Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Ketun tähdistö

Ketun tähdistö

Matti Helin

Syksyn taivaalla komeilevan linnunradan tähtivyön lomassa piileksii Ketun tähdistö. Se ei ole kovinkaan huomiota herättävä, mutta syvän taivaan tarkkailija löytää sikermästä useita mielenkiintoisia kohteita.

Tähdistö sijaitsee Joutsenen alla. Kooltaan tähdistö on 55. suurin taivaan tähdistöistä eli toisin sanoen, melko pieni. Tähdistö tunnettiin aiemmin nimellä vulpecula et anser, eli kettu ja hanhi. Myöhemmin hanhi poistettiin nimestä, mutta tästä muistuttaa vielä tähdistön kirkkain tähti nimeltään Anser.

Kaksoistähtiä

1. Anser (α Vulpeculae) on Ketun kirkkain tähti, magnitudiltaan melko vaatimaton 4,4. Huolimatta sen näennäisesti vaatimattomasta kirkkaudestaan on kyseessä on Aurinkoa huomattavasti kookkaampi ylijättiläinen. Spektriluokaltaan tähti on M1. Tähti on optinen kaksoistähti, jonka erottaa kiikareilla.

2. 16 Vulpeculae koostuu kahdesta melko läheisestä tähdestä joiden kirkkaudet ovat 5.9 ja 6.3. Niiden näennäinen etäisyys toisistaan on 0.8 kaarisekuntia. Etäisyys tähtipariin on noin 220 valovuotta.

Muuttuvia tähtiä

3. T Vulpeculae on kefeidi -tyyppinen muuttuva tähti, jonka kirkkaus vaihtelee välillä +5.41 – +6.09 periodin ollessa noin 4,4 päivää. Etäisyys tähteen on melko hulppea 1670 valovuotta.

Syvän taivaan kohteita

Ketun tähdisto sijaitsee linnunradan lomassa, joten alueelta löytyy useita hienoja kohteita syvän taivaan tarkkailijalle. Kuuluisin näistä on nostopainosumu M27

4. M27 eli tuttavallisesti Nostopainosumu on koko taivaan toiseksi kirkkain planetaarinen sumu. Etäisyys sumuun on 1360 valovuotta. Planetaarisen sumun näennäinen koko on on noin 7 kaariminuuttia, eli se näkyy levymäisenä jo kiikareilla. Sumun kirkkaus on noin 7,4 magnitudia. Sumun keskustähti on magnitudiltaan noin 13,8 magnitudia,

M27, kuva: Jaakko Asikainen

M27:n näkee jo kiikarilla, mutta parhaimmillaan se on noin 20cm kaukoputkella. Kannattaa kokeilla reippaitakin suurennoksia, sumusta löytyy paljon eri yksityiskohtia.Tämä planetaarinen sumu on pienelläkin kaukoputkella selvästi soikean muotoinen. Kookkaammalla kaukoputkella sumun tiimalasimainen muoto alkaa näkyä selvemmin.

5. Stock 1 on avoin tähtijoukko, johon kuuluu noin 40 tähteä. Sen näennäinen kirkaus on suunnilleen 5,3, eli hyvissä olosuhteissa kohde voi näkyä paljaalla silmällä. Kiikarilla joukko on kaunis näky linnunradan tähtihetkun edessä.

6. Collinder 399 eli tuttavallisesti vaatehenkari on tähtijoukko, joka on hyvinkin lempinimensä näköinen. Joukko on parhaimmillaan kiikareilla katsottuna. Joukon näennäinen koko on noin aste ja kirkkaus 3,6 magnitudia.

Vaatehenkari ja pyrstötähti C/2009 P1 (Garradd)
Kuva: Kari Kalervo

7. PSR B1919+21 on ensimmäisenä löydetty radiopulsari. Se löytyi vuonna 1967. Kohde löytyi kvasaareiden etsinnän yhteydessä ja sitä epäiltiin aluksi jopa vieraan sivilisaation radiolähetykseksi, kunnes pulsareita löydettiin muualtakin taivaalta ja niiden todellinen luonne paljastui.

Lähteet:

astronomical.fandom.com/wiki/PSR_B1919%2B21

www.universetoday.com/24547/vulpecula/

freestarcharts.com/messier-85/14-guides/constellation/16-vulpecula-constellation-guide

www.constellation-guide.com/constellation-list/vulpecula-constellation/

Syvä taivas, Risto Heikkilä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *