Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Olet tässä: Home › Category Archives › Erikoisartikkeli

Erikoisartikkeli

Subscribe to this category
Erikoisartikkeli
Sattumasta toiseen, eli miten uusi revontulimuoto löytyi

Sattumasta toiseen, eli miten uusi revontulimuoto löytyi

0
Matti Helin   Revontulimuotojen määrä kasvoi virallisesti yhdellä, kun tähtitieteen harrastajat yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa selvittivät erikoisen, lainemaisen revontulimuodon taustat. Tämä ilmiö nimettiin revontulidyyneiksi. Kyseinen revontulimuoto ei ole entuudestaan harrastajille tuntematon, mutta aiemmin sille ei ole löytynyt tieteellistä selitystä.…
Erikoisartikkeli
Kokemuksia eteläisen tähtitaivaan kuvaamisesta Chilessä

Kokemuksia eteläisen tähtitaivaan kuvaamisesta Chilessä

0
  Toni Veikkolainen   Osallistuin Ursan ja Tiedetuubin järjestämälle auringonpimennysmatkalle kesällä 2019. Täydellisen auringonpimennyksen havaitseminen Peralillon kylässä 2.7.2019 onnistuikin täydellisesti, koska sää suosi ja olin suunnitellut kuvausohjelmani hyvin etukäteen. Tunnelma paluumatkalla pimennyspaikalta oli katossa, vaikka 80 kilometrin matkassa takaisin hotellille…
Erikoisartikkeli
Kokemuksia CCD-kuvauksesta Veivillä

Kokemuksia CCD-kuvauksesta Veivillä

0
Esa Eronen: Kevolan uusinta kaukoputkea kutsutaan Veiviksi. Reilu vuosi sitten se sai ahterilleen täysiverisen tähtikuvaukseen tarkoitetun CCD-kameran Moravian G4-1600, jonka käytöstä alkaa jo olla runsaasti kokemusta. Veivin valovoima on f/6.8 ja polttoväli 2939 mm. Peilin halkaisija on 43 cm ja…
Erikoisartikkeli
Ketun tähdistö

Ketun tähdistö

0
Matti Helin Syksyn taivaalla komeilevan linnunradan tähtivyön lomassa piileksii Ketun tähdistö. Se ei ole kovinkaan huomiota herättävä, mutta syvän taivaan tarkkailija löytää sikermästä useita mielenkiintoisia kohteita. Tähdistö sijaitsee Joutsenen alla. Kooltaan tähdistö on 55. suurin taivaan tähdistöistä eli toisin sanoen,…
Erikoisartikkeli
Haasteena piirroshavainnointi, kohteena Kuu

Haasteena piirroshavainnointi, kohteena Kuu

0
Matti Helin Näin digivalokuvauksen aikakautena tuntuu yksi havainnoinnin ala jääneen valitettavan paljon taka-alalle. Tämä on piirroshavaintojen teko. Vielä parikymmentä vuotta sitten piirroshavainnointi oli tähtitieteen harrastajien keskuudessa se eniten käytetty metodi. Zeniitin toimitus haastaakin nyt lukijat retroilemaan! Oman aurinkokuntamme kohteista piirroshavainnointiin…
Erikoisartikkeli
Verkkosivustot ja sovellukset taivaan tarkkailijan apuna

Verkkosivustot ja sovellukset taivaan tarkkailijan apuna

2
Matti Helin Taivaan tarkkailusta saa eniten irti kun on varautunut hyvin ja tietää, mitä kulloinkin voi nähdä. Nykytekniikka mahdollistaa hyvin monipuoliset työkalut eri ilmiöiden ennustamiseen ja seurantaan. Tässä artikkelissa käydään läpi muutamia eri sovelluksia ja verkkosivuja, joiden avulla eräiden taivaanilmiöiden…
Erikoisartikkeli
Kuvauskohteena M31 -Andromedan galaksi

Kuvauskohteena M31 -Andromedan galaksi

0
Tomi Mustonen: Tomi Mustonen on Riihimäkeläinen tähtikuvaaja. Tässä artikkelissa saamme lukea miten hän on eksynyt harrastuksen pariin ja minkälainen projekti on kuvata Andromedan galaksi, M31.   Avaruus on kiinnostanut minua aina, mutta kipinä yötaivaan kuvauksiin roihahti kunnolla vasta pari vuotta sitten,…
Erikoisartikkeli
Salamalaukaisin, myrskykuvaajan apulainen

Salamalaukaisin, myrskykuvaajan apulainen

0
Matti Helin: Ukkosessa on paljon kuvattavaa. Itse ukkospilvi, sen eri muodot kuten alasin, vyörypilvi, sadeseinä, mammatukset… Ja tietenkin salamat. Niiden kuvaaminen voi ajatusen tasolla kuullostaa haastavalta, ovathan ne, no, salamannopeita. Useiden satojen turhien laukausten jälkeen salamalaukaisimen hankinta alkoi houkuttelemaan. Perinteisisti…
Erikoisartikkeli
Kolmion galaksi Rovaniemen taivaalta

Kolmion galaksi Rovaniemen taivaalta

0
Teksti ja kuvat Lauri Turunen Syksy on tullut ja Lapin yöt ovat vihdoin sen verran pimeitä, että astrovalokuvaaja voi aloittaa harrastuksen. Kuvasin Kolmion galaksin, M33:n 3-4.9. välisenä yönä. Galaksi on yksi meitä lähimmistä linnunradoista, etäisyyttä siihen on kolme miljoonaa valovuotta.…