Hannu Määttänen & Juha Ojanperä:
Tämän Zeniitin ilmestymisen aikaan on kulunut 40 vuotta viime vuosisadan kirkkaimman Suomessa näkyneen novan tuikahduksesta. Muutamilla varttuneemmilla ursalaisilla on asiasta muistikuvia, joten annetaan sana aikoinaan novaa kuvanneelle Hannu Määttäselle.
Hannun kokemukset Joutsenen novasta 1975
Muuton yhteydessä vanhoja tavaroita penkoessani eteeni ilmeistyi vanhuuttaan vienosti kellastunut kuva vuosikymmenien takaa. Kuva esitti Joutsenen kirkasta novaa, joka löydettiin perjantaina 29.8.1975. Tämä nova V1500 Cygni oli menneen vuosisadan toiseksi kirkkain nova, joka seuraavana lauantaina saavutti kirkkaudessaan magnitudin 1,7. Samaan aikaan Oulussa pidettyjen tähtipäivien aikaan taivas oli kirkas, mutta internettiä edeltävänä aikana tieto novasta ei ollut saavuttanut maamme tähtiharrastajia. Tarina kuitenkin kertoo erään illanvietosta palanneen harrastajan kummeksuneen tähtitaivaan outoa ulkonäköä, mutta oli pannut havaintonsa illan antimien matkaansaattamaksi.
Itse sain tietää novasta seuraavalla viikolla muistikuvan mukaan Ursan pienestä Pihlajatien toimistosta, jonne oli saapunut ehkä IAU:n sirkulaarin tuoma tieto asiasta. Illan pimetessä oli nova helposti tunnistettavissa Joutsenen tähtikuvion muuttuneesta hahmosta. Myöhään torstaina viritin kameran kuvauskuntoon ja lähdin puoliyön jälkeen hakemaan jonkinmoisen pimeää kuvauspaikkaa.
Valokuvan takaa löytyy myös tietoa kuvan otosta. Kuva otettu Espoossa perjantaina 5. syyskuuta klo 01.30. Valotus on ollut 10 sekuntia ja kinofilmikameran polttoväli 50 mm. Lisäksi kuvasta löytyy numerosarja 2484, joka viittaa silloiseen Kodakin huippuherkkään 500 ASA:n erikoisfilmiin. Varsin hämmästynyt olin löytäessäni kuvan negatiivin muutaman minuutin hakemisella. Rakeinen filmi oli Kodakin polyesteripohjaisten filmien sarjaa, jossa teknisille filmeille tyypillinen pyöreäkylkinen BH-perforointi. Arvokasta filmiä olin valottanut peräti neljän ruudun verran. Negatiivin näkymä kuvassa 2.
Onko jollakulla varttuneemmalla lukijalla muistikuvia asiasta?
Hannu Määttänen
Kuvia
-
- Kuva 2: Digijärkkärillä otettu kuva negatiivista, johon nova merkitty. Kuvan kirkkain tähti on Deneb. Novan ja vasemman ylänurkan välissä häämöttää M39. Novan magnitudi noin 5. Kuva: Hannu Määttänen.
-
- Kuva 1: Skannerin kuva originaalista. Kuvan juovat ovat halpaskannerin aikaansaannoksia. Nova on ympyröity ja kuvan kirkkain tähti on Deneb. Kuva: Hannu Määttänen.
Taustaa
Joