Hyviä ideoita

12.12.2019 klo 17.30, kirjoittaja
Kategoriat: Astrobiologia

Näinä aikoina monenlaisia synkkiä pilviä roikkuu maailman yllä: Täällä pimeässä pohjolassa on synkkää ja sateista, mutta koko planeetan yllä leijuu toisenlaiset uhkaavat pilvet. Tai ei varsinaisesti mitkään pilvet, vaan yhä tihentyvä hiilidioksidi-kerros.  Tämä on fossiiliseen energiaan perustuvan elämäntapamme tuotosta, ja aiheuttaa sen että planeetan ilmasto vähitellen muuttuu. Keskimääräiset  lämpötilat nousevat vuosi vuodelta, säätilat sekoontuvat, monet seudut kuivuvat ja roihuavat maastopaloissa, merenpinnat nousevat, ja eteläisillä seuduilla olosuhteet tulevat pikkuhiljaa elinkelvottomiksi. Puhutaan ilmastokatastrofista. Monia meistä tämä ennuste ahdistaa. Jotakin pitäisi tehdä. Mutta mitä? Elämäntapojen muuttaminen on vaikea paikka, varsinkin jos monista mukavuuksista pitäisi luopua. Kysymys on myös siitä mitä se vaikuttaa. Millä ihmeen konstilla voimme vaikuttaa koko planeetan ilmakehään.

Takaisinpäin esiteolliseen elämäntapaan palaaminen ei ole toivottavaa, eikä mahdollista, ei taloudellisesti, tiedollisesti eikä taidollisesti. Olemme nyt tässä kohtaa kehitystä, ja ainoa suunta on eteenpäin.  Mutta eteenpäinkin voidaan mennä monella eri tavalla. Nyt mietitään mitä voidaan helposti tehdä toisin, ja puhtaammin. EU sitoutuu politiikkaan jonka tavoite on että tämä maanosa on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tähän tarvitaan tapojen ja käytäntöjen kohentamista monelta eri kulmalta.

Energia tullaan tuottamaan suureksi osin uusiutuvista lähteistä – ja nyt  tuuli- ja aurinkoenergia ovatkin jo kasvamassa fossiilista sähköntuotantoa suuremmaksi. Sähköautot tulevat liikenteeseen, ne toimivat paremmalla hyötysuhteella kuin polttomoottoriautot, ja niiden toimintasäteet paranevat uusien natrium-akkujen myötä. Lentokoneet kulkevat palmuöljystä saatavalla bio-kerosiinilla. Metsäntuotannossa pyritään kasvattamaan puut suuremmiksi. Hiilidioksidia tuottavat turvepellot pyritään poistamaan villejystä – pysyvinä nurmikoina tai metsinä niiden turvekerroksen hajoaminen ainakin hidastuisi.  Karjanlannan suuret energiasisällöt voidaan muutttaa biokaasuksi. Ravinteet voidaan kierrättää tehokkaammin takaisin viljelyyn.

Elintarviketuotannon ja kauppaketjujen puolella pyritään vähentämään hävikkiä. Luonnonvaratutkimuksen puolella pyritään kehittämään uusia tuotteita perustuotannon sivuvirroista: kalan nahkaa, koivun kuorta, kuusen kaarnaa ja kauran kuorta kehitellään uusiksi biotuotteiksi. (Luonnonvarakeskuksen Kierto-uutiskirjeet 29.11.2019 ja 12.12.2019). Monet vähentävät lihan syöntiä. Nämä ovat ehkä nappikauppaa maailman hiilibudjetissa, mutta suunta on oikea.  Kierrätämme kaikki jätteet, muovit uusiokäyttöön, biojätteet kaasuksi, metallit ja paperit kierrätykseen, muut polttoon. Opimme elämään puhtaammin.

Vanha kova talousajattelu korvautuu vähitellen uudella kiertotaloudella ja vihreämmällä tuotannolla. Kestävämpään elämäntapaan tarvitaan tietoa, taitoa ja innovaatioita joka lähtöön.   Risto Isometsän mainio uusi kirja ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen” kuvaa hengästyttävän monia käytännön ratkaisuja, joiden avulla erilaisia hiilidioksidin lähteitä voitaisiin korvata puhtaammilla menettelytavoilla. 

