Matti Suhonen:
Helmikuussa on mahdollista havaita vajaan kahden viikon aikana neljän pikkuplaneetan peittävän tähtiä. Kolmen peittymisen havaitsemiseen riittää alle 20 cm:n läpimittainen kaukoputki. Neljännen havaitseminen vaatii kaukoputkeen liitetyn vähässä valossa toimivan videokameran oheislaitteineen. Kahden ensimmäisen peittymisen havaitsemista ei Kuu häiritse.
Amphitrite 6.2.2016
Peittymiset aloittaa pikkuplaneetta 29 Amphitrite 6. helmikuuta kello 22.39.07 (taulukko 1). Tähden ja pikkuplaneetan yhteinen kirkkaus kasvaa peittymisen hetken lähestyessä 0,7 magnitudilla. Peittymisen aikana näkyviin jää Amphitrite 10,6 magnitudin kirkkaudellaan. Jos peittyminen on keskeinen, tähti pysyy poissa näkyvistä yhdeksän sekunnin ajan. Tapahtuma näkyy Suomessa Ylitornion, Ranuan ja Kuusamon kautta kulkevalla 284 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä (kuva 2).
Amphitrite on Oinaan tähdistössä 3,5 astetta Mesartimista (gamma Arietis, 4,6 mag) itään ja 4,5 astetta Hamalista (alfa Arietis, 2,0 mag) etelään (kuva 1). Hyvin kapea Kuun sirppi on yli 40 astetta horisontin alapuolella pohjoisessa.
Fini 10.2.2016
Seuraavana on vuorossa pikkuplaneetta 795 Fini. Se peittää 10. helmikuuta klo 19.51.46 tähden 4,5 sekunnin ajaksi (taulukko 2). Finin kirkkaus on vain 15,5 ja tähden 10,9. Peittymisen tapahtuessa tähti katoaa näkyvistä 94 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä. Finin varjo kulkee Kalajoen, Otanmäen ja Kuhmon kautta (kuva 3). Fini on Kolmion tähdistössä 4,5 astetta kaakkoon gamma Trianguli -tähdestä (4,0 mag). Ennen peittymistä laskenut kapea Kuun sirppi ei haittaa havaintoja. Kuusta näkyi kuusi prosenttia valaistuna.
Euterpe 13.2.2016
Kolmas peittyminen tapahtuu 13. helmikuuta klo 19.28.54 – 19.30.07 Kokkolan ja Suomussalmen välisellä alueella (taulukko 3, kuva 4). Peittymisalueen leveys on 166 km. Tapahtuman alkaessa Euterpen ja tähden yhteinen kirkkaus nousee 0,8 magnitudia. Lähes puoli minuuttia kestävän peittymisen aikana näkyviin jää vain pikkuplaneetta 10,1 magnitudin valopisteenä. Euterpe on Härän tähdistön itäosassa kuusi astetta länsiluoteeseen Kaksosten Propus-tähdestä (eetta Geminorum, 3,2 mag). Havaintoja haittaa 55 asteen etäisyydellä lounaassa noin 30 asteen korkeudessa oleva kasvava Kuun sirppi. Kuusta näkyy 32 prosenttia valaistuna.
Desiderata 18.2.2016
Neljäs peittyminen 18. helmikuuta vaatii tehokkaat havaintovälineet. Pikkuplaneetta 344 Desiderata ja peittyvä tähti ovat lähes yhtä kirkkaita. Kummankin kirkkaus on noin 12,5 magnitudia. Peittyminen alkaa Itä-Suomesta, Kiteeltä klo 20.38.56. Maarianhaminassa tapahtuman hetki on klo 20.39.19 (taulukko 4, kuva 5). Desiderata peittää 133 km:n halkaisijallaan tähden enintään 9,7 sekunnin ajaksi. Desiderata on neljä astetta kaakkoon Ison Karhun Alula Borealis -tähdestä (nyy Ursae Majoris, 3,5 mag). Havaintoja haittaa 64 asteen etäisyydessä etelässä oleva kasvava Kuu. Kuusta näkyy 84 prosenttia valaistuna.
Tietoja peittymisistä
Tapahtumista saa lisää tietoa Oliver Klösin laatimalta Internet-sivulta. Sivulla Oliver esittää kahden seuraavan kuukauden aikana Euroopassa havaittavat pikkuplaneettojen aiheuttamat tähdenpeitot. Jokaisesta peittymisestä on pieni kartta, joka kertoo peittymisen kulun. Kartan alapuolella on linkki tarkempia tietoja antavalle sivulle. Tietoina ovat mm. tekstimuotoinen kuvaus peittymisalueen kulusta, tapahtuma-ajoista, tähden ja Auringon asemasta taivaalla sekä useita etsintäkarttoja.
Havaintojen teko
Pikkuplaneettojen aiheuttamien peittymisten havaitsemiseen tulee valmistautua huolella. Pikkuplaneetan ympäristöön tulee tutustua useita päiviä ennen peittymistä. Katsomalla tapahtumaa havaitsevien on syytä etsiä pikkuplaneetta kaukoputken näkökenttään kymmenisen minuuttia ennen ennustettua aikaa. Havaintoja tulee jatkaa useita minuutteja.