Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Uusi vuosi, uudet kujeet avaruustutkimuksessa

Matti Helin

Vuosi taisi olla 1995. Ehkä 1994. Oli heinäkuu, noin puoliyö. Pyöräilin vaaleassa kesäyössä mukanani vanhemmiltani saama, neuvostovalmisteinen teleskooppikaukoputki. Pysähdyin ja katsoin etelätaivaalle.

Siellä, hyvin matalalla, loisti Jupiter. Otin kaukoputken ja asettelin sen polkupyörän takahäkille. Suuntasin putken kohti planeettaa ja… Sellaista hämmennyksen, outouden ja riemun sekamelskaa en ollut aiemmin tuntenut. Okulaarissa näkyi hieman litistynyt, keltainen kiekko, jota ympäröi neljä valopistettä. Jupiterin kuut.

Tuon ensimmäisen kaukoputkihavainnon jälkeen olin myyty. Ahmin kaikki kirjat planeetoista, suuntasin kaukoputken taajaan kohti planeettoja ja aloin haaveilemaan uudesta, kookkaammasta havaintovälineestä. Mitä kaikkea sillä näkisikään!

Uskoisin, että monella tähtitieteilijällä on tällä hetkellä samanlainen, odottavan innostava olo. Mitä kaikkea uudella James Webb -avaruusteleskoopilla tullaankaan näkemään. Ja monella varmasti tulee olemaan samankaltainen tunteiden myrsky kuin minulla, nähdessään, mitä kaikkea tuo uusi havaintolaite oikeasti näkeekään.

Kohta eläkkeelle jäävä Hubble -avaruusteleskooppi on laajentanut sananmukaisesti tietoisuuttamme maailmankaikkeudesta. James Webb -instrumentin avulla ymmärrys nousee varmasti useita kertaluokkia korkeammalle. Tiedä, vaikka se havaitsee jonkin eksoplaneetan ilmakehästä elämän merkkejä. Sillä hetkellä koko ihmiskunta tuntisi varmasti vähintäänkin valtaisan hämmennyksen, outouden ja riemun sekamelskan.

Toivotaan uudelle avaruusteleskoopille pitkää ja tuottoisaa ikää.

 

James Webb -avaruusteleskooppi etääntymässä Maasta kohta laukaisun jälkeen. Video: Samuli Vuorinen

 

 

6 comments

  • Jupiteria hyvä seurata vieläkin iltataivaalla kirkkaana etelässä, ja muistaa kun vuosi sitten Jupiter ohitti Saturnuksen poikkeuksellisen läheltä joulukuussa – vaikka ei pilvisyydestä Suomessa lähimmillään nähtykään. Nyttemmin Jupiter mennyt Saturnuksesta hieman vasemmalle ja Saturnuskin himmeämpänä horisontissa näkynyt matalalla – väli kasvaen vähitellen Jupiteriin.
    James Webb:in matkasta Mikko Tuomi kirjoitti blogissaan eilen ja siihen kommenttiani kahdesti lisäsin – arvioiden L1-L5-pisteiden mahdollisia täydennyksiäkin (Kuva 1:n linjoja täydentämällä).

    Reply
  • Kerroit eilen Ursan keskusteluun 27.2.2022 Zeniitin julkaisusta – sisältöehdotuksin.
    Voisi kohdistaa Pohjantähteäkin, joka aina paikallaan, yllättävän korkealla horisontista.
    Ursan sivulta / Harrastus / Muut tähtiyhdistykset / Salon seudun UrSalo / Tähtitorni;
    Kuvassa tähtitorni, jonka edessä Halikon vesitornin yläovi ja sen yllä pitkä antenni.
    Seisomalla tähtitornin seinää vasten em. oven edessä, em. antennin huipulta
    vasemmalle linjaa ja vasemman tornisakaran sivua ylös – em. linjojen kohdatessa
    suorakulmassa on sieltä nähden Pohjantähden sijainti – aina päivänvalossakin.
    Em. tähtitornin seinäkohdassa myös ruuvi kellolle, joka hyvä lisä, josta voi hyvin
    havaita tähtien ja planeettojen kiertosuuntaa – tuntivälin verran ne etenee
    noin kahden tunnin aikana – koko kierros 24 h / 12 tuntiväliä.
    Pohjantähden tarkat havaintokohdistimet jokainen voi etsiä omilta paikoiltaan.

    Reply
  • Lainasin Ursan historia -kirjan / 100 vuotta 2.11.2021, päätoimittaja Hannu Karttunen ja muut 5 kirjoittajaa (omani UrSalosta tilauksessa). Runsas henkilöesittely,
    Zeniitti verkkojulkaisu lyhyesti sivulla 143, viitteenä sivuilla 161 ja 269 – jossa myös kerrottu palkintonne revontulimuodon, “dyynien”, löytymisestä. Cygnus -kesäleireistä sivuilla 119-120, Imatran leirin päätekeskustelussa kerrottiin Ursa Minor -julkaisun vaihtumisesta Zeniitti verkkojulkaisuksi. Harmi, että Cygnus -leirien listaus jäänyt kirjasta pois, Tähtipäivät listaus sivulla 288.
    Ursan alun henkilöt; Niilo Kallio (70, 97) Ursan sääntöihin ehdotti meteorologian – “läheisesti liittyy tähtitieteeseen” -mielipiteenä hyväksyttiin (Ursalle esittämäni kalenterihakuni, aikaan sisältyen ns. liittynee samoin). Niilo Kallio perusti myös “Porin (?) ja Tampereen (1925) osastot” – jotka sittemmin uudelleen toimintaan perustettu (T / 1950 ja P / 1974).
    Väinö Kallio (63, 71, 72, 74, 77, 79, 80, 94) hankki luvan Ursan kokouspaikalle, jossa “julkistettiin Ursan perustaminen”. O. Wetterhoff (77, 79) kertoi tähtitornistaan Saloon (en tiedä sijaintia), kokouksessa vuonna 1924 (Tähdet ja avaruus 7/2021, s. 30 kertoi myös), josta Ursan tähtitornin hanke käynnistyi – valmistui 1926.
    Niilo (1890-1968) ja Väinö (1887-1946) Kallio veljeksiä, jotka Salon Uskelasta lähtöisin.
    Salon museoissa Meritalo: salomus.fi/nae-ja-koe/meritalon-museo/
    https://www.salo.fi sivuilla. Museo sijaitsee Moision kosken vieressä – siinä museoitu kansakoulun luokkahuone ja Kallion perheen asunto muissa huoneissa – em. poikien vanhemmat opettivat siellä.
    Niilo Kallio “julkaisi useita oppikirjoja matematiikan alalta” (Wikipedia).
    Lähellä Moision koulu (kansakoulun yläaste / nyttemmin peruskoulun), jossa opiskelin ennen ammattiopintojani – koulussa ollut myös Salon kansalaisopisto – joka nyt Salon Alhaisissa, jossa dosentti Hannu Karttunen mm. kansalaisopiston / UrSalon – Turun yliopiston tähtitieteen kursseja luennoinut.
    Koulurakennus tehtiin pellolle, joka näkyi lapsuudenkotini maisemassa – Alhaisten peltorinnettä, keskellään ns. Kuninkaantie, rantatie Turusta Helsinkiin jne., alettu rakentamaan Suomen talvisodan jälkeen ns. ruotsalaistaloilla – ylhäältä Uskelan kirkon ja sairaalanmäen alta Kärkänkatua
    (siellä mm. ollut isäni lapsuudenkoti ja presidentti Sauli Niinistön syntymäajan koti).

    Reply
  • Em. Meritalon museon linkki löytyy paremmin:
    Salon em. sivun yläpalkista linkki:
    Vapaa-aika ja matkailu >
    Linkki: Salon historiallinen museo SAMU / ja siitä Meritalon museo -linkki.

    Reply
  • JWSP saapui eilen noin klo 21 aikaan kohdealueelleen – L2 -pisteen tuntumaan,
    jossa sen odotetaan keräävän havaintoja – ennakoitu 6/2022 alkaen julki…
    Eilen kertomani Kallion veljekset; Niilo ja Väinö Uskelasta – kenties heiltä
    lähtöisin Ursan (Karhu) nimikin kun liki Uskelan kirjaimia yhteys…
    Salo perustettu 1887 Uskelaan, aluksi torin lähikortteleihin ja myöhemmin
    alueliitoksin laajentunut. Vuonna 1968 Uskela liitetty Saloon ja nykyinen
    Salo muodostui kun 9 lähikuntaa ja Salo yhdistyivät – väestö tuplaantui.

    Reply
  • JWST -projektista täsmentänyt:
    Jari Mäkinen blogissa 25.-26.1. ja Mikko Suominen 25.1. Ursan uutisessa.
    Salosta lisäys:
    20.6.1887 muodollisesti kauppalaksi – Salon kylä (by) ollut sitä ennen.
    Salon torin kohdalla olleita rakennuksia paloi 15.7.1887. Kaupungiksi Salo 1960,
    Uskelan liitos päätettiin 1967, nykyinen Salo kaupunkina alkaen vuonna 2009.
    Lainasin kirjan:
    Zeniitti, LIke Kustannus / Otavan Kirjapaino Keuruu 2021, romaani.
    Kirjoittanut: Kuutti Koski (s. 1985),
    työ ulkoministeriössä Kehitys-lehden päätoimittajana, viestintätehtävissä…
    Otteet kirjan kansipaperista:
    — “uudistaisimme parhaassa tapauksessa niin
    tähtitieteen, kartografian kuin merenkulunkin perusteet.” —
    “Tahdoin osoittaa, millainen maailma oikeasti oli. Halusin että sen salat avautuisivat.”
    — “Tornionlaaksossa mittauksiaan tehnyt tutkimusmatkailija Maupertuis palaa vuonna
    1737 Ranskan tiedeakatemiaan mukanaan mullistava tieto maapallon muodosta.” —

    Reply

Leave a Reply to Lasse Reunanen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *