Matti Helin
Komeetta ZTF E3 C/2022 on nyt matkalla kohti tähtienvälistä avaruutta. Se mitä ilmeisemmin ei enää tule palaamaan meidän aurinkokuntaamme. Onneksi säät suosivat komeettabongausta ja tämä ainutkertainen taivaankappale tulikin hyvin dokumentoiduksi.
Komeetan arvioitiin kirkastuvan paljain silmin näkyväksi tammi-helmikuun vaihteessa. Tähän kirkkauteen päästiin havaitsijoiden mukaan noin tammikuun 27. päivän tietämillä. Komeetta ei kuitenkaan missään vaiheessa näkynyt paljaalla silmällä kovinkaan helposti. Kameralle komeetta oli kuitenkin helppo ja kiitollinen kohde.
Taivaanvahtiin tallennettujen havaintojen perusteella komeetta nähtiin Suomesta käsin paljain silmin ensimmäisen kerran 27.1.2023. Se oli kuitenkin näkyvissä vain vaivoin, syrjäsilmällä katsottaessa. Komeetta oli tuolloin korkealla, Pienen karhun tähdistössä, lähellä “pilkku-Otavan” kauhaa.
Kansainvälisissä havainnoissa komeetan arvioitiin nousseen jopa +4,5 magnitudin tuntumaan, tammi-helmikuun taitteessa. Suomesta käsin sää oli kuitenkin melko pilvinen ja lisäksi, täysikuu oli vain viiden päivän päässä. Toisin sanoen, komeettaa ei tuolloin sanottavasti havaittu.
Komeettaa mainostettiin medioissa vihreäksi komeetaksi. Sen coma olikin kuvissa selvästi vihertävä, mutta muuten yleisolemus oli hyvinkin perinteinen. Kuvissa näkyivät sekä pöly- että ionipyrstö. Pölypyrstö näytti, perspektiivin takia, olevan komeetan ytimen edessä. Tällainen niin sanottu vastapyrstö on melko yleinen. Esimerkiksi komeetta Catalinalla oli hyvin samankaltainen.
Komeetta C/2022 E3 ZTF kirkkauden kehitys havaintojen perusteella. Lähde: COBS, Comet Observation Database.
Havaintoja
Komeetasta saapui taivaanvahtiin runsaasti havaintoja. Eniten niitä talletettiin tammikuun 26. päivänä, 29 kappaletta. Kaikkiaan vahtiin saatiin 195 havaintoa. Näistä valtaosa oli kuvallisia.
Ensimmäinen havainto saapui 12.8.2022. Havainnon teki Tapio Lahtinen, joka käytti Fregenal de la Sierran etäohjattavaa kaukoputkea Espanjasta.
Sky-Watcher Esprit 100ED, 10 Micron GM 1000 HPS, Atik 460EX, 15x2m RGB bin1. Kuva: Tapio Lahtinen
Komeetta oli perihelissä 15.1. ja lähinnä Maata 1.2.. Tällöin se oli korkealla pohjoistaivaalla ja näkyi Suomesta käsin erinomaisen korkealla. Tähän ajankohtaan osui myös komeetan kirkkausmaksimi.
Komeetan liike oli nopeaa ja sen pyrstöissä, etenkin ionipyrstössä oli nähtävissä nopeita muutoksia.
Aleksi Ruotsilan 21.1. ottamassa videoissa nämä muutokset näkyvät hienosti:
Videot: Aleksi Ruotsila
Markku Ruonala kuvasi komeettaa 27.1. Hän oli muutaman kerran näkevinään kohteen paljain silmin, mutta täyttä varmuutta ei tullut. Kuvissa komeetta näytti upealta, kauniine pöly- ja kaasupyrstöineen:
Komeetta löytyi helposti tuttujen tähtien läheltä. Kuvailin komeettaa eri variaatioilla ja tämä 1,5 minuutin yksittäisruutu oli mielestäni paras. Polttovälinä oli 200 mm ja kamera seurantalaitteen päällä. Havainto-olosuhteet olivat hyvät, sen johdosta yritin nähdä komeetan päätä paljain silmin, mutta en varmuudella uskalla sanoa, komeetalla oli liian selvä paikka taivaalla ja saattoi mennä näkeminen kuvittelun piikkiin.
Kuva: Markku Ruonala
Tapio Lahtinen näki komeetan paljain silmin Nokialla 28.1.. Kuvasta näkyy hyvin, kuinka korkealla pohjoistaivaalla komeetta tuolloin oli.
Kuva: Tapio Lahtinen. 60mm (kinovastaavuus) 5×30 s, ISO 800, f/3.2
Pentti Arpalahti arvioi komeetan kirkkaudeksi noin viisi magnitudia 29.1. yönä:
Olosuhteet eivät olleet hääppöset, mutta säätiedotus lupasi hieman kirkastuvaa pariksi tunniksi. Hetki oli oikea, koska pilvilautta luoteesta peitti taivaan kahden tienoilla. Otava ja pohjantähti (mag. n. 2) jotenkin erottuivat, joten tohotin kameraa melkein zeniittiin puoliumpimähkään Otavan ja pohjantähden väliin. Kahteen ruutuun komeetta osui tarpeeksi hyvin ja yhdistin ne kohinan parantamiseksi.
Kuva: Pentti Arpalahti. D7100 4.0 sec at f/6.3, 140 mm, ISO 500
Kennolla erottui sentään tähtiä suuruusluokkaan 9 asti. Referenssinä yläreunan 7 tähden ryhmästä arvioiden komeetan kirkkaus on vitosen kieppeillä, ellei peräti kirkkaampi.
Tammikuu oli pilvinen, joten paljon havaintoöitä meni haaskuun. Tapio Lahtinen varasikin etäkaukoputken Espanjasta. Kuvissa näkyy upeasti vastapyrstö.
Kuva: Tapio Lahtinen. Sigma 105mm F/1.4 ART @ F/3.2, Paramount MX, ASI-2600MC Pro, 90x40s
Hermostuin pilvisyyteen Suomessa ja sitten hermostuin pilvisyyteen Italiassa (yritin kuvailla SkyGemsin putkella siellä). Lopulta päädyin ostamaan kuvausaikaa Espanjasta laajakuvaisemmalla kalustolla.
Siellä ei voinut valita kuvausaikaa mutta onneksi toisena mahdollisena yönä oli selkeää ja tilaukseni mahtui kuvausaikatauluun.
Helmikuun 10-12 päivien aikana komeetta oli Härän tähdistössä lähellä Mars-planeettaa. Lähimmillään etäisyys oli vain puolitoista astetta. Komeettaa koristivat kuvissa myös Härän tähdistön hienot pölypilvet.
Aleksi Ruotsila otti upeat kuvat ja hienot videot komeetan ja Marsin tapaamisesta:
Komeetta C/2022 E3 (ZTF) sai viimein taustalleen vähän muutakin kuin mustaa taivasta ja tähtiä. Nyt se osui sopivasti Marsin kanssa Härän tähdistön pölypilvien eteen. Suurin ja tummin kuvaan osuva pimeä sumu on Barnard 22. Laajempi kuva on kuvattu järkkärillä ja kameraoptiikalla, tiukempi rajaus pienellä kaukoputkella ja astrokameralla.
-
- Kuvat: Aleksi Ruotsila
Ohessa myös pari videota illan kuvista kasattuna.
Slik Astra ECH-630, Canon 100mm f/2.8L macro, Olympus EM5mkII. 114x120sek, f/4, ISO1600. iOptron CEM25P, ZWO ASI533MC, WO SpaceCat51 (250mm f/4.9), Astronomik L-2. 90x60sek
Samuli Vuorinen näki paljon vaivaa komeetan kuvaukseen. Palkintona oli hieno otos:
Kuvausyönä komeetta C/2022 E3 (ZTF) ohitti Marsin täältä Maapallolta katsoen, ja ohitus mahtui sopivasti kaukoputkeni kuvakenttään. Kuvasin kohdetta noin kolmen tunnin ajan tuona iltana. Kuvien jälkikäsittely oli haastavaa, sillä sekä komeetta että Mars liikkuivat tähtiin nähden kolmen tunnin aikana jo huomattavan määrän.
Kuvankäsittelyssä on jouduttu hieman “huijaamaan”, jotta pitkään valotettu komeetta, tähdet ja Mars on saatu yhtä aikaa tarkoiksi. Kuvat kohdistettiin ensiksi tähtien mukaan. Mediaanipinoamalla nämä kuvat saatiin kuva, jossa komeetta on liki kadonnut, tähdet pistemäisiä, ja Mars suttuinen. Pinosta eroteltiin tähdet omaksi kuvakseen.
Tämän jälkeen samoista yksittäiskuvista poistettiin tähdet, ja kuvat kohdistettiin uudestaan komeetan mukaan. Nämä pinoamalla saatiin pitkään valotettu kuva komeetasta ilman tähtiä ja Marsia. Nämä kaksi edellämainittua kuvaa yhdistämällä saatiin kuva jossa komeetta ja tähdet ovat molemmat tarkkoja. Lopuksi Mars saatiin vielä poimittua yksittäiskuvasta mukaan niin että sekin on tarkka.
Kuva: Samuli Vuorinen. ZWO ASI2600MM -kamera, Sky-Watcher Esprit 100ED -kaukoputki APM Riccardi 0.75x -polttovälinlyhentäjällä, Chroma RGB-suodattimet, iOptron CEM60 -jalusta. Kuvattu RGB-sarjaa minuutin valotuksilla noin kolmen tunnin ajan.
Vesa Vauhkonen kuvasi hienon animaation 10.2. Rautalammella. Animaatiosta näkyy komeetan nopea liike suhteessa taustataivaaseen.
Samyang 135mm/2, f/2,8. AI294MC Pro, Optolong L-Pro. 65 x 1 min. APP, DSS, Ps CC
Vesa tallensi myös komeetan spektrin:
Jorma Ryske havainnoi komeettaa Artjärven etäkaukoputkella:
Komeetalla C/2022 E3 näkyy yhä pölypyrstön lisäksi pitkä ionipyrstö. Ohessa panoraamakuva jossa ionipyrstöä näkyy yhden asteen verran suuntaan PA 73°.
Kuva 1) Clear filtteri, panoraama 4x5x30s, 2023-02-11_2044UT
Kuva 2) Clear filtteri, invertoitu, 5x60s, 2023-02-11_1913UT
Animaatio 3) Kapeakaista UV 387nm syaanifiltterin kuva-animaatio 4x5x3min 2023-02-11_1922UT. Kuva-alueen leveys komeetan etäisyydellä on 694.000 km. Ionipyrstö emittoi myös tässä UV alueen kaistalla 380nm-394nm.
Tässä UV alueella näkyvää ionin emissioviivaa ei ole vielä tunnistettu.
.
.
TS 305/1200mm Newton, TS KomakorrF4, QSI690/ICX814, filter Baader Clear, Semrock CN 387nm/15nm, mount CEM60. Viestikallio remote observatory. FoV 36′ x 28′. North ~up, east left.
Juha Ojanperä havainnoi komeettaa perinteisin menetelmin, piirtämällä 11.2..
Komeetta ZTF jaksaa näkyä vieläkin. Aurinkokuntatapaamisen toisena yönä komeetta oli Härän tähdistössä, vähän reilun asteen päässä Marsista, joten komeetan löytäminen oli helppoa. Komeetasta erottui edelleen pyöreähkö koma, jossa on selvä ja kirkas keskuskirkastuma. Komasta lähtee himmeä, hento pyrstö koillisen suuntaan.
- Kuvat: Juha Ojanperä 11.2.2023 Klo 20.35-20.50
Kirkkaus: 6,7 mag (10×50 kiikarit)
DC: 7
Koman halkaisija: 8′
Pyrstön suunta ja pituus: 45°, 15′
Aki Karjalainen kokeili komeetan kuvaamista 11.2. yönä ja varsin hyvin tuloksin.
Tulipahan kuvattua tämäkin. Aloittelevan kaukoputkikuvaajaan kokemuksen ja kaluston tasoinen tuotos sanoisin. En nähnyt komeettaa enää 50mm etsimellä, mutta okulaarissa se erottui vielä selkeästi ututäplänä, jonka ydin tuikahteli näkyviin syrjäsilmällä katsoessa.
Kuva: Aki Karjalainen. M150/1800, Nikon D7100. 12*8s. ISO-6400. Pinottu Photoshopissa kohdistamalla kuvat komeetan ytimen mukaan
Mikko Peussan kuva Marsista ja komeetasta:
12.2.2023 Klo 00.04. Canon 6D Mark II. EF 75-300 mm. 30 x 4 s ilman seurantaa. f/5.6, IS0 12800. Kuva: Mikko Peussa
15.2.2023 Markku Siljama kuvasi pyrstötähden, joka oli tuolloin jo 81 miljoonan kilometrin päässä Maasta:
Canon EOS 1100D,
47 mm, f/5.6,, 15 s, ISO: 6400, 18:54
Harri Kiiskinen havainnoi komeettaa 20.2. illalla. Komeetta oli tuolloin himmentynyt noin magnitudiin 8.
Kuva: Harri Kiiskinen
