Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Kuun ohimenevät ilmiöt – tapaus Torricelli B

Jari Kuula:

Kuussa on havaittu paikallisia ohimeneviä ilmiöitä. Osa selittyy valon ja varjon leikkinä Kuun pinnalla, mutta osa muutoksista jää arvoituksiksi. Viime mainittuja kutsutaan nimellä Transient Lunar Phenomena (TLP).

Kuun pinnan tarkkailusta viehättynyt havaitsija huomaa aika nopeasti joillakin alueilla pieniä paikallisia ohimeneviä muutoksia. Jos nämä suhteellisen nopeat ilmiöt eivät välittömästi selity valon ja varjon leikkinä ja jäävät arvoituksiksi, ne luokitellaan ilmiöryhmään, jota kutsutaan englanninkielisellä termillä Transient Lunar Phenomena (TLP). USA:ssa käytetään nimimuotoa Lunar Transient Phenomena (LTP).

TLP-ilmiöt ovat moni-ilmeisiä:

  • on muotoja, joita yleensä ei nähdä maatamon alueella, tai muuten epänormaalin kirkkaita muotoja
  • nähdään kohteitten hämärtymistä, tai terävyyden katoamista, joko osittain tai kokonaan,
  • joskus nähdään myös kohteiden värittymistä
  • havaitaan välähdyksiä ja lyhytaikaisia valopisteitä, vieläpä aivan Kuun reunalla, ja sumuisina muotoina

Nämä eivät ole vain nykyaikana havaittuja ilmiöitä, vaan joitakin tapauksia on kirjattu jo ennen kaukoputken keksimistä. TLP-ilmiöiden koko olemus on kiistanalainen, ja teorioita aiheesta on runsaasti. Mahdollinen yhteys aurinkotuuleen on teorioissa mukana. Ehkä syynä voivat olla kaasupurkaukset Kuun pinnalla, joihin vaikuttavat äärimmäiset lämpötilaerot. Vuorovesivoimien muokkaus rakenteisiin on mainittu, samoin UV-kirkastumat.  Teoriat ovat kuitenkin  teorioita, kunnes tiedämme Kuun geofysiikasta enemmän.

Tapaus Torricelli B

Brittiläinen kuuhavaitsija Martin Mobberley kertoo:

”Tammikuun 29. päivänä 1983 BAA:n kuujaosto koki erään juhlituimmista TLP-tapauksista historiansa aikana. Olin yhtenä päätodistajana mukana, enkä vieläkään tiedä, mitä me kaikki havaitsimme. Hälytyksen antoi TLP-koordinaattori Peter Foley, joka oli ollut tekemässä rutiininomaisia CED-kirkkausmittauksia Censorinus-kraatterista, kun huomasi klo 8.35 jpp lounaan suunnalla uskomattoman kirkkaan pisteen. Foley alunperin tunnisti kohteen Censorinus B:ksi, todellisuudessa se oli Torricelli B. Hän hälytti nopeasti muita TLP-havaintoverkon jäseniä.

Kuu oli päivän yli täydenkuun, ja 30 asteen korkeudella idässä, kun suuntasin 36 cm cassegrain-putkeni alueelle klo 9.25 jpp, seuraten Peterin ohjetta. Minulla ei ollut tarkkaa tietoa, missä Censorinus B sijaitsi, paitsi jossain lähellä Censorinusta, mutta minulla oli käsillä useita karttoja. Kuitenkaan mitään karttaa ei tarvittu, sillä kun Censorinus oli näkökentässä, niin myös hälytyksen aiheuttaja oli päivänselvä. Pieni kraatteri tuolla alueella oli valaistu kuin UV-valolla.

Kuvailin sitä ”epäkuumaiseksi” ja silmiinpistäväksi. Lähin, mitä mieleen tuli, oli lääketieteen puolelta UV-valo, jolla steriloidaan astioita. Syvä violetti valo näytti toisinaan ulottuvan kraatterin reunan yli. Kartoissa kohde oli B-merkitty, mutta epäilin, ettei se ollut Censorinus B. Mielestäni se sopi paremmin Torricelli B:ksi, ja se todettiin pitävän paikkansa.

Mielenkiintoista kyllä, kaikki eivät havainneet ilmiötä samalla tavalla. Minun ja Peter Foleyn hahmotukset olivat samanlaiset, ja näimme pistemäisiä välähdyksiä alueen lähellä. Marie ja Jeremy Cook, kaksi muuta TLP-ryhmän jäsentä, näkivät syvän purppuran värin. Patrick Moore, joka aloitti havainnot vasta klo 10.20 jpp 31 cm reflektorillaan, ei nähnyt anomaliaa ollenkaan, ei myöskään Geoff Amery. Patrick olikin tunnetusti huono näkemään spektrin violettia päätä.

Yli kymmenen vuoden aikana, jolloin olin TLP-ryhmässä, tämä yksittäistapaus on dramaattisin todistamani. Todellakin, se on ainut paristakymmenestä hälytyksestä, joka sai minut uskomaan, että TLP:t ovat todellisia. Ilman epäilyä kraatteri oli todella kirkas, ja sähkönsininen tuona iltana, näyttävä ottaen huomioon sen koon. Olen havainnut kraatteria usean kerran jälkeen päin samassa Kuun vaiheessa ja havainnut samaa sähkönsinistä väriä, mutta en samalla intensiteetillä.

Olen taipuvainen uskomaan, että ilmiö johtuu erityisestä, kriittisestä valaistuskulmasta tuolloin, varsinkin niitä havaitsijoita koskien, joilla on siniherkkä näkö, ja valaistus kestäen noin tunnin, tai hiukan toista. Välähdykset saattoivat johtua näön pinnistämisestä äärimmilleen, niska jäykkänä valmiina noukkimaan pienimmänkin yksityiskohdan.

Minun olisi pitänyt yrittää valokuvata jääkylmästä kelistä huolimatta, mutta olin vastaamassa hälytykseen, niin prioriteettina oli ensin nähdä, ja vastata sitten kyllä tai ei koordinaattorille. Pilvetkin olivat uhkana, ja kyseessä oli pieni kraatteri. Epäilen vahvasti, että valokuva ei olisi paljastanut pientä, mutta selkeää violettia hehkua, todennäköisesti filmin rakeisuus olisi sen hävittänyt. Tapaushan ajoittui aikaan ennen harrastajien korkearesoluutioisia digikuvia.”

Peter Foley teki havaintonsa 29.1.1983 klo 20.35 UT. Täsmälleen yhden Saros-jakson kuluttua (18 vuotta, 10,33 vrk) 9.2.2001 klo 5.00 UT tehtiin toisinto havainnosta, mutta tuloksetta. Saros-kierto täyttyi jälleen 20.2.2019 klo 13.00 UT, jolloin Suomesta ei olisi aivan ehditty kunnolla mukaan. Mielenkiintoista olisi ollut silti yrittää havaita mahdollista uusintaa, varsinkin kun Kuu oli lähempänä kuin vuonna 1983.

Torricelli B VMA-WAC

Torricelli ja Torricelli B sijaitsevat Mare Tranquillitatiksen eteläreunalla olevan Sinus Asperitatiksen alueella. Kuva: VMA / NASA / LRO / T. Öhman.

Torrelli ymp. WAC

Torricellin kraatteri ympäristöineen. B-kraatteri on hiukan pohjoiskoilliseen pääkraatterista. Kuva: NASA / ASU / LRO Quickmap / T. Öhman.

Torricelli kartta LAC

Torricellin alueen kartta Lunar Chart Series (LAC) -kartastosta. Kuva: ACIC / USAF.

Lisätietoa

Saros-jakso on 223 lunaatiota käsittävä ajanjakso, jonka kuluttua esimerkiksi auringon- ja kuunpimennykset palautuvat likimain samanlaisina. Nykyisen kalenterin mukaan se vastaa 18 vuotta 11 1/3 päivää (tai 18 vuotta 10 1/3 päivää, jos aikaväliin sisältyy viisi karkausvuotta). Mainittu 223 synodista kuukautta on likipitäen 242 drakoniittista ja osapuilleen 239 anomalistista kuukautta. Jakso on saatu babylonialaisilta, mutta Saros-nimi esiintyy ensi kerran Edmond Halleyn 1691 käsittelemissä pimennyksissä. Myös kiinalaiset tunsivat jakson jo noin 2000 eaa, ja Antikytheran koneessa oli jaksolle osoitin.

Transient Lunar Phenomena -havainnoista on lisätietoa mm. mainiossa Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4 -teoksessa, joka tosin on jo kunnioitettavat 30 vuotta vanha. Lisäksi asiaa käsittelevät lukuisat verkkosivut.

Torricelli – Haavisto 28.02.2018

Sinus Asperitatiksen aluetta 28.2.2018 klo 20.38. Kuva on rajattu Ari Haaviston täysikuumosaiikista. Torricelli B on merkitty pienellä nuolella. Pohjoinen ylhäällä. Newton 400/1800 mm, IR-kanava.

Torricelli – Haavisto 30.03.2018

Sinus Asperitatiksen aluetta kuukautta myöhemmin 30.3.2019 klo 22.51. Kuva on myös rajattu Ari Haaviston täysikuumosaiikista. Torricelli B on merkitty nuolella. Newton 400/1800 mm, IR-kanava.

Torricelli – Haavisto 21.01.2019

Sinus Asperitatiksen aluetta Ari Haaviston tuoreemmassa kuvassa 21.1.2019 klo 22.00. Seeing oli edellisiä parempi. Kuva on rajattu suuremmasta mosaiikista. Torricelli B on merkitty nuolella. Newton 400/1800 mm, IR-kanava.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *