Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Aika suhteellista

Aika suhteellista

Matti Helin

Katselet pimenevää lopputalven taivasta. Etelässä tuikkivan Siriuksen valo on matkannut läpi avaruuden runsaan kahdeksan vuotta. Siis sinun mielestäsi.

Jos olisit matkannut fotonin kanssa, siis sen, joka osui silmääsi, olisi matka ollut välitön. Kun fotoni syntyi, osui se välittömästi silmäsi valoherkkään soluun. Fotoni ei tunne aikaa. Sen näkökulmasta kulku Siriuksesta vaikka tunnetun maailmankaikkeuden halki tapahtuu välittömästi.

Hullua.

Aika on… aika merkillinen otus. Et ehkä ole ajatellut, mutta tavallaan se aiheuttaa esimerkiksi gravitaation. Käsitys ajan kulusta on myös erikoinen.  Se tuntuu kulkevan hitaasti, varsinkin kun geomagneettinen myrsky riehuu ja on aamupäivä, Toisaalta, se sama aika kulkee nopeasti, kun koitat ehtiä ukkospilven edelle.

Tähtiharrastaja jos joku joutuu totuttelemaan aikaan, odottamiseen. Seuraavaan täydelliseen kuunpimennykseen voi kulua vuosia, auringonpimennyksestä puhumattakaan. Samoin vaikkapa Pluton siirtymistä suotuisammalle osalle taivasta joudutaan odottelemaan vuosikymmeniä. Auringonpilkkuminimistä nousu tuntuu myös kestävän tuskastuttavan kauan.

 

Kuitenkin , lohduttaudu. Sinulla on jotain mitä sillä fotonilla, joka osuu silmääsi tai kameran kennolle, ei ole. Sinulla on aikaa. Ole siis iloinen.

 

 

 

 

2 comments

  • Aika liikkeessä ja massaan sitoutunut energiaa. Fotonin liki olematon massa, ns. ajattomassa, valonnopeudessa liikkeen mahdollistamaa – suuri massainen energia määrä räjähtäisi osiinsa ennen valonnopeutta…
    Ihmisen aika, liikkuvana rajallista kasvua ja vähitellen osiinsa hajoavaa – muutoksissa…
    Mittaamamme ajat sovittuja – luontoon liitettyjä jakaumia. Nyt 1. kokonaista päiväämme kesäajassamme 2021.
    Esitin Ursan kevätkokouksessa, että kerrottaisiin Ylen aikamerkistä – joka 1/2o21 alkaen ollut sekunti yli tasatuntien (5 lyhyttä piippiä ja 6. -pitkä piippi nyttemmin radiosta kuultuna Salossa, sekunti yli), ei kannatettu (tarkkaan päivittyvän kelloni havaintoani).
    Ursan kevätkokouksessa esitin myös viikonpäivien hakemistoni päivitystä, ei kannatettu, lyhyesti;
    Täsmäytin hakemistoni maanantaille (2001-2028 jne. – juliaaniseen kalenteriin 1901-1928 jne.), joka viikon 1. päivä ollut vuodesta 1973 alkaen. Mikael Agricola ja professori Heikki Oja hakemistoissaan käyttäneet a:sta täsmäytystä ns. sunnuntaikirjaimelle, aakkostuksiinsa vuosille.

    Reply
  • Ursan 100 vuotta, vuosilta 1921-2021 kertyy.
    Pikku Jättiläinen, toimittanut Yrjö Karilas, yhdeksästoista painos, WSOY 1964 -kirjan
    sain 30.4.2021, josta ajanlaskusta;
    Suomen virallinen aika, ns. Itä-Euroopan aika, joka otettiin meillä käytäntöön
    toukokuun 1 p:nä 1921, on todellinen aurinkoaika ainoastaan niitä paikkoja varten,
    jotka sijaitsevat 30:nnella pituusasteella Greenwichistä lukien.
    Tämä pituusaste kulkee maamme itäosassa, mm. Kuusamon, Lieksan ja Pyhäselän
    kautta; siis virallinen aika on useimpien maamme paikkakuntien paikallisajasta
    edellä. —
    Paikallisaika jäljessä (min. sek.), verrattuna viralliseen aikaan:
    Maarianhamina 40.09, Turku 30.54, Helsinki 20.11, Mikkeli 10.59 —
    Paikallisaika “suurenee” itään päin mentäessä 4 minuuttia jokaista pituusastetta eli
    4 sekuntia jokaista pituusminuuttia kohti.
    Sunnuntai 1.5.1921 oli viikon 1. päivä – vuodesta 1973 alkaen maanantai ollut
    viikkojen alkupäivinä, jonka viikonpäivien hakemistoissani huomioin.
    Vuonna 1921 vain toukokuu kuukausista alkoi sunnuntaina –
    lienee siksikin valikoitunut siirtymäajaksi.

    Reply

Leave a Reply to Lasse Reunanen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *