T Coronae Borealis, tyylikkäästi myöhässä

Matti Helin

Pohjan Kruunun tähdistössä majailee himmeä tähti, joka on nyt monien tähtitieteen harrastajien tarkkailun alla. Kyseessä on T Coronae Borealis. Tämä normaalisti noin 11 magnitudin tähti saattaa nimittäin loppuvuosen aikana syttyä helposti paljain silmin näkyväksi.

T CrB, kuten novat yleisesti, on kaksoisjärjestelmä. Toisena niistä on punainen jättiläinen, hieman Aurinkoa raskaampi ja laajentunut, lähes 75 Auringon säteen kokoinen tähti. Sen rinnalla kiertää valkoinen kääpiö , jonka massa on lähes 1,4 Auringon massaa. Valkoinen kääpiö vetää punaisen jättiläistähden ulko-osista kaasua itseensä. Kun varastoitunutta materiaa kertyy valkoisen kääpiön pinnalle, se puristuu ja kuumenee. Kun  materiaa on kertynyt riittävästi, fuusioreaktiot syttyvät. Fuusioreaktiot vapauttaa lyhyessä hetkessä valtavasti energiaa, joka taas kirkastaa järjestelmän monisatakertaisesti. Tällaista tapahtumasarjaa kutsutaan novaksi. Toisin kuin supernova, tavallisessa novapurkauksessa kaksoistähtijärjestelmä ei hajoa, vaan sykli alkaa uudestaan.

Pohjan Kruunun tähdistö. Kuva: Jukka Laakso

T Coronae Borealiksen ensimmäinen kirjattu purkaus havaittiin jo vuonna 1217, jolloin saksalainen munkki Abbot Burchard kuvasi Pohjan kruunussa näkyneen oudon uuden tähden. Seuraava havainto tehtiin vuonna 1787 ja sitä seuraava vuonna 1866. Viimeisin purkaus tapahtui helmikuussa 1946. Jokainen purkaus on tehnyt T CrB:stä hetkellisesti paljain silmin näkyvän, noin +2 magnitudin tähden, eli suunnilleen yhtä kirkkaan kuin esimerkiksi Pohjantähti. Purkausten välissä tähti painuu takaisin noin +10 – +11 magnitudiin. Näiden neljän tunnetun purkauksen perusteella T CrB näyttää räjähtävän noin 80 vuoden välein. Viimeisestä on kulunut nyt 79 vuotta.

Vuonna 2024 ranskalainen tähtitieteilijä Jean Schneider julkaisi Research Notes of the American Astronomical Society -lehdessä analyysin, jossa hän esitti seuraavan purkauksen ajankohdan aiempien havaintojen ja järjestelmän kiertoajan perusteella. Hänen laskelmien mukaan T CrB:n purkaukset ovat aina osuneet ajankohtiin, jotka ovat kokonaisia monikertoja kaksoistähtien yhteisestä kiertoajasta, noin 227,6 päivästä. Schneiderin laskelmat tuottivat useita mahdollisia päivämääriä, joista todennäköisimmät osuvat kevääseen ja loppuvuoteen 2025 – erityisesti 27. maaliskuuta ja 10. marraskuuta.

Purkausta odotettiin jo kesälle 2024, mutta tuolloin purkaus jäi tapahtumatta. Nyt kuitenkin näyttää lupaavalta. Tähden valo on alkanut himmetä, aivan kuten ennen vuoden 1946 purkausta. Tämä valokäyrän notkahdus viittaa siihen, että valkoisen kääpiön pinnalla tapahtuu muutoksia ja aineen kertymistä, joka saattaa edeltää räjähdystä.

Kun purkaus tapahtuu, T Coronae Borealis muuttuu muutamassa tunnissa himmeästä kohteesta paljain silmin näkyväksi tähdeksi. Sen kirkkaus voi kohota magnitudiin +2, mikä tekee siitä hetkellisesti Pohjan kruunun toiseksi kirkkaimman tähden. Kirkastuminen on melko lyhytaikainen. Se kestää todennäköisesti muutaman viikon ajan, minkä jälkeen tähti hiipuu hitaasti takaisin näkymättömyyteen.

T Coronae Borealiksen löytää helposti, kun tietää mitä etsiä. Pohjan kruunu on puolikaareva tähtijono Herkuleen ja Karhunvartijan välissä. Tähdistö näkyy loppuvuotena iltaisin melko matalalla länsitaivaalla, varhaisin aamulla tähdistö on taasen näkyvissä idässä.

1.11.2025 kello 20. Lähde: Stellarium

1.11.2025 kello 6. Lähde: Stellarium

Havaintojen tekemiseen voi käyttää tavallisia kiikareita. Jos ja kun purkaus tapahtuu, näkyy tähti todennäköisesti helposti paljain silmin. Valitettavasti marras- ja joulukuu ovat Suomessa hyvin pilvisiä kuukausia, joten jos huonosti käy, novapurkaus voi jäädä meillä kokonaan näkymättömiin. Toivotaan kuitenkin, ettei näin kää ja pääsemme todistamaan tätä harvinaista taivaanilmiötä!

Lähteet:
https://www.skyatnightmagazine.com/space-science/t-coronae-borealis-nova

https://theskylive.com/sky/stars/hr-5958-star

https://www.skyatnightmagazine.com/news/why-hasnt-blaze-star-appeared

https://iopscience.iop.org/article/10.3847/2515-5172/ad8bba/ampdf