Yöpilvikesä 2026

Matti Helin

Vuoden 2026 yöpilvikausi on takana. Muutaman ehkä hieman vaatimattoman kauden jälkeen odotukset olivat korkealla. Ja kausi lopulta täyttikin monilta osin odotukset. Kesäkuu oli valitettavan alapilvinen, mutta heinäkuu oli monin tavoin ikimuistoinen yöpilvien tarkkailijoille.

Vuoden ensimmäiset yöpilvet havaittiin mahdollisesti  toukokuun alussa alussa. Allekirjoittanut kuvasi vaalean pilvimuodostelman, joka pysyi lähes paikoillaan tunnin ajan.

Seuraava yöpilvihavainto tehtiin myös Lounais-Suomessa,. Mikko Peussan taivaskamera tallensi himmeitä yöpilviväitä toukokuun viimeisenä yönä.

Samat pilvet kuvasi myös Pentti Arpalahti Helsingissä, Jari Virtanen Lohjalla sekä Markku Ruonala Akaassa.

Kesäkuu

 

Kesäkuu on usein hieman kaksijakoinen yöpilvikuukausi. Silloin kyllä havaitaan valaisevia yöpilviä, mutta kiitos keskikesän vaaleiden taivaiden, pilvet eivät kovinkaan usein ole kovinkaan näyttäviä. Näiltä osin vuoden 2026 kesäkuu ei ollut poikkeuksellinen. Taivaanvahtiin tallennettiin havaintoja kuudelta yöltä.

Paras yö koettiin 23.6., vain muutama päivä kesäpäivänseisauksen jälkeen. Tuolloin eteläisessä Suomessa nähtiin lähes koko taivaan laajuiset valaisevat yöpilvet. Näytöstä hallitsi kirkas vyö, joka raportoitiin jopa huomiota herättävän kirkkaana.

 

Heinäkuu

Heinäkuu on perinteisesti ollut paras kuukausi valaisevien yöpilvien havainnointiin Suomessa. Niin tänäkin vuonna. Yöpilviä nähtiin peräti 27 yönä kuun aikana! Parhaimmat näytökset koettiin 16.7.-25.7. välisenä aikana sekä 28-29.7.  välisenä yönä.

29-30.7. yöpilvet Kouvolasta. Video: Tero Sipinen

 

16-25.7. välisenä aikana Taivaanvahtiin tallennettiin joka yöltä kirkkaita tai huomiota herättäviä yöpilvinäytöksiä. Tämä on melko poikkeuksellista, sillä monena kesänä parhaaseenkin havaintoaikaan on ollut muutamia yöpilvistä tyhjiä, tai alapilven pilaamia öitä.

16-17.7. yö oli kaikilla mittapuilla mitattuna poikkeuksellisen upea! Valaisevat yöpilvet alkoivat näyttäytymään jo hieman jälkeen kello 23. Tuolloin aurinko oli vasta noin 3,5 astetta horisontin alapuolella.

Parhaimmillaan yöpilvet täyttivät käytännössä koko taivaan. Yön edetessä etelätaivas näennäisesti vapautui pilvistä. Käytännössä ne joutuivat Maan varjoon, eivätkä siten näkyneet. Noin kello 1.30 aikaan näytös oli tavattoman kirkas ja voitiinkin hyvällä omallatunnolla puhua valaisevista yöpilvistä.

Video: Mikko Peussa, Turku

 

Elokuu

Ikimuistoinen heinäkuu vaihtui elokuuhun, eikä meno aluksi huonontunut yhtään. Heti ensimmäisenä elokuun yönä taivaalla näkyivät huomiota herättävät yöpilvet.

Lupaavan alun jälkeen kirkkaiden yöpilvien näyttäytyminen harveni. Toisaalta, pilvien näyttäytyminen levisi kohti pohjoista, joten yöpilvistä saatiin nauttia laajemmalla alueella.

Elokuun, ja samalla kauden, viimeiset yöpilvet nähtiin Nurmeksessa. Tämän havainnon teki Eero Karvinen.

 

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan, yöpilvikesä 2026 oli erittäin hyvä. Kesäkuu oli kyllä monilta osin melko tavanomainen, mutta heinäkuussa tapahtui. Yöpilviä nähtiin lähes jokaisena yönä, ja mukana oli monia erittäin upeita näytöksiä.

Tarkkasilmäinen huomaa taulukossa päivämäärän 17.4. Taivaanvahtiin oli tuolloin tallennettu yöpilvihavainto, mutta mitä ilmeisemmin kyseessä oli rakettilaukaisu, eivätkä niin sanotut todelliset yöpilvet.

Kaaviosta voidaan nähdä heinäkuun erinomaisuus. Selkeät yöt sekä toinen toistaan seuranneet kirkkaat näytökset houkuttelivat taivaanilmiöiden tarkkailijoita tekemään rutkasti havaintoja.

 

Kymmenen eniten havaintoja tehnyttä henkilöä koostuu melkoisen tutuista nimistä. Kuten monena aikaisempanakin vuonna, Pentti Arpalahti oli jälleen yöpilvihavaintojen kiistaton ykkönen.

Kaiken kaikkiaan kymmenen eniten havaintoja tehnyttä henkilöä (jos anonyymit otetaan mukaan) vastasi peräti 42% kaikista havainnoista, joita oli kaikkineen 540 kappaletta. Kunnioitettavaa työtä.

Pentti Arpalahti	36
Anonyymi	34
Mikko Peussa	29
Marko Myllyniemi	26
Terhi Virjonen	25
Maritta Kinnunen	20
Markku Ruonala	15
Tero Sipinen	15
Petri Martikainen	14
Jukka Oravasaari	13

Yöpilvikesä on nyt takana ja edessä on pitkä, viilenevä ja sateinen syksy sekä sitä seuraava talvi. Yöpilviä ei tarvitse (tai pääse) hetkeen huolehtia. Seuraavaksi onkin aika revontulille, helmiäispilville sekä jääsumuhaloille. Mutta ei huolta, seuraava kesä on käytännössä jo kulman takana.