Missä olet, pieni planeetta?
Auringossa on huomionarvoista se, että sillä ei ole kumppaninaan toista tähteä. Yksinäisyys on tähdille verrattaen yleistä, mutta tähdet syntyvät yleensä yhdessä. Kun tähdeksi tiivistyvä kaasupilvi pyörii liian vinhasti, jotta sen…
Kuinka Maa sai alkunsa
Viimeinen niitti Maan synnylle ja muotoutumiselle sellaiseksi, jona sen tunnemme, saapui noin 4.4 miljardia vuotta sitten arviolta marsinkokoisen planeetta-alkion törmätessä maailmaamme. Maa muuttui hetkessä kosmiseksi laavapalloksi törmäysenergian höyrystettyä sen ylimpiä…
Mahdollisuus elinkelpoisille kuille
Planeettojen elinkelpoisuus on varsinainen enigma. On erittäin hankalaa arvioida eksoplaneettojen elinkelpoisuutta siitä yksinkertaisesta syystä, että planeetta voi olla elävä, tai ainakin elinkelpoinen, monella tapaa. Voimme ajatella elinkelpoisuutta maankaltaisuutena ja etsiä…
Renkaista planeetoiksi
Renkaita on kaikkialla. Ehkäpä tutuimmat avaruuden renkaat löytyvät Saturnuksen ympäriltä, mistä ne historiankirjojen mukaan havaitsi ensimmäistä kertaa Galileo Galilei, kukapa muukaan. Vaikka linssit optisine ominaisuuksineen olivat tuttuja jo ainakin satojen…
Metalleista jättiläisplaneettoihin
Eksoplaneettojen löytöjen myötä tähtitieteilijät oppivat niitä koskevia lainalaisuuksia, jotka heijastelevat planeettakuntien syntyprosessien mekanismeja. Aurinkokunnan kappaleista ei oltu voitu vetää luotettavia yksityiskohtaisia johtopäätöksiä liittyen planeettakuntien syntyyn, mutta siitäkin saatiin jo paljon…
Missä jättiläisplaneetat hallitsevat
Vastasyntyneet planeetat eivät välttämättä ole pieniä. Tähtensä kiertoradalla kertymäkiekoksi kutsutun materiamuodostelman sisällä syntyvät planeetat kehittyvät hyvin nopeassa tahdissa suuriksi, ja ryhtyvät hallitsemaan ratojaan vetovoimansa avulla. Jättiläisplaneettojen synty on monella tapaa…
Kuumien jupiterien jäljillä, osa 3
Planeettojen daavidit ja goljatit Vanhoja havaintoaikahakemuksia on joskus hauskaa selailla jälkeenpäin. Niistä käy ilmi tieteen asteittainen eteneminen, koska hakemuksia voi kirjoittaa vain huomioiden se, mitä niitä kirjoitettaessa tiedetään ja mitä…
Kuumien jupiterien jäljillä, osa 2
Vuosien ja vuosikymmenten saatossa Struven ajatukset kuumista jupitereista jäivät unohduksiin, kun tähtitieteilijät jääräpäisesti arvelivat jupiterien olevan omamme tapaan kaukaisilla kiertoradoilla, joilla kiertoajat mitataan meille tutuissa kalenterivuosissa päivien sijaan. Juuri kukaan…
Montako planeettaa yksi tähti voi syödä?
Planeettakuntien kaoottiseen syntyvaiheeseen liittyy eräs kiinnostava piirre. Kun protoplaneetat törmäilevät toisiinsa ja tekevät lähiohituksia, jotka muuttavat niiden ratoja, osa päätyy taatusti törmäyskurssille tähtensä kanssa. Asia on varmennettu moneen kertaan tietokonesimulaatioilla,…
Dynaaminen kaaos planeettakuntien muovaajana
Keplerin lait, joilla tähtitieteilijät ovat jo vuosisatoja kuvanneet planeettojen liikettä omassa planeettakunnassamme, ovat mainio malli myös eksoplaneettakuntien rataliikkeiden kuvaamiseen. Olen itse käyttänyt niitä tuhansien eksoplaneettojen ratalaskelmiin koko ikäni ja havainnut…