Schmidt et al. paperin kuvasta 1, O18-vaihteluiden amplitudi on ollut 2-3 kertaa pienempi jääkauden jälkeen kuin sen aikana. Toisin sanoen nykyilmaston kyky tuottaa suuria vaihteluita on pienempi kuin jääkaudella. Se on kai hyvä uutinen.

    Karkeasti ottaen hiilidioksidin ja metaanin lisääntyminen lämmittävät lähinnä napa-alueiden talvia, kun taas Kiinan ja Intian viilentävien hiukkaspäästöjen aiheuttama pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon välinen lämpötilaepäsymmetria vaikuttaa trooppisten sateiden leveysasteeseen. Jos ja kun pohjoisen pallonpuoliskon hiukkaspäästöt vähenevät, Sahelin alue saa taas vettä. Toki oikeasti asia on paljon monimutkaisempi kuten totesit.

    Ps. Mikon sukunimi on Alestalo.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Pekka! Kiitos taas kommentista! Onhan selvä juttu että ilmasto on ihan hillittömän monimutkainen juttu – niin että ei taida ihan varmoja ennusteita löytyä asiantuntijoiltakaan. Nuo mainitsemasi kehitysmaiden ilmansaasteetkin ovat ihan uusi tekijä tässä N:n tekijän yhtälössä.

      Myös tuo mainitsemasi kevättalven (tai miksei koko talvenkin) lumialueen laajuuden vaikutus on MIELENKIINTOINEN. Ajattelinkin jo aikasemmin että tälläkin jutulla saattaa olla jonkinlainen (MINKÄ KOKOINEN??) merkitys että lumipeite näillä korkeuksilla on tänä vuonna aika matala, tai olematon, verrattuna menneiden vuosien ”oikeisiin talviin”. Tämä sama ilmiö varmaan näkyy ympäri planeetan, näillä samoilla leveysasteilla. Nyt kun lumipeite ei heijasta valoa ulospäin – ja kun lumien sulamiseenkaan ei sitoudu yhtään lämpöä – niin kuinkas paljon enemmän lämpöenergiaa sitouutuukaan maaperään ja ilmastoon? Onko tämä(kin) niitä pieniä askelia joilla lämpeneminen kiihtyy ???

        1. Kirsi Lehto sanoo:

          Siis tukalaa tulee, Belizessä. Eikös tuo päde aika laajalti siihen saman leveysasteen vyöhykkeeseen missä on aavikoita – niinkuin Pohjois-afrikkaan?

          Muuten, Pekka: kerroppas mulle tuon veden muodonmuutoksiin liittyvän energian kokonaisvaikutus: onko se nolla-summapeliä? Siis, näin ympäristön tasolla, ja globaalisti. Kompensoiko lumen ja jään muodostuksessa vapautuva energia sen energian mitä kuluu kun ne taas ajallaan (monta kuukautta myöhemmin) sulavat?

        2. 1/ Kyllä pitäis päteä globaalisti eli myös Pohjois-Afrikkaan (ks. 1. viestini ”Sahelin alue saa taas vettä”). Siirtymä ei ole järin iso, mutta savannin ja aavikon rajalla se voi olla lokaalisti tärkeä erityisesti Pohjois-Afrikassa missä sattuu olemaan itä-länsisuunnassa leväelti maata juuri tuolla leveysasteella. Sateinen ITCZ:han vaeltaa joka tapauksessa vuodenaikojen mukana pohjoisesta etelään ja takaisin, mutta sen keskimääräinen positio riippuu pallonpuoliskojen suhteellisesta lämpötilaerosta, mihin siis vaikuttaa mm. se että ihminen pruukaa pöllytellä nokiaan enimmäkseen päiväntasaajan pohjoispuolella.

          2/ Näin on, faasimuutokset ovat energiamielessä nollasummapeliä.

  2. Ossi Immonen sanoo:

    Taisipa Kirsi katsoa väärin jääkausiajan keston.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Tarkennappas kommenttiasi. Jääkausia on ollut kovin monta, ja monen eri asteisia. Huronian ja Grypogenian ovat olleet niitä hyvin isoja, hyvin kauan sitten. Molemmat kestivät useita satoja miljoonia vuosia – edellinen loppui n. 2 miljardia vuotta sitten, ja jälkimmäinen noin 700 miljoonaa vuotta sitten. Viimeisen 500 miljoonan vuoden aikana ollut kolme isoa jäätiköitymisten kautta. Niistä viimeisin alkoi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu yhä. Siinä on viimeisen 600 000 vuoden ajan esiintynyt n.100 000-120 000 vuoden syklissä ankariä jäätiköitymisiä – joista viimeisin loppui n. 10 000 vuotta sitten – nyt eletetään jäätiköitymisten välistä aikaa. Vai mitä???

  3. Ossi Immonen sanoo:

    Katsoin ekasta linkistä, jossa puhuttiin 80000:stä vuodesta. Siitä ei siis ollut kyse.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Jep, olet oikeassa!! Yksiköt on korjattu nyt tekstiin. Tuli kirjattua väärin, koska tuo terävien muutosten kausi jatkuu paljon pidemmälle taakse päin kuin tuo artikkelin mainitsema 80 000 vuotta – ainakin viimeisen miljoonan vuoden ajan -tai luulisin että ainakin koko tämän viimeisen jääkauden ajan, eli 2,5 miljoonaa vuotta. Se johtuu Milankovich-syklin mukaan vaihtelevasta Maan kallistuskulmasta ja eksentrisyyden vaihtelusta. Mutta todellakin, se EI ole jaktunut niin pitkään kuin tuossa virheellisesti väitin, koska vielä 10 miljoonaa vuotta sitten täällä vallitsi täysin jäättömät lämpimät olot.

  4. Kaikista oleellisinta on se liike / energia joka työntyy Aurinkokuntaan ja mitä se saa aikaiseksi Maapallon ja Auringon sisäisesti ja miten liikettä / energiaa sen jälkeen työntyy ulos Maapallosta ja Auringosta.

    Ja luonnollisesti myös se millaista liikettä / energiaa Auringosta työntyy Maapallon sisälle ja miten se vapauttaa Maapallon sisäistä liikettä / energiaa jne.

    Pitäisi tietää kaikki liike / energia ja ymmärtää mitä kaikkea se saa aikaiseksi jne.

    Siinäpä sitä onkin pohdittavaa!

    🙂

Vastaa käyttäjälle Kirsi Lehto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *