Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Olet tässä: Home › Category Archives › Kuu, planeetat ja komeetat

Kuu, planeetat ja komeetat

Subscribe to this category
Kuu, planeetat ja komeetat
Tähdenpeittoja keväällä

Tähdenpeittoja keväällä

0
Matti Suhonen Maaliskuussa ja huhtikuussa Kuu ei peitä taakseen erityisen kirkkaita tähtiä. Mielenkiintoisia tapahtumia on silti runsaasti. Kuu on peittymisten alkaessa maaliskuussa pimeällä taivaalla Orionin tähdistön pohjoisreunalla. Huhtikuussa viimeinen peittyminen tapahtuu Skorpionin tähdistössä. Kravun tähdistön M44 -tähtijoukon Kuu ohittaa maaliskuussa…
Kuu
Kuun ohimenevät ilmiöt – tapaus Torricelli B

Kuun ohimenevät ilmiöt – tapaus Torricelli B

0
Jari Kuula: Kuussa on havaittu paikallisia ohimeneviä ilmiöitä. Osa selittyy valon ja varjon leikkinä Kuun pinnalla, mutta osa muutoksista jää arvoituksiksi. Viime mainittuja kutsutaan nimellä Transient Lunar Phenomena (TLP). Kuun pinnan tarkkailusta viehättynyt havaitsija huomaa aika nopeasti joillakin alueilla pieniä…
Kuu
Vinot törmäykset Kuussa

Vinot törmäykset Kuussa

1
Teemu Öhman: Kuun itäisellä puoliskolla on kolme näyttävää kraatterikohdetta, joiden suurin erikoisuus on niitä ympäröivä vahvasti epäsymmetrinen heittelekenttä kirkkaine säteineen. Nämä ovat herättäneet ihastusta ja ihmetystä jo vuosisatojen ajan. Nykyisin niiden ymmärretään syntyneen poikkeuksellisen loivalla kulmalla tapahtuneista törmäyksistä, mutta edelleenkin…
Kuu, planeetat ja komeetat
Syksyn komeettoja

Syksyn komeettoja

0
Veikko Mäkelä: Syksy 2018 tuo pari parempaa komeettaa ja joukon himmeämpiä. Komeetta 46P/Wirtanen on kiinnostava, mutta vielä hiukan arvoitus. Myös tiedeyhteistyöhön on mahdollisuus. 21P/Giacobini-Zinner – kuuluisan meteoriparven emo Jo loppukesästä näkyvissä ollut komeetta 21P/Giacobini-Zinner on parhaimmillaan.  Periheli ja kirkkain vaihe…
Kuu
Suomalaiset Kuussa 1: Puolikuun suomalaiset

Suomalaiset Kuussa 1: Puolikuun suomalaiset

0
Teemu Öhman: Monelle voi olla yllätys, että Kuussa on peräti 38 kraatteria, joiden nimen taustalla on suomalaiseksi laskettava tutkija. Yhteensä seitsemän suomalaista tutkijaa on saanut nimensä Kuun pinnalle. Kuu ja planeetat -ryhmä käynnisti syksyllä 2016 Suomi 100 -hengessä projektin, jonka…
Kuu, planeetat ja komeetat
Rupes Altai – altaiden reunojen aatelia

Rupes Altai – altaiden reunojen aatelia

1
Teemu Öhman: Mare Nectariksen lounaispuolella Theophiluksen, Cyrilluksen ja Catharinan kraatterikolmikosta etelään sijaitseva Rupes Altai on näyttävä ja poikkeuksellinen jyrkänne. Se muodostaa reunan Nectariksen törmäysaltaalle, joka  on ainoa lähipuolen suurista altaista, jonka sisäosat eivät ole täysin peittyneet myöhemmillä laavoilla. Mare Nectaris…
Kuu, planeetat ja komeetat
Suuri ja mahtava Clavius

Suuri ja mahtava Clavius

3
Teemu Öhman: Clavius on yksi Kuun lähipuolen suurimmista kraattereista. Se on vuosikymmenten ajan kuulunut suomalaistenkin kuuhavaitsijoiden ja -kuvaajien suosikkikohteisiin. Clavius voitti Kuu ja planeetat -ryhmän alkutalven havaintokohdeäänestyksen ja siitä saatiin lukuisia tuoreitakin havaintoja. Claviuksen kuuluisa kauneus Kuun eteläisillä ylängöillä sijaitseva…
Kuu, planeetat ja komeetat
Posidonius, unien ja kirkkauden rajamailla

Posidonius, unien ja kirkkauden rajamailla

0
Teemu Öhman: Mare Serenitatiksen ja Lacus Somniorumin välillä sijaitseva Posidonius on Kuun helpoimmin tunnistettavia kraattereita ja yksi kuuharrastajien suosikkikohteista. Sen silmiinpistävän ”kaksoisreunan” syntyä ei kuitenkaan täysin ymmärretä. Posidoniuksen pohjalla kiemurtelee myös yksi Kuun eriskummallisimmista laavauomista, sen kaakkoispuolella on Kuun kuuluisin…
Kuu, planeetat ja komeetat
Kevään komeetat herättävät odotuksia

Kevään komeetat herättävät odotuksia

0
Veikko Mäkelä: Kevät 2017 tuo Suomen taivaalle kolme vähintään kiikaritason komeettaa, joista 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak voi yltää paljain silminkin näkyväksi. Komeettasyksy 2016 on ollut kaukoputkihavaitsijoiden heiniä. Viime kevättä ilahduttivat sentään kiikarikomeetat C/2013 US10 (Catalina) ja 252P/LINEAR.  Jos hyvin käy, tulevana keväänä saamme…
Kuu, planeetat ja komeetat
Gruithuisenin kuukaupunki

Gruithuisenin kuukaupunki

0
Jari Kuula: Franz von Paula Gruithuisen oli tarkka havaitsija, mutta Johann Schröterin ihailijana hänellä oli erikoisia ajatuksia Kuun asukkaista. Johann Hieronymus Schröter (1745–1816) mainitaan modernin selenografian isäksi. Hän oli William Herschelin aikalainen, jonka speculum-peilejä Schröter käytti kaukoputkiinsa. Havaintoja hän teki…