Matti Helin
Keskiviikkona 12. elokuuta 2026 päästään kokemaan melko harvinainen taivaanilmiö, kun täydellinen auringonpimennys näkyy Pohjois-Atlantin ja Euroopan lounaisosien alueella. Kyseessä on ensimmäinen täydellinen auringonpimennys Manner-Euroopassa sitten vuoden 1999.
Vaikka pimennys onkin osassa Eurooppaa täydellinen, Suomessa se ei sitä ole. Täälläkin päästään onneksi ihailemaan kaunista ja valokuvaajia ajatellen ajoitukseltaan hienoa pimennystä.
Pimennyksen kulku ja täydellisyysvyöhyke
Täydellinen auringonpimennys alkaa Pohjois-Siperian arktiselta alueelta, mistä Kuun täysvarjo kulkee Pohjoisnavan tuntumasta Grönlannin itäosien yli ja saavuttaa Atlantin. Islannissa täydellinen vaihe saavutetaan iltapäivällä paikallista aikaa. Tämän jälkeen varjo jatkaa matkaansa Atlantin yli ja saavuttaa Espanjan luoteisrannikon alkuillasta pyyhkien maan yli aina Baleaarien saariryhmälle saakka juuri ennen auringonlaskua.
Kestoltaan pisimmillään pimennys näkyy Islannin luoteisrannikon edustalla, jossa täydellinen vaihe kestää 2 minuuttia ja 18 sekuntia.
Täydellisen pimennyksen aikataulu suoralla reitillä (paikallista aikaa):
-
Paikkakunta Täydellinen vaihe alkaa Täydellinen vaihe päättyy Kesto Reykjavík 17.48.18 17.49.19 1 min 1 s A Coruña 20.27.31 20.28.48 1 min 17 s Oviedo 20.26.57 20.28.46 1 min 49 s Zaragoza 20.28.14 20.29.39 1 min 25 s Palma de Mallorca 20.30.12 20.31.48 1 min 36 s Islannissa ajat ovat GMT (UTC+0). Espanjassa ajat ovat kesäaikaa (CEST, UTC+2)
Osittainen pimennys Suomessa
Suomessa pimennys näkyy osittaisena, mutta täälläkin Auringosta pimenee huomattavan iso osa. Ilmiö alkaa maassamme alkuillasta, paikkakunnasta riippuen, noin kello 20. Syvin vaihe koetaan suunnilleen 20.40-20.50.
Koska Aurinko sijaitsee tapahtuma-aikaan jo matalalla länsi-lounaissuunnassa, havaintopaikaksi kannattaa valita paikka, josta on esteetön näkymä matalalle horisonttiin.
Parhaiten ilmiö näkyy Suomen lounaisosissa ja Ahvenanmaalla, missä Auringon halkaisijasta peittyy enimmillään yli 85 prosenttia. Pohjois- ja Itä-Suomessakin päästään yli 70 prosentin peittoasteisiin.
| Paikkakunta | Pimennyksen alku | Syvin vaihe | Pimennyksen loppu |
|---|---|---|---|
| Maarianhamina | 20.01 | 20.54 | 21.42 |
| Turku | 20.00 | 20.53 | 21.43 |
| Helsinki | 20.00 | 20.52 | 21.22 |
| Kuopio | 19.55 | 20.47 | 21.27 |
| Joensuu | 19.55 | 20.47 | 21.17 |
| Utsjoki | 19.43 | 20.35 | 21.25 |
Vinkit visuaalihavainnointiin ja kuvaamiseen
Osittaista auringonpimennystä katsoessa ehdoton sääntö on silmien suojaaminen. Aurinkoon ei tule koskaan katsoa paljain silmin eikä tavallisilla aurinkolaseilla. Turvalliseen katselemiseen tarvitaan viralliset pimennyslasit, auringonsuodinkalvoa tai hitsauslasi (tummuus vähintään 14).
Yksi kiehtova tapa havainnoida ilmiötä on seurata maahan muodostuvia varjoja. Puun lehvästöt toimivat luontaisina neulanreikäkamerana, eli pimennyksen aikana pienistä lehtien välisistä raoista siivilöityvä valo heijastaa maahan ja seinille kymmeniä pienen pieniä sirpinmuotoisia Auringon kuvajaisia.
Vinkkejä valokuvaukseen:
Suojaa myös kamera: Kameran kenno ja objektiivin linssit tarvitsevat suojakseen kiinnitettävän aurinkosuodattimen. Ilman suodatinta suora auringonvalo voi pahimmillaan sulattaa kameran sisäosia tai hajottaa kennon. Toisaalta, ilman suodatinta kuvatessa Aurinko on pimennyksen maksiminkin aikaan niin kirkas, että se palaa melko helposti puhki epämuodostuneeksi sirpiksi

Osittainen auringonpimennys 4.1.2011. Kuvassa Aurinko on ylivalottunut melko muodottomaksi banaaniksi.
Koska Aurinko on pimennyksen aikaan matalalla, maisemakuvaukseen saa helposti mukaan mielenkiintoisia etualan elementtejä, kuten rakennuksia, puita tai vesistön heijastuksia. Matala sijainti toki tarkoittaa myös sitä, että pilvet saattavat helpommin estää Auringon näkymisen.
Kännykällä kuvatessa kannatta hyödyntää neulanreikäperiaatetta, ja kuvata esimerkiksi pahviin pistetyn reiän kautta valkoiselle paperille muodostuvaa Auringon kuvaa. Tämä on myös visuaalihavaitsijalle turvallinen pimennyksen seurantatapa, jos suodinta tai hitsauslasia ei satu löytymään.
Täydellisen vaiheen havainnointi
Jos olet niin onnekkaassa asemassa, että olet eksynyt täydellisyysvyöhykkeelle, onkin luvassa paljon enemmän kuvattavaa ja ihmeteltävää kuin täällä koti-Suomessa.
Auringon peittyessä viime hetkillä ennen täydellisyyttä aurinko paistaa Kuun rosoisen reunan yli Bailyn helminä, eli tuikkivina valopisteinä krattereiden ja vuoristojen välistä. Tämän jälkeen jäljelle jää hetkeksi vain yksi häikäisevä valopiste Auringon jo syttyvän koronan rinnalla, mikä luo taivaalle lyhyeksi hetkeksi timanttisormukseksi kutsutun ilmiön.
Kun täydellinen vaihe alkaa, Auringon ulompi kaasukehä eli korona syttyy näkyviin hopeanvalkoisena sädekehänä. Samaan aikaan Auringon reunoilla saattaa, varsinkin esimerkiksi kiikareilla havaittaessa, erottua pieniä, vaaleanpunaisina hehkuvia protuberansseja.
Taivaan tummuessa Auringon taivaalle syttyvät kirkkaimmat tähdet sekä planeetat, kuten Venus ja Jupiter. Koska Kuun varjo on melko pieni, vain noin parisataa kilometria, horisontti hehkuu joka suunassa oranssina, ikäänkuin 360 asteen auringonlasku. Hieman ennen ja jälkeen täydellisyyden vaaleilla pinnoilla voi lisäksi havaita nopeasti liitäviä varjonauhoja, jotka syntyvät Auringon ohuen sirpin valon taittuessa ilmakehän virtauksissa.
Valon lisäksi Kuu estää myös lämpösäteilyn pääsyn, jonka ansiosta lämpötila laskee nopeasti muutamalla asteella. Tämä voi aiheuttaa tuulen tyyntymisen tai suunnanmuutoksen niin kutsutun pimennystuulen muodossa.
Ympäristön valo muuttaa myös luonnettaan. Jo osittaisen vaiheen aikana luonnonvalon sävy muuttuu poikkeuksellisen viileäksi ja metalliseksi, milloin varjot muuttuvat neulanteräviksi ja kontrastit syvenevät.
Ympäröivä luontokin reagoi pimennykseen. Esimerkiksi linnut hiljenevät ja mehiläiset palaavat pesiinsä. Samaan aikaan yöeläimet heräävät, jolloin lepakot saattavat lähteä lentoon ja sammakot aloittaa kurnutuksensa kesken päivän. Myös jotkin kukat voivat alkaa sulkea terälehtiään.
Täydellisen vaiheen kuvaaminen
Pimennyksen täydellisen vaiheen kuvaaminen poikkeaa melko paljon osittaisen vaiheen taltioimisesta.
-
Suodatin: Objektiivin edessä oleva aurinkosuodatin tulee pitää paikallaan osittaisessa vaiheessa. Poista se vasta ja vain täydellisen hetken ajaksi ja palauta heti timanttisormusilmiön alkaessa.
2. Kameran asetukset (ilman suodatinta)
-
ISO: kameran pienin todellien herkkyys (64–200)
-
Aukko: f/8–f/11
-
Valotusajat: Riippuu siitä, mitä haluaa kuvata. Kokeile asteikkoa 1-1/2000sek
-
Lyhyet ajat (1/2000–1/125 s): Tallentavat terävän Kuun reunan ja sisäkoronan.
-
Pitkät ajat (1/60–1 s): Tallentavat himmeän ulkokoronan.
-
Eli, näillä vinkeillä seuraamaan (turvallisesti) auringonpimennystä! Enää voidaankin sitten toivoa, että Aurinko pimenee vain Kuun ansiosta, ei pilvien…
Onneksi seuraavaa Euroopan mantereella näkyvää täydellistä auringonpimennystä ei tarvitse odotella kauaa, sillä seuraava nähdään 2. elokuuta 2027. Tämän pimennyksen reitti kulkee Gibraltarin, Espanjan eteläkärjen ja Pohjois-Afrikan yli.
Lähteet
Xavier Jubier’s Interactive Google Map (Solar Eclipses) – Yksityiskohtaiset ja tarkat koordinaattikohtaiset pimennyksen ajat ja varjovyöhykkeet: http://xjubier.free.fr/en/site_pages/solar_eclipses/TSE_2026_GoogleMapFull.html
Time and Date – Solar Eclipse August 12, 2026 – Paikkakuntakohtaiset kellonajat, simulaatiot ja animaatiot pimennyksen kulusta: https://www.timeanddate.com/eclipse/solar/2026-august-12
NASA Eclipse Web Site – NASAn viralliset ennusteet ja rata-arvaukset auringonpimennyksille: https://eclipse.gsfc.nasa.gov/solar.html
Ursa – Auringonpimennykset – Tietoa auringonpimennyksistä, katseluturvallisuudesta ja pimennyksistä Suomessa: https://www.ursa.fi/avaruus/tahdisto-ja-ilmiot/auringonpimennykset.html
Auringonpimennyksen valokuvaus:
MrEclipse (Fred Espenak) http://www.mreclipse.com/SEphoto/SEphoto.html
Solar Eclipse Timer – Kuvaajille ja havainnoijille suunniteltu sovellus ja ohjesivusto pimennyksen eri vaiheiden (C1–C4, Baily’s Beads, timanttisormus) ajoittamiseen: https://www.solareclipsetimer.com