Isomesän visiot ovat esimerkiksi tällaisia: eteläisillä alueilla aurinkopaneeleilla kannattaa kattaa taloja, jolloin ne toimivat sekä energialähteenä että asumista viilentävänä varjona. Niitä voidaan käyttää varjostamaan liian kuumia viljelmiä sekä peittämään kastelukanavia, jolloin veden haihtuminen minimoidaan. Natrium-akut pian mahdollistavat sähkön tehokkaan varastoinnin paikallisesti, ja älykkäiden sähköverkkojen avulla hajautetusti tuotettu sähkö voidaan hyödyntää yhteisessä verkossa. Älylaitteet ja LED-teknologia minimoivat energian käytön koneissa ja valaistuksessa.   

Teräsrakenteita voidaan pitkälti korvata hyvin kestävällä ja kevyellä hiilikomposiitilla, jota voidaan valmistaa puukuiduista. Näistä tehdyt autot ja lentokoneet ovat paljon kevyempiä kuin teräsrakenteiset, ja siksi energiatehokkaampia. Hiilikomposiittien tuottaminen kuluttaa merkittävästi vähemmän energiaa kuin terästeollisuus.

Tehokkain tapa sitoa hiilidioksidia on kasvien ja levien fotosynteesin ja biomassan tuotannon avulla.  Tehokkaimmin sitä varastoituu suuriin puihin, joita kannattaa kasvattaa kaikissa ympäristöissä missä suinkin mahdollista, sekä metsissä, suopelloilla että rakennetuissa ympäristöissä. Myös maailman aavikoita, kuten Sahelin autiomaata eli Saharan eteläpuolista savannia, voidaan saada uudelleen tuottamaan baobabin kaltasia suuria puita, tai muita alueelle sopeutuneita lajeja. Suuret puut ovat tärkeitä varjostavia ja viilentäviä tekijöitä siellä missä kuumuus ja kuivuus haittaavat kasvien viljelyä ja asumista.

Puiden biomassa kannattaa tallentaa pitkäikäisiin rakennuksiin, ja sen avulla korvata betonin käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Jos järeää puuta tuotetaan yli rakennustarpeen, sitä voi tallentaa hyvin pitkiksi ajoiksi myös maaperään, kuten syviin paalutuksiin. Hiiltä voi tallentaa suurten puun runkojen muodossa pitkiksi ajoiksi mihin vain ympäristöön, missä puu säilyy lahoamatta.

Kevyempää puutavaraa, kuten harvennuspuuta, voidaan käyttää vaatekuituina ja muovia korvaavina pakkaus- ja käyttötavara-materiaalina. Paperin käyttöä voidaan vähentää kaikessa missä se ei todella ole tarpeellista. Hukkapuuta voi käyttää myös lämmitysenergiaksi. Polttotekniikka täytyy vain olla optimaalinen, jotta puu palaa puhtaasti ja siitä saadaan maksimalinen energiahyöty (https://mailchi.mp/d239d1571f3c/leading-scientists-warn-wood-pellets-threat-to-climate-no-silver-pellet?e=56ab6f7b20).

Mitään biomassaa EI kannata polttaa ympäristössä, ei ainakaan pelkässä hävittämistarkoituksessa. Biomassa kelpaa biokaasun tuotantoon, tai jos ei siihen, niin se voidaan muuttaa maannokseksi ja säilöä pitkiksi ajoiksi maan sisään. Syväjuuriset monivuotiset laidunnurmet, samoin metsämaat sisältävät suuren määrän hiiltä. Jotkut vanhat kulttuurit, mm. inkat ja hollantilaiset, ovat menneinä vuosisatoina rakentaneet biomassasta korkeita tiiviitä kumpuja, amerikoissa nimeltään ”Terra Preta”, Hollanissa ”de Terpen”, joiden päälle he sitten ovat rakentaneet asumuksiaan suojaan tulvavesiltä. Tällaisia paksuja maannoksia voisi nytkin rakentaa, pikkuhiljaa, mistä tahansa biologisesta kompostijätteestä, meren rannikoiden ruoikoista tai metsien hakkuujätteestä. Niihin voisi tuottaa ja käyttää myös suuret määrät merivesialtaissa kasvatettavaa levämassaa, joka ajoittain korjattaisiin altaiden pohjalta niin että vesi lasketaan pois ja biomassa kuivuu altaan pohjalle.

Talojen ja kaupunginosien lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä, ja sitä tullaan pumppaamaan myös syvistä porakaivoista. Kesän aikana lämpöä voidaan myös varastoida kallioperään; lämmön pumppaamista tai puhaltamista maanalaisiin kerroksiin voidaan käyttää myös rakennusten viilentämiseen. Toinen energiatehokas lömmittämisen ja jäähdyttämisen muoto ovat uudeet tehokkaat ilmapumput. Rakennusten tehokkaaseen eristämiseen sekä kuumuutta että kylmyyttä vastaan on olemassa uusia, todella tehokkaita materiaaleja, kuten piioksidiaerogeeliä. Tätä voisi käyttää myös vanhojen rakennusten tehokkaaksi lämpöeristeeksi. Uudet  X-aerogeelit sopivat myös teräksenkorvikkeiksi rakenteissa.

Isometsä ottaa esiin myös energiatalouteen liittyvän suuren virheellisen oletuksen, että maakaasu olisi muihin fossiilisiin verrattuna ympäristöystävällinen energiamuoto. Näin voi ollakin sen ”pipeline quality” tasoisen, puhdistetun maakaasun osalta jota asiakkaat laskevat kaasuhanoistaan ja polttavat vaikkapa helloissaan. Se on lähes puhdasta metaania, ja sen poltossa vapautuva hiilidioksimäärä on noin puolet siitä, mitä vapautuu polttoöljyn polttamisesta. Kuitenkin kaasukentillä kaasukaivoista ylös tuleva maakaasu sisältää myös merkittävän määrän hiilidioksidia joka lasketaan suoraan ilmaan. Se sisältää myös voimakkaita kasvihuonekaasuja etaania, propaania ja butaania, jotka poltetaan, tai soihdutetaan  hiilidioksidiksi jo suoraan kaasukaivon  yhteydessä. Hiipumassa olevien tai kannattamattomien kaasukaivojen kaikki kaasuntuotto poltetaan suoraan kaasukentällä. Nykyiset kaasukaivot avataan ns. vesisärötysmetelmällä (enaglanniksi: fracking) joka on valtavan voimakas maakerrosten murtamisprosessi. Tämän seurauksena kentän kaasuja vuotaa merkittävän paljon ilmakehään myös maaperän halkeamien kautta. Kaasuja, sekä metaania että muita mainitittuja hiilivetyjä vuotaa putkistoista myös kaikissa pumppauksen ja puhdistuksen vaiheissa. Metaania vuotaa myös kuljetuksen aikana, sekä vielä käyttäjien polttoprosesseissa. Kaikki tämä ilmakehään karkaava metaani ja muut voimakkaat kasvihuonekaasut aiheuttavat sen, että maakaasun tuotto ja käyttö lisäävät kasvihuonekaasuja merkittävästi enemmän kuin nestemäiset tai kiinteät hiilivedyt.   

Isometsän mukaan poliitikkojen ja ympäristötutkijoiden pitäisi nopeasti oivaltaa mainitunkaltaiset eri energiamuotojen kokonaisvaikutukset, ja vallalla olevat virheelliset käsitykset. Nopea siirtyminen ylöspäin oppiskäyrällä on eloonjäämisen välttämötön edellytys. Jos emme opi muuttamaan näkemyksiämme ja käytäntöjämme sitä mukaa kun tutkimuksenperustuva tieto muuttuu ja tarkentuu, me ajaudumme vakavaan sekasortoon ja väestölliseen romahdukseen.

Isometsän kirja on hyvin asiantunteva, ja näistä synkistä varoituksista huolimatta se on optimistinen ja toiveikas. Takakannen esittelyotsikon mukaisesti se on nopea ja tehokas apu ilmastoahditukseen. Kirja osoittaa että keinoja on, ja niitä keksitään lisää – kysymys on siitä onko taloudellisesti orientoitunut maailmamme kiinnostunut ottamaan niitä käyttöön. Haluaako se tehdä edelleen maksimaalisia voittoja, vai koettaa pelastaa maailman ilmastokatastrofilta….

9 kommenttia “Hyviä ideoita”

  1. A. Karhumaa sanoo:

    Se väestöllinen romahdus (esim. jos 90% meistä menehtyisi johonkin kulkutautiin, toivottavasti melko kivuttomaan) voisi tarjota ihan tervetulleen hengähdystauon juuri nyt. Silloin sitä metsitettävää (tai ehkä itsestäänkin metsittyvää) peltoalaa löytyisi ylenmäärin, kun maanviljelysmaata ei tarvittaisi enää niin paljoa. Toisaalta liian suuri väestöromahdus romahduttaisi koko yhteiskunnan, jos monien avainalojen hiljainen tieto katoaisi. Toivottavaa olisi esimerkiksi että siinä tilanteessa ydinvoimalat pystyttäisiin ajamaan hallitus alas, ei Fukushima-tyyliin.

    Niin, mistä tuo panepidemia sitten alkaisi? Kannattaa muistaa, että mikrobit ovat meitä koko ajan pikkaisen edellä, ja myös antibioottiresistanttien kantojen määrä kasvaa kaiken aikaa, kiitos ihmiskunnan lyhytnäköisyyden. Sitten kun se varsinainen panepidemia alkaa, se leviää suihkukoneen nopeudella ympäri maailman, maailman jolle vapaan liikkuvuuden idea on melkein pyhä.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Ihmispopulaation suuruus on kieltämättä se tekijä joka on vienyt planeetan tilan nyt tällä tavalla äärirajoilleen, ja hyvin haavoittuvaksi. Kuitenkin tuo kaavailamasi äkillenen romahdus olisi valtava katastrofi, ja valtava kärsimys, ainakin ihmisten kannalta. Tuollainen paljon ihmisiä tappava pandemia on kyllä mahdollinen, juuri noiden mainitsemiesi tekijöiden takia, mutta menehtyminen kulkutautiin ei varmasti olisi helppo eikä kivuton kuolema kenellekään. Myös yhteiskunta romahtaisi: terveydenhuolto, kauppa, kuljetussysteemit, liikenne — voisivat pysähtyä … ja mikähän sekasorto siitä sitten seuraisi kun ihmiset hädissään ottaisivat kaikki oikeudet omiin käsiinsä… Tämä ei ole mikään toivottava ratkaisu.

  2. Pekka sanoo:

    Vaikea ymmärtää mikä on näiden väärien ja valheellisten kauhuskenaarioiden levittämisen tarkoitus. Jos vähääkään viitsisi tutustua tieteisiin ja fyysikoiden julkaisuihin, niin oppisi, ettei CO2:n pitoisuuksien muutoksilla nykypitoisuuksissa, voi olla fysiikan lainalaisuuksien perusteella, enää mitään vaikutusta ilmakehän ilmiöihin.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      On erittäin hyvin tunnettu tosiasia että Maan olosuhteet ovat kautta aikojen aina vaihdelleet. Mantereet seilaavat paikasta toiseen, vuoristot nousevat ja laskevat, ja ilmasto vaihtelee jääkausien ja lämpimien / kuumien kausien välillä lähinnä riippuen ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta (joskin muutkin asita vaikuttavat, mutta se eniten). Planeetta on ollut täysin jäätön viimeksi noin 30 miljoonaa vuotta sitten. Mantereiden ja merenpinnan vaihteluita voi katsella esim. karttasovelluksesta https://dinosaurpictures.org/ancient-earth#0, josta voi valita eri ajankohtia ja nähdä niiden olosuhteita. Ilmastot ovat aina muuttuneet, mutta muutokset yleensä tapahtuvat hitaasti. Nyt me ihmiset pystymme saamaan sen aikaan — missä ajassa? Joidenkin satojen vuosien kuluessa?

      Se syy miksi tästä PITÄÄ PUHUA on se että nyt vielä tähän kehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Ja VAIKUTETAAN, jokatapauksessa, suuntaan tai toiseen. Ilmasto ON lämpenemässä, mutta tuota kehitystä voitaisiin hidastaa, tai jopa pysäyttää, JOS halutaan. Jos halutaan muuttaa suuria talouden rakenteita ja kulutuksen käytäntöjä. Talous ja kulutus eivät vamastikaan noihin muutoksiin loppuisi, mutta niiden pitäisi suuntautua uusiin tuotteisiin joiden jalanjälki olisi hiilineurtaali, tai jopa hiiltä sitova. Sellainenkin elämäntapa olisi mahdollinen, jos halutaan.

  3. Erkki sanoo:

    Olen Pekan kanssa samaa mieltä. Ihmisen toimet tuottavat vaivaiset 4 % kaikista CO2 päästöistä. Lisäksi vesihöyry vaikuttaa kasvihuoneilmiöön 80 %. Maapallon ilmasto ei muuttuisi vaikka fossiiliset energian lähteet jätettäisiin käyttämättä.

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Sepä se. Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelut vaikuttavat lämpötilaan, joka edelleen vesihöyryn määrään, joka edelleen lämpötilaan, jne…

  4. Lasse Reunanen sanoo:

    Tänään Yle Radio 1 lähetti Roman Schatzin Maamme-kirja / Ihmisen evoluutio keskusteluohjelman, jossa vieraina biologi ja tietokirjailija Juha Valste ja evoluutiopsykologian tutkija Markus J. Rantala. Kuultavissa Yle Areena (53 min), mahdollisesti uusintana radiosta viikonloppuna… Totesivat lyhyesti todennäköisyytenä, että Afrikan ym. väestönkasvusta johtuen ja kuivuuden seurauksena väestö väkisin pyrkii enenevästi pohjoiseen ja siitä sotaisaa vaikutusta odotettavissa… Väestönkasvuun siis tulisi kiireesti maailmanlaajuisesti puuttua, mutta vapaaehtoisesti köyhät ei lisääntymistään rajoita (ilman riittävää valistusta). Tulisi siis jonkinlaiseen ohjattuun orjuuteen palata, jossa liikaväestö sitoutettaisiin rajoitettuun elämiseen (ihmisoikeuksia silti kunnioittaen). Tarkoittaisi myös, että rikkaissa väestönosissa monilapsisuus tulisi ottaa korotetun verotuksen kohteeksi (ei siis enää tuettuna muotona, Suomessakin). Päästömuodot tietysti myös tärkeitä ja niissäkin tulisi valtio-ohjaukseen siirtyä eikä enää ns. yritysten välisiin päästökauppoihin – joka käytännössä vaan on varallisuuden ns. verosuunnittelua (ei kokonaisvaltaista ilmastotavoitetta).

    1. Kirsi Lehto sanoo:

      Joo, ilmastokatastrofilla on varmasti monia syitä, joista monet liittyvät toisaalla ihmisten liian suuren rikkauteen ja kulutustasoon, toisaalla ihmisten suureen määrään – siihen että köyhien seutujen asukkaat esim. kaskeavat sademetsiä pelloiksi, tai käyttävät polttoaineena kaiken mitä maasta kasvaa. Mutta miten olisi mahdollista tehokkaasti rajoittaa väestönkasvua? Sopisiko siihen rahallinen korvaus ihmisille ketkä rajoittavat lapsilukuansa??

      1. Lasse Reunanen sanoo:

        Rahalliset korvaukset tietysti valtioiden itsensä päätettävissä, mutta perinnöistä kertyvää jaettavaa tietysti enemmin jää perillistä kohden kun lapsiluku vähäinen (toisaalta siksi köyhät runsaasti lisääntyykin kun perillisten eloonjäämisen varmentaminen merkityksellistä). Lisääntyvään maastamuuton hallintaan esim. Turkin muuttomaan /Syyria rajoille pakottama väestösijoittelu pakolaisille tai USA:n esto rajoilleen – jotta Meksiko huolehtii maahansa tulleille USA:han pyrkijöille sijoittelut tai palautukset itse. Nämä siis eräänlaista uusorjuuttamista, jolla laajemmin osoitettaisiin liikaväestölle kasvun rajoitukset (omavastuisesti syntymäalueillaan huolehtia kestävästä kehityksestä). Tietysti hallitusti edelleen maastamuutot perustellusti ja turvallisen kontrollin muodossa mahdollistettava kuten kehittyvää maailmankauppaakin valtioiden kesken.

Vastaa käyttäjälle Lasse Reunanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *