Juha Ojanperä:
Lomasaarena tunnetulla Teneriffalla on paljon muutakin kuin lukemattomia hiekkarantoja, hotelleja ja yökerhoja, ainakin tähtitieteen harrastajalle! Teimme Linda Laakson kanssa Kanarian saarille Teneriffalle suuntautuneen havaintomatkan lokakuussa 2015. Havaintomatkamme eräs keskeinen teema olivat eteläiset syvän taivaan kohteet, joita ei Suomesta käsin voi havaita. Lisäksi pyrin myös selvittämään, kuinka hyvä paikka Teneriffa ja Teiden tulivuori on havaintopaikkana.
Teiden huippu hallitsee maisemaa Teiden kalderassa. Kuva: Juha Ojanperä.
Teneriffan yön vetovoima
Erityisesti syvän taivaan havaitsija halajaa aina pimeän taivaan alle, sinne missä taivas on tumma ja ilma mahdollisimman läpinäkyvä. Eräs tällainen paikka löytyy kuuden tunnin lentomatkan päässä Suomesta, tämä paikka on Espanjan Kanarian saariin kuuluva Teneriffa. Teneriffan eräitä tunnetuimpia nähtävyyksiä on Teiden tulivuori, joka on myös hyvän havaintopaikan maineessa niin ammattitähtitieteilijöiden kuin tähtiharrastajienkin keskuudessa.
Etuna eteläinen sijainti
Kanarian saaret ja Teneriffa sijaitsevat noin leveyspiirillä N28, mikä on jo varsin etelässä. Eteläisen sijaintinsa ansiosta taivaanpallosta näkyy enemmän kuin Suomessa ja pohjoinen sirkumpolaarinen alue on pienempi. Jostain sattuman oikusta kaikkein hienoimmat ja kirkkaimmat syvän taivaan kohteet ovat juuri taivaan eteläisellä puoliskolla, minne pääsee hyvin kurkistamaan Teneriffalta. Teneriffalta on mahdollista havaita muun muassa kaikki ne eteläiset Messierin kohteet, jotka jäävät Suomessa horisontin alapuolelle. Eteläisistä tähdistöistä ovat kokonaan havaittavissa muun muassa Jousimies, Skorpioni, Käärmeenkantaja, Peräkeula, Purje ja Vesikäärme. Lisäksi muun muassa myös seuraavat eteläiset tähdistöt ovat osittain havaittavissa: Köli, Kentauri ja Etelän risti. Myös eteläinen Linnunrata ja erityisesti Linnunradan keskuksen seutu Jousimiehessä on hyvin havaittavissa. Valitettavasti eteläisen taivaan ehkä merkittävimmät kohteet eli Magellanin pilvet jäävät nippa nappa horisontin alapuolelle.
Mukavat havainto-olosuhteet
Koska Kanarian saaret sijaitsevat varsin etelässä ja ne ovat Saharan korkeapaineen vaikutuspiirissä, on ilmasto Kanarian saarilla mukavan lämmin ympäri vuoden. Ylhäällä Teiden huipulla on toki öisin viileämpää, mutta ainakin lokakuussa lämpötila oli mukavasti 12-13 astetta plussan puolella. Lisäksi ilma Teidellä oli varsin kuivaa, eli Suomessa jokaöinen riesa eli kosteuden tiivistyminen optisille pinnoille ei aiheuttanut ongelmia havaitessa. Teiden tulivuoren huipulla sijaitsee kaldera eli niin sanottu kattilalaakso. Teiden kaldera on suhteellisen tasainen, ja sitä ympäröivät reunusvuoret. Teiden kalderan pohja on noin 2100-2300 metriä merenpinnan yläpuolella. Kalderan pohjalta kohoaa vielä teiden varsinainen huippu (Pico del Teide), joka kohoaa 3718 metriin merenpinnan yläpuolelle. Korkeimmalle huipulle pääsee köysiradalla, mutta varsinainen havaitseminen täytyy tehdä kalderan pohjalla. Teidellä on myös lähes joka yö täysin selkeää. Teiden kaldera nimittäin sijaitsee alapilvien yläpuolella. Alemmalla tasolla Teiden rinteillä esiintyy jonkinverran alapilvisyyttä, mutta onneksi huippu sijaitsee pilvien yläpuolella! Yläpilviä ei kuitenkaan Teiden kalderassakaan pääse pakoon. Kuitenkin yläpilvetkin pilaavat havaintosuunnitelmat ilmeisesti vain harvoin – koko havaintoreissuni aikana vain yhtenä yönä yläpilvisyys haittasi havaitsemista.
Lisäksi Teiden kalderassa taivas on varsin tumma: omien havaintojeni mukaan rajamagnitudi oli parhaimmillaan 6,6 ja SQM -mittarin lukema 21,4. Nämä ovat jo erittäin hyviä lukemia, joskaan eivät aivan maailman huipputasoa. Olen itse Suomessa mitannut parhaimmillaan vastaavia lukemia pimeinä syysöinä. Läpinäkyvyys Teiden huipulla oli myös varsin hyvä: tämä oli helppo havaita päivällä siitä, että Auringon ympärillä ei näkynyt lainkaan vaaleaa kehää, vaan täysin sininen taivas alkoi välittömästi Auringon reunan jälkeen.
Havaitseminen Teidellä
Reissuun lähtiessäni vuokrasin käyttööni pienen kolmiovisen Volkswagen -merkkisen pikkuauton. Autoon sai juuri mukavasti pakattua kaikki havaintovälineet. Havaintovälineenä minulla oli 80/400mm refraktori. Mukana olivat tietysti okulaarit, suotimet sekä etukäteen tulostamani tähtikartat kohteiden etsimistä varten. Majoituimme Teneriffan lounaisosassa sijaitsevalla Costa Adejen alueella. Sieltä ajoin ylös Teiden kalderaan havaitsemaan viitenä peräkkäisenä yönä. Tie ylös oli melkoista serpentiiniä, mutta tie oli hyväkuntoinen ja opasteet olivat hyvät. Tein Teiden kalderassa havaintoja kolmessa eri paikassa: 1. El Retamar (2100 m), 2. Mirador de Chio (2100 m) ja 3. Tabonal Negro (2326 m).
Havaintopaikkani Teidellä lokakuussa 2015. Kuva: Juha Ojanperä/Google Maps.
Tein jokaisena havaintoyönä myös mittauksia SQM -laitteellani ja määritin rajamagnitudin. Viimeisenä havaintoyönä pyrin löytämään paikan, joka olisi mahdollisimman keskellä kalderaa ja samalla mahdollisimman kaukana valosaastelähteistä. Tällaiseksi paikaksi osoittautui Tabonal Negro, joka sijaitsee Teiden huipun juurella varsin keskellä kalderaa. En kuitenkaan havainnut merkittävää eroa taivaan pimeydessä tämän ja kalderan reunoilla olevien havaintopaikkojeni välillä.
Eräs asia, johon kiinnitin huomiota havaintoöideni aikana, oli yllättävän vilkas liikenne. Havaintoöideni aikana olin jäänyt havaitsemaan isojen pääteiden varrella oleville sopiville levikepaikoille, jotka olivat ilmeisesti tarkoitettuja autojen parkkipaikoiksi ja maisemien ihailu- sekä valokuvauspaikoiksi. Logistisista syistä näille paikoille oli helppoa jäädä havaitsemaan. Kuitenkin tällaisten paikkojen huono puoli oli se, että aina autojen lähestyessä ja ajaessa havaitsijaparan ohi, oli havaitsija pakotettu sulkemaan silmänsä hämäränäköään varjellakseen ja odottamaan silmät suljettuina kunnes auto oli mennyt ohi. Vilkkaasta liikenteestä johtuen tätä joutui tekemään aina muutaman minuutin välein. Välillä näillä paikoilla oli muutakin liikennettä. Neljäntenä havaintöyönäni olin mennyt Mirador de Chio -nimiselle näköalatasanteelle havaitsemaan. Sain havaita alkuyön rauhassa, kunnes jossain vaiheessa iltaa paikalle kurvaa turistibussi täynnä italialaisia turisteja, ja opas alkaa pitää ryhmälle tähtinäytöstä italiaksi! Tämä oli sinänsä mielenkiintoista ja jännittävää seurattavaa, mutta kieltämättä tämä episodi keskeytti pahasti havaitsemiseni.
Havaintoreissuni aikana tein kaikkiaan 27 visuaalihavaintoa syvän taivaan kohteista. Havaitsemieni kohteiden joukossa olivat muun muassa eteläiset Messierin kohteet Jousimiehessä, Skorpionissa ja Käärmeenkantajassa sekä joukko Caldwellin luettelon kohteita sekä Stephen O’Mearan Hidden Treasures -listan kohteita.
Loppupäätelmiä
Havaintopaikkana Teide vaikuttaisi olevan varsin hyvä, joskaan ei maailman huipputasoa maailman pimeimpien taivaiden löytyessä Australian sisämaasta ja ehkä Chilestä Atacaman aavikolta. Retken aikana Teiden kalderassa mittaamani SQM -mittarin ja rajamagnitudin arvot olivat hyvää suomalaista tasoa, eli parhaimmillaan Suomessa taivas on yhtä pimeä. Joskin Teidellä olosuhteet ovat lähes aina tasaisen hyvät. Teneriffa on matkakohteena monille suomalaisille tuttu ja englannin kielellä ja jopa suomen kielellä pärjää hyvin. Teneriffa on turvallinen ja länsimaalainen paikka. Teneriffa on myös varsin lähellä, lento Teneriffalle kestää vain hieman yli kuusi tuntia. Teneriffa on myös edullinen, mikä lisää kohteen houkuttavuutta myös havaitsijan mielessä. Teneriffalta näkee jo melko paljon enemmän eteläistä taivasta, eteläisimmät Teideltä näkyvä deklinaatio on -62 siinä missä Suomessa on tyytyminen vain deklinaation -30 pohjoispuolella sijaitseviin kohteisiin. Ehkä talvikuukausia lukuunottamatta Teiden kalderassa pääsee myös havaitsemaan varsin leppoisassa säässä – lämpötila oli öisin havaintoretkeni aikana 12-13 asttetta plussan puolella.
Kokemusteni perusteella voin lämpimästi suositella Teideä havaintopaikaksi kaikille syvän taivaan visuaalihavainnoista tai tähtikuvauksesta kiinnostuneille! Teidellä havaitsemaan lähtiessä kannattaa kuitenkin yrittää etsiä havaintopaikaksi jokin sellainen paikka, joka on riittävän kaukana pääteistä, jotta autojen valot eivät pääsisi pilaamaan hämäränäköä.
Linkit
Havaintoni Deep sky Archivessa
Havaintokertomus blogissani:
