Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Kuunpimennys 31.1.2018

Matti Helin, Veikko Mäkelä:

Vuoden ensimmäinen kuunpimennys näkyy, jos pilvet suovat, tammikuun viimeisen päivän iltana.

Kuu pimenee tammikuun viimeisen päivän iltana. Tammikuinen kuunpimennys on haastava havaittava, koska pimennyt kuu on matalalla ja etelässä on jo alkanut poistua täysvarjosta kuun noustessa. Valokuvaajalle tämä tarjoaa kuitenkin herkullisen tilaisuuden, koska Kuun saa samaan kuvaan rakennusten ja eri maastonmuotojen kanssa. Kuun noustessa taivas ja maasto ovat vielä melko valoisia, joten tämäkin on kuvaamisen kannalta positiivinen asia.

Kannattaa katsoa paikka, josta on esteetön näkymä itäkoilliseen horisonttiin. Vaikka täydellinen pimennys ei tosiaan etelässä näykään, kannattaa pimennystä mennä sielläkin tarkkailemaan. Matalalla kelluva, punertava Kuu, josta puuttuu pala, on erikoinen ja vaikuttava näky.

Pimennyksen vaiheet:

Kuunpimennyksen eteneminen. NASA / Matti Helin

Kuunpimennyksen eteneminen. NASA / Matti Helin

1 Puolivarjopimennys alkaa 12:51
2 Osittainen vaihe alkaa 13:48
3 Täydellinen vaihe alkaa 14:52
4 Pimennys syvimmillään 15:30
5 Täydellinen vaihe päättyy 16:08
6 Osittainen vaihe päättyy 17:11
7 Puolivarjopimennys päättyy 18:08

 

Kuu nousee

Utsjoella 14:40
Oulussa 15:53
Helsingissä 16:30

Mitä muuta pimennyksestä voi havaita kuvaamisen lisäksi?

 

Esimerkiksi sen kirkkautta. Kuu ei ole täysin musta täydellisen kuunpimennyksen aikana, vaan hieman punertava. Maan ilmakehän olosuhteet, kuten pöly ja kosteus, vaikuttavat siihen, kuinka tummana tai vaaleana kuu näkyy. Esimerkiksi suuret tulivuorenpurkaukset ja aavikoiden pöly voivat osaltaan aiheuttaa tummempia kuunpimennyksiä.

 

Pimentyneen Kuun kirkkautta voidaan arvioida viisiportaisella asteikolla, jota kutsutaan Danjonin asteikoksi:

0
   Erittäin syvä pimennys; Kuu ei juuri erotu taustataivaasta.
1
   Kuu tummanharmaa tai ruskea. Kuun pinnan yksityiskohdat näkyvät hädin tuskin.
2
   Kuu tummanpunainen tai ruosteenruskea. Päävarjon (umbra) keskiosa on tumma,
   vaikka reuna saattaakin olla kirkkaampi.
3
   Kuu tiilenpunainen. Umbran reuna yleensä kirkas tai keltainen.
4
   Kuu kirkas, väriltään kuparinpunainen tai oranssi. Umbrassa näkyy kirkas sininen reuna.

Esimerkkikuva eri kirkkauksisista pimennyksistä tässä.

Arvio kannattaa tehdä aivan pimennyksen keskivaiheilla, jotta tulos vastaisi parhaiten todellisuutta. Parhaiten tummuusarvioita voi tehdä Pohjois-Suomessa, jossa pimennys näkyy täydellisenä. Kuun matala korkeus horisontista saattaa vääristää hiukan Danjonin arvon tuloksia.

Danjonin asteikkoa tarkempia havaintoja kuunpimennyksen kulusta ja sen väristä voidaan tehdä luonnollisesti kuvaamalla, mutta myös piirtämällä. Piirroksia kannattaa tehdä tasaisin väliajoin, esimerkiksi kymmenen minuutin väliajoin. Sarja kannattaa aloittaa ennen täysvarjon kosketusta kuun kiekkoon.

Vertaamalla eri havaitsijoiden sarjoja voidaan saada jonkinlainen kuva varjon eri osien tummuuseroista. Piirrossarjaan kannattaa, jos mahdollista, lisätä myös kuun mare-alueiden rajat, sillä eri alueet Kuun pinnalla aiheuttavat värieroja varjoon. Havaintoja voi tehdä paljain silmin, mutta kiikari on hyvänä apuna.

 

Mielenkiintoista on myös havainnoida, mitä pimentyneestä kuusta voi nähdä. Hyviä kohteita ovat esimerkiksi mare-alueet ja kirkkaat kraaterit, kuten Tycho, Arsitarchus, Copernikus ja Kepler. Yksityiskohtien havainnointi sopii sekä kiikareiden että kaukoputken käyttäjille.

Kuun_kohteita

 

Myös täys- ja puolivarjon eri kontaktien ajoittaminen on kiinnostavaa.

-ensimmäinen kontakti on se hetki, jolloin kokovarjon reuna koskettaa Kuun kiekkoa ensimmäisen kerran.

-toinen kontakti on hetki, jolloin Kuu lipuu kokonaan Maan varjoon.

-kolmas kontakti on, kun Kuun reuna alkaa työntyä pois Maan varjosta.

-neljäs kontakti tapahtuu, kun Kuu poistuu Maan täysvarjosta.

 

Täysvarjosta poistuttuaan Kuu on vielä Maan puolivarjossa, jolloin sen toinen reuna on hieman tummempi ja kokonaiskirkkaus hieman normaalia täysikuuta himmeämpi.

 

Tämänkertaisesta pimennyksestä voidaan aivan pohjoisimmassa Suomessa havaita toinen, kolmas ja neljäs kontakti, eteläosissa pelkästään neljäs.

Puolivarjopimennyksen loppu on haastava havaittava, ainakin visuaalisesti. Kuvaamalla se saattaa  onnistua paremmin.   Parhaiten se näkyy heti osittaisen vaiheen päätyttyä ja ennen kaikkea sillä Kuun kiekon puoliskolla, joka on lähempänä varjoa.  Olisi kiinnostavaa saada havaintoja, miten pitkään puolivarjo on vielä huomattavissa visuaalisesti/valokuvissa.

 

Minne havainnot?

Havainnot olisi hienoa saada taivaanvahtiin   [https://www.taivaanvahti.fi/observations/report/cat/pimennys]:
-Lomake: Pimennys / Havainnon tosikko: Täydellinen kuunpimennys  (vaikkei täydellinen vaihe olisikaan näkyvissä)
– Havainnot myös, jos pimennys jäi kokonaan pilvien taakse:  Havainnon otsikko: Pimennyksen maksimi pilvien takana

Myös Zeniitin toimitus on enemmän kuin iloinen, jos lähettäisitte myös meille pimennyshavaintoja. Osoite on zeniitti(a)ursa.fi

 

Toivotaan kirkkaita taivaita!

 

 

 

 

Lähteet:
https://www.universetoday.com/122529/what-color-is-the-moon-a-simple-science-project-for-sunday-nights-eclipse/
https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/lunar_eclipse_01182018a.png
Tähdet 2018, Karttunen, Manner, Mäkelä,Suhonen. Ursa 2017
Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4. Mäkelä, Manner, Heikkilä. Ursa 1988

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *