Veikko Mäkelä:
Eurooppalaiset eksoplaneettojen harrastajat kokoontuivat huhtikuun lopulla Helsinkiin. Tapaaminen loi uusia yhteyksiä ja toimi innostavana tietojen jakotilaisuutena.
Helsingin Observatoriolla järjestettiin 25.–28.4. työpaja eurooppalaisesta harrastaja-tutkija-yhteistyöstä eksoplaneettojen alalla. Europlanet Pro-Am Exoplanet Observations Workshop 2019 keräsi Helsinkiin reilut parikymmentä osallistujaa. Suurimmat ryhmät olivat Suomesta ja Tsekistä. Lisäksi oli osallistujia Espanjasta, Itävallasta, Kreikasta ja Saksasta.
Suomalaisia työpajaan osallistui 10 henkeä. Veli-Pekka Hentunen kertoo Härkämäen havainnoista, Kuva: Harri Haukka.
Työpajan mahdollisti eurooppalainen planeettatutkimuksen konsortio Europlanet. Siihen kuuluvan työpaketin NA1: Innovation Through Science Networking rahoituksella saatoimme tukea harrastajien saapumista Suomeen. Mainittu työpaketti keskittyy vahvasti yhteistyön ja verkostoitumisen lisäämiseen ja pakettia koordinoi Ilmatieteen laitos.
Eksoplaneetoista ja vähän muustakin
Kolmen työpäivän aikana kuulimme liki parikymmentä mielenkiintoista esitystä. Eksoplaneettojen osalta aiheet liikkuivat laitteistoista ja ohjelmistoista havaintoprojekteihin ja -kampanjoihin. Aihepiirit eivät rajoittuneet täysin eksoihin, vaan kuulimme myös laajemmin eurooppalaisten harrastajaryhmien ja observatorioiden toiminnasta.
Joitakin poimintoja: Ohjelmistoista esillä oli AstroImageJ, jota Pere Guerra Espanjasta luonnehti monipuoliseksi, mutta runsaasti opettelua vaativaksi softaksi. Mielenkiintoinen ohjelmisto on Angelos Tsiarasin esittelemä kreikkalaisten harrastajien kehittämä HOPS. Tarkoituksena on ollut kehittää käyttäjäystävällinen työkalu havaintojen analysointiin, jotta kynnys eksoplaneettojen havaitsemiseen ja havaintojen käsittelyyn oli mahdollisimman matala. Vojtech Dienstbier Tsekistä pohti CMOS-kameroiden käyttömahdollisuuksia eksoplaneettaylikulkujen mittaamisessa.
Pere Guerra esitelmöi AstroImageJ-ohjelmistosta. Kuva: Veikko Mäkelä.
Matthias Mallonn Saksasta kertoi havaintokampanjasta, jossa on tarkoitus yrittää mitata eksoplaneettojen albedoja. Itävaltalainen Günther Wuchterl esitteli tulevaa PLATO-missiota ja harrastajien mahdollisuutta tukea tätä tutkimusohjelmaa.
Esitelmät herättivät runsaasti keskustelua, niin esitysten jälkeen kuin tauoillakin. Mukana oli myös muutamia harrastajia, joiden kokemus tältä harrastuksen alueelta on vielä alkutaipaleella. Esitysten tiimoilta syntyi varmasti uusia ideoita ja innostusta eksoplaneettojen havaitsemiseen. Ainakin Suomessa kiinnostus tätä kohtaan on nousussa.
Työpajaan kuului myös opastettu kierros Observatorioon. Pääopas Paula Kyyrö esittelee kaksoisrefraktoria. Kuva: Harri Haukka.
Tiedon jakamisen ohella työpajassa oli aikaa varattu sosiaaliselle kanssakäymiselle ja yhteyksien luomiselle. Osa osallistujista olikin jo toisilleen tuttuja, ainakin digitaalisten kanavien kautta, mutta nyt monella oli mahdollisuus tavata toisiaan kasvokkain. Myös uusia tuttavuuksia syntyi.
Osallistuneilla harrastajilla oli myös muita kiinnostuksen aiheita tähtitieteessä. Näidenkin tiimoilta syntyi hedelmällisiä keskusteluja. Yhtenä vahvana alueena olivat muuttuvat tähdet.
Jatko?
Työpajan oli tarkoitus olla pääavaus laajemmalla harrastajien eksoplaneettayhteistyölle Euroopassa. Työpajan materiaalia on tarkoitus kerätä yhteen ja yhteystietoja vaihtaa harrastajien kesken. Osa osallistujista tavannee jatkossa myös mm. EPSC-konferenssin (European Planetary Science Congress) yhteydessä tai muissa mahdollisissa kokouksissa.
Yhteistyö jatkuu vahvasti myös Tsekissä toimivan TRESCA-ryhmän ylläpitämän Exoplanet Transit Databasen (ETD) ympärillä.
Linkkejä
Europlanet Pro-Am Exoplanet Observations Workshop 2019
TRESCA ja ETD
