Paula-Christiina Wirtanen:
Elämme Jupiterin kannalta mitä parhainta havaintokautta. Planeetta on kivunnut Härän tähdistöön ja on parhaimmillaan yli 50° korkeudella Helsingin horisontista nähtynä. Tässä artikkelissa kerrotaan, mihin tulevana havaintokautena kannattaa kiinnittää huomiota Jupiteria havaittaessa.
Jupiterin havaitsemisen kannalta elämme juuri nyt todellista huippuaikaa, sillä Jupiter on näkyvillä käytännössä koko pimeän vuodenajan korkealla taivaalla tällä ja seuraavalla havaintokaudella. Jupiter on 2024–2025 Härän tähdistössä ja 2025–2026 Kaksosissa.
Kuluva havaintokausi
Havaintokaudella 2024–2025 Jupiter on vielä loka- ja marraskuussa korkeimmillaan aamuyön tunteina, mutta nousee koko ajan aiemmin myös iltataivaan iloksi.
Jupiterin taantuva liike taustataivaan suhteen alkaa 9. lokakuuta, mikä kertoo lähenevästä oppositiosta. Taantuvan liikkeen aikana planeetta on lähimmillään Maata, joten kohteen kulmaläpimittakin on suurimmillaan.
Oppositiossa, eli vastapäätä Aurinkoa, Jupiter on 7.12.2024. Silloin Jupiter näkyy jo iltapäivän hämärässä matalalla koillisessa. Iltakahdeksalta planeetta on jo yli 30° korkeudella Helsingin horisontista nähtynä ja korkeimmillaan etelässä noin 52° korkeudella heti puolenyön jälkeen.
Opposition jälkeen Jupiter siirtyy korkealle iltataivaalle yhä aiemmin ollen helmikuussa korkeimmillaan jo iltakahdeksalta. Taantuva liike päättyy ja etenevä alkaa 4.2.2025.
Kevätkauden ajan Jupiter on korkeimmillaan juuri iltataivaalla ja erinomaisesti havaittavissa, vaikka oppositioaika onkin ohitse. Planeetta näkyy vielä toukokuussakin iltahämärissä luoteistaivaalla, joskin kaukoputkihavaintojen kannalta kohde alkaa olla jo turhan matalalla.
Kesäkuussa Jupiter siirtyy Kaksosten tähdistöön ja on konjunktiossa, eli Auringon takana näkymättömissä, 24.6.2025 ilmestyen aamutaivaalle jälleen heinäkuussa.
Jupiter on oppositiossa noin 13 kuukauden välein, joten vuonna 2025 ei ole Jupiterin oppositiota, vaan se siirtyy vuoden 2026 tammikuulle.
Taulukko 1. Jupiter kaudella 2024–2025 pvm koko kirkkaus etelässä korkeus huomio (") (mag) (25° it. klo) (Helsinki) 18.5.2024 32,7 (-1,9) 13.27 48,9° konjunktio 9.10.2024 43,2 -2,4 5.30 52,3° taantuva liike alkaa 7.12.2024 48,2 -2,7 0.17 51,9° oppositio 31.12.2024 47,1 -2,6 22.25 51,6° 15.1.2025 45,5 -2,5 21.20 51,5° 4.2.2025 42,9 -2,4 19.59 51,5° etenevä liike alkaa 1.3.2025 39,6 -2,2 18.25 51,7° 1.4.2025 36,0 -2,0 17.39 52,3° 15.4.2025 34,8 -1,9 16.54 52,5° 24.6.2025 32,0 (-1,8) 13.23 53,1° konjunktio
Muutama sana havaitsemisesta
Jupiter on varsin kirkas kohde, joten sen löytää taivaalta helposti ilman etsintäkarttaakin. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella katsottaessa erottaa Jupiterin neljä suurinta kuuta sekä planeetan hieman soikean muodon. Koska Jupiter ei ole kiinteäpintainen kohde, nopea pyöriminen on tehnyt siitä hieman litistyneen.
Kaukoputkella Jupiterista näkyy myös tummia ja vaaleita raitoja, joita kutsutaan vöiksi ja vyöhykkeiksi. Lisätietoa Jupiterin yksityiskohdista löytyy mm. harrastusryhmän sivuilta [1] sekä aiemmista Zeniitin numeroista.
Tummien vöiden ja vaaleiden vyöhykkeiden lisäksi tunnetuin Jupiterin yksityiskohta on Suuri punainen pilkku. Se ei ole aina näkyvillä, vaan se pyörii Jupiterin mukana.
Kuva 1. Jupiter 6.9.2024 kello 3.42 kaukoputken läpi planeettakameralla kuvattuna. Suuri punainen pilkku oli hienosti esillä. Kuvassa etelä ylhänä ja pyörimissuunta vasemmalle, kuten kaukoputkella katsottaessa. Kuva: Paula Wirtanen.
Mikäli haluaa ajoittaa havaintonsa juuri pilkun näkemistä ajatellen, kannattaa kohteen näkyminen tarkistaa. Sky and Telescopella on ennustesivu Transit Times of Jupiter’s Great Red Spot [2, kuva 2], joka arvioi pilkun keskimeridiaanin (planeetan kiekon ”keskilinjan”) ohituksen ajankohdan. Pilkku on erinomaisesti nähtävillä noin tunnin ajanhetken kummallakin puolella.
Kuiden liikkeiden ja sijaintien selvittämiseen Sky & Telescopen sivustolta löytyy Jupiter’s Moons -verkkotyökalu [3, kuva 3]. Myös Tähdet-vuosikirjassa Jupiterin kuiden liikkeitä näkee graafisena taulukkona kuukausikatsausten yhteydessä ja tietoa Jupiterin kuiden tapahtumista on kirjan lopussa taulukko-osassa.
Näiden avulla pääseekin jo hyvin alkuun Jupiterin tutkimisessa.
Kuva 2. Sky & Telescopen Transit Times of Jupiter’s Great Red Spot -verkkotyökalu laskee ajankohdan, jolloin Suuri punainen pilkku ohittaa Jupiterin keskimeridiaanin. Esimerkkiajankohdassa (19.10.2024 – huomaa kuukauden merkitseminen ennen päivämäärää) pilkku on keskellä Jupiteria aamuyöllä klo 3.54. Reunan takaa hienosti näkyville se kiertyy jo aiemmin.
Kuva 3. Sky & Telescopen verkkosivuilta löytyvällä Jupiter’s Moons -työkalulla voi tunnistaa Jupiterin kuut ja niiden tapahtumat. Se osaa kääntää ilmansuunnat käyttämäsi laitteiston mukaiseksi. Mikäli käytät kulmaprismaa, on valinta Mirrored reversed view, kiikarilla kuita ihmetellessä valitaan Direct view. Esimerkkiajankohdassa (20.10.2024 klo 2.00 Suomen aikaa – huomaa kuukausi ennen päivämäärää) on mahdollisuus nähdä Europa-kuun varjo emoplaneetan pinnalla sekä myöhemmin myös Europan kulku planeetan yli. Jupiterin kuiden liikkeistä löytyy tietoa myös Tähdet-vuosikirjasta.
Helpoin tapa useimmille on piirroshavainnon tekeminen ts. piirtää kaukoputkessa näkemänsä yksityiskohdat planeettakaaviolle [4, 5]. Toinen, suosiossaan yhä kasvava tapa havaita, on valokuvaus. Tehdyt havainnot kannattaa joka tapauksessa raportoida Taivaanvahtiin, josta harrastusryhmä käsittelee niitä.
Varsinkin kokeneemmille planeettakuvaajille myös tieteellinen yhteistyö on mahdollista. Tällöin Taivaanvahdin lisäksi kannattaa ehdottomasti raportoida havaintonsa myös kansainvälisesti.
Tällä havaintokaudella ehtii vielä hyvin mukaan Juno-luotaimen ohilentojen yhteydessä tehtäviin maanpäällisiin tukihavaintoihin. Myös kaukoputkella kuvatusta videomateriaalista voi etsiä merkkejä mahdollisista törmäyksistä.
Juno-havaintojen tukeminen
Nasan Juno-luotain lähetettiin matkaan vuonna 2011 ja se on tutkinut Jupiteria jo vuodesta 2016 lähtien. Luotaimen käyttöaikaa pidennettiin elokuussa 2021 suunnitellusta, ja Juno jatkaa tehtäväänsä vielä kahdeksan vuoden jälkeenkin. Nykyisen laajennetun Juno-ohjelman on tarkoitus jatkua aina syyskuuhun 2025.
Harrastajilla on erinomainen mahdollisuus osallistua Junon tutkimuksiin Maan päältä tehtävillä maailmanlaajuisilla tukihavainnoilla, joilla saadaan kuvattua koko Jupiterin pinta. Havaintoja voi tehdä myös erilaisten suotimien, kuten metaanisuotimen, kanssa.
Taulukossa (taulukko 2) on arvio ajankohdista, jolloin Juno-luotain on lähimmillään Jupiteria (PJ = perijove). Maanpäällisiä tukihavaintoja tarvitaan näiden ajankohtien tuntumasta muutaman vuorokauden ajalta.
Kellonaika taulukossa on Suomen virallista kesä- tai normaaliaikaa todellisen tapahtumahetken mukaan, joten kannattaa huomata ohitushetken tilanteen näkyvän Maahan valon rajallisen nopeuden takia vasta yli puoli tuntia myöhemmin.
Juno lähestyy Jupiteria pohjoisilta leveysasasteilta etääntymisen tapahtuessa eteläiseltä puoliskolta. Tarkempia tietoja ohituksista löytyy BAA:n sivuilta [6] sekä Juno-mission sivuilta [7].
Taulukko 2. Arvioidut ajankohdat Junon perijoveista PJ66–PJ72. PJ pvm Aika PJ Long (EET/EDT) (System III) 66 23.10.2024 21.10 354° 67 24.11.2024 15.05 96,5° 68 27.12.2024 7.22 104° 69 29.1.2025 1.05 162° 70 2.3.2025 18.04 195° 71 4.4.2025 12.30 244° 72 7.5.2025 23.30 295°
Kadonneen impaktin metsästäjät
Jupiteriin osuu toisinaan törmäyksiä. Kenties tunnetuin on Shoemaker/Levy 9 -komeetan törmäys ja hajoaminen Jupiteriin vuonna 1994. Vuonna 2009 ja 2010 australialainen tähtitieteen harrastaja Anthony Wesley havaitsi Jupiterissa jälkiä törmäyksistä.
Aivan näin komeita törmäyksiä ei pääse kovin usein näkemään, sillä useimmat törmäykset ovat varsin pieniä ja sekunnin tai kaksi kestäviä välähdyksiä. Vuosien 2009 ja 2010 havainnot kuitenkin aloittivat projektin, jossa etsitään merkkejä Jupiteriin osuneista törmäyksistä niiden yleisyyden selvittämiseksi. Iskuista johtuvia nopeita välähdyksiä etsitään Jupiterista otetuista videoista.
Jupiterin (ja Saturnuksen) impakteja metsästetään DeTeCt-ohjelmalla [8] tutkimalla planeettakameralla otettuja videoita. Useimmat törmäykset ovat nopeita ja saattavat näkyä vain muutamassa ruudussa, jotka pinotessa jäävät näkymättömiin. Kannattaa siis ehdottomasti tarkistaa kaukoputken äärellä tehdyt videot mahdollisten törmäysten varalta!
Havaintoihin kelpaa myös hiukan huonomman kelin otokset, joten kehnon seeingin havaintojakaan ei kannata heittää roskiin, vaan ajaa myös niistä törmäystarkastus.
Myös negatiivinen tulos on tärkeä. Se kertoo, ettei ainakaan sillä havaintokerralla törmäystä tapahtunut. Saatuihin havaintoihin voi perehtyä Marc Delcroixin sivuilla [9], josta edellä mainitun ohjelmankin voi ladata. Ohjelma toimii Windows-ympäristössä.
Mikäli videoiden pinoamiseen käyttää AutoStakkert!ia, siihen on mahdollista yhdistää myös DeTeCt niin tulee tämäkin tarkistus tehtyä samalla kertaa.
Kuva 4. DeTeCt-ohjelma etsii videoista impaktien törmäyksiä Jupiteriin ja Saturnukseen. Ensin kannattaa tarkistaa, että automaattinen käsittely on päällä (1). Videoita voi valita yksitellen tai koko kansio kerrallaan (2). Käsittelyn lopuksi (3) ohjelma luo tuloksista pienen ZIP-tiedoston ja antaa ohjeet tulosten raportoinnista.
Eteläinen lauhkea vyö, pilkkuja ja ovaaleja
Suuren punaisen pilkun lisäksi toinen harrastajienkin seuraama pilkku tunnetaan nimellä BA. Sitä kutsutaan toisinaan myös pieneksi punaiseksi pilkuksi, sillä senkin tummuus ja väri vaihtelee sen ollessa toisinaan selvästi punertava.
BA-pilkku syntyi Jupiterin kaasukehään 1990-luvun lopulla useamman ovaalin yhdistyessä. Eteläisen lauhkean vyön (STB) alueella tapahtuu muutenkin erilaisten pilkkujen ja muiden alueiden eloa, jotka näkyvät varsinkin valokuvahavainnoissa. STB oli myös koko edellisen havaintokauden ajan varsin tumma ja ajoittain Suuren punaisen pilkun ympäristössä hyvinkin voimakas.
Myös Suurta punaista pilkkua kannattaa tarkkailla, senkin tummuus ja läpimitta vaihtelevat vuosien saatossa. Suuri punainen pilkku on viime aikoina ollut haalistumaan ja kutistumaan päin, vaikkei se minnekään ole kadonnut. Valokuvista voidaan mitata pilkun ja sitä ympäröivän ”taskun” läpimittaa sekä niiden mahdollisia muutoksia. Kannattaa valokuvauksenkin yhteydessä myös katsoa kuinka hyvin pilkun erottaa visuaalisesti kaukoputkella katsomalla ja vertaamalla tummuutta tummiin ekvaattorivöihin.
Lopuksi
Havaintoja raportoidessa kannattaa kirjata tarkat kellonajat sekä mahdollisuuksien mukaan liittää havaintokertomukseen myös havaintoajan keskimeridiaanit. Suositeltavaa on julkaista kuvat ”kaukoputkiasennossa” eli etelä ylöspäin, mutta ilmansuunnat sekä pyörimissuunnan voi aina varmuuden vuoksi lisätä havaintoon tai havaintokertomukseen. Nämä tiedot helpottavat havaintojen analyysiä ja yhteenvetojen tekoa.
Toivotan intoa ja selkeitä kelejä Jupiter-havaintojenne tekemiseen, varsinkin kun havaitsemisessa voi saavuttaa kenties tiedeyhteisöäkin hyödyttäviä tuloksia.
Havaintoja kansainväliseen tietokantaan
Veikko Mäkelä:
Mikäli saatte hyvää kuvamateriaalia aikaan, kannattaa Taivaanvahdin ohella havaintoja raportoida myös ulkomaille. PVOL (Planetary Virtual Observatory and Laboratory) on eurooppalainen planeettahavaitsijoiden tietokanta, joka on mukana eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin VESPA-portaalissa (Virtual European Solar and Planetary Access). PVOL:ään raportoidut havainnot ovat näin tutkijoidenkin saatavilla.
PVOL:ään raportoiminen vaatii rekisteröitymistä. Hyväksynnän jälkeen käyttäjä saa tunnuksen palveluun ja pääsee raportoimaan omia havaintojaan. Ainakin puolenkymmentä suomalaistakin harrastajaa rekisteröitynyt palveluun.
Raportoidut havainnot on syytä varustaa joukolla lisätietoja, kuten tarkat kuvaustiedot ja -ajankohdat.
Rekisteröityminen:
> Upload Image > Sign up
> syötä tarvittavat pakolliset ja mahdolliset vapaaehtoiset tiedot
> saat käyttäjätunnuksen hyväksynnän yhteydessäKirjautuminen:
> Upload Image > Log inHavaintojen selaaminen (ei vaati rekisteröitymistä tai kirjautumista):
> Search Data
Viittaukset
[1] Jupiterin ulkoasu ja yksityiskohdat. Kuu ja planeetat -harrastusryhmä, Ursa.[2] Ashford, A.R. & MacRobert, A. M., 2017. Transit times of Jupiter’s Great Red Spot. Sky and Telescope, 2.9.2017.
[3] Seronik, G. & Ashford, A.R., 2017. Find Jupiter’s Moons – Interactive Observing Tool. Sky and Telescope, 2.9.2017.
[4] Jupiterin piirroshavainnoista. Kuu ja planeetat -harrastusryhmä, Ursa.
[5] Jupiter-havaintokortti. Kuu ja planeetat -harrastusryhmä, Ursa.
[6] Juno schedule of perijoves, 2024-25. BAA.
[7] Planned observations. Mission Juno.
[8] Jovian Impacts Detection Software. PVOL.
[9] Delcroix, Marc. 2024. Impact flashes detection project with DeTeCt software.
Linkit
Transit times of Jupiter’s Great Red Spot
Jupiter’s Moons
Jupiterin keskimeridiaanilaskuri
Suuren punaisen pilkun pituusaste
Jovian impacts detection
Taivaanvahti
Avaruus.fi -foorumi > Jupiter
Lisätietoja
Orton, G., Rogers, J. et al. 2024. The Juno Extended Mission: A Final Call for Continued Support from Amateur Observers. Europlanet Science Congress 2024, Berlin, Germany, 8–13 Sep 2024, EPSC2024-134. https://doi.org/10.5194/epsc2024-134
Delcroix, M., Hueso, R., and Delcroix, T. 2024. 15 years of Jupiter impacts monitoring and observations, Europlanet Science Congress 2024, Berlin, Germany, 8–13 Sep 2024, EPSC2024-1178. https://doi.org/10.5194/epsc2024-1178
Rogers, J., Hansen, C. et al. 2024. Jupiter’s South Temperate Domain: Origins of new cyclonic features and a change in the cyclic regime, 2019-2024, Europlanet Science Congress 2024, Berlin, Germany, 8–13 Sep 2024, EPSC2024-362. https://doi.org/10.5194/epsc2024-362
Whitt, Kelly Kizer. 2024. Jupiter’s Great Red Spot is shrinking! But why? EarthSky, 1.8.2024.
King, Bob. 2023. Jupiter’s Great Red Spot Just Keeps Getting Smaller. Sky & Telescope, 15.11.2023.
