Matti Suhonen
Kreikkalaisten tarustoissa Aurinkoa hallitsi Helios. Hänen poikansa, Phaethon ajoi aurinkovaunuja päivän aikana. Hän menetti vaunuja vetäneiden hevosten hallinnan ja oli sytyttää Maan tuleen.
Millainen Phaethon on?
Phaethon on viiden kilometrin läpimittainen Apollo-tyyppinen asteroidi, johon liittyy myös geminidien tähdenlentoparvi. Asteroidi kiertää Aurinkoa radalla, jonka keskietäisyys Auringosta on vain 1,27 tähtitieteellistä yksikköä. Hyvin epäkeskinen rata, jonka soikeuden mitta eksentrisyys on 0,889, on kallistunut Maan ratatasoon nähden 22 astetta. Infrapunaisia aallonpituuksia tutkinut IRAS-satelliitti löysi asteroidin 3200 Phaeton 11.10.1983. Löydon aikana Phaeton oli Lohikäärmeen (Draco) ksii Draconis tähden läheisyydessä. Matkaa Aurinkoon oli 154 miljoonaa km ja Maahan 54 miljoonaa kilometriä.
Missä Phaethonia voi havaita?
Phaetonin havaitseminen on pian mahdollista pienehköillä kaukoputkilla. Tämän kuukauden 13. päivän aamulla asteroidi on Perseuksen tähdistössä 2,9 astetta lambda Persei -tähdestä koilliseen. Phaethonin kirkkaus on 17,0 magnitudia. Havaitsemisen tekee mahdolliseksi se, että Phaethon peittää klo 5.03 magnitudin 9,3 tähden TYC 3341-00182-1. Asteroidin varjo kulkee Maan pinnalla Australian ja Jaavan väliseltä mereltä Karibian merelle Dominikaanisen tasavallan ja Haitin tuntumaan. Phaethonin noustessa Jaavassa on päivä. Peittyminen tapahtuu Etelä-Suomessa klo 5.03.33 pimeällä taivaalla 68 asteen korkeudessa itäkaakkoisella taivaalla.
Kaksi ennustetta
Peittymisalueesta on kaksi toisistaan eroavaa ennustetta. Vanhemman, mm. Occult Watcher -ohjelman esittämän varjon reitti kulkee Pietarin eteläpuolelta Suomenlahdelle Tallinnan ja Helsingin väliin. Suomessa peittymisalue kulkee Hangon ja Maarianhaminan kautta Ruotsiin ja Norjaan ja edelleen Skotlannin pohjoispuolelta Karibian merelle. Uudempi ennuste siirtää varjon kulkemaan Pietarista Helsingin kautta Rauman seudulle. Ruotsiin varjo tulee Gävlen pohjoispuolella. Norjan peittymisalue jättää Bergenin kohdalla. Jos havaitsija on varjon keskipisteen kohdalla, tähti katoaa näkyvistä 0,4 sekunnin ajaksi. Tämän vuoksi peittymistä ei kannata yrittää havaita kaukoputkella katsomalla. Peittyminen saattaa tapahtua silmän räpäytyksen aikana tai katse on kiinnittynyt ”väärään” tähteen. Paras tapa havaita peittymistä on kuvata se videokameralla, joka määrittää havaintoajan ja -paikan GPS-satelliittien avulla. Mittaustuloksia käsittelevät ohjelmat määrittävät tähden ja asteroidin kirkkauksien muutokset ja peittymisen keston.
Peittymialueen uudemman ennusteen mukainen kartta. Peittymisviivalla on sekunnin välein olevia lyhyitä poikkiviivoja. Täyden minuutin kohdalla on pidempi viiva. Laatokan eteläpuolella viivan ”3” kohdalla Phaethon on klo 5.03.00. Minuutin kuluttua varjo on Ruotsin rannikolla. Kartan yläreunassa ovat tähden, asteroidin, Kuun ja Auringon tiedot.
Miksi tämä peittyminen kiinnostaa?
Japanin avaruusjärjestön JAXA:n lähettämän luotaimen on määrä kohdata asteroidi Phaethon vuonna 2025. Luotaimen radan suunittelua edistää, jos on tiedossa, missä asteroidi on kohtaamisen aikana. Tietoja peittymisestä, mm. etsintäkarttoja ja numerotietoja varjon reitistä: http://asteroidoccultation.com/2019_09/0913_3200_67606.htm
Uusimmat rataelementit ovat siirtäneet tuon syyskuun 13. päivän tähdenpeiton reippaasti etelämmäs. Pantheon-asteroidin varjo osunee enää Hankoniemen kärkeen.
Itse asiassa nuo asteroidien aiheuttamat tähdenpeitot eivät ole kovinkaan harvinaisia.
Jutussa olevasta linkistä löytyy Steven Prestonin ennustesivu, jossa tosiaan on eteläisempi peittymisvyhyke, jonka olen luullut koko ajan olevan se tuoreempi.
Sikäli harmillista, että meillä ei ole oikein havaitsijoita tuolla eteläreunalla: Hangossa, Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Ja harva liikkuu mobiilisiti laitteistoineen.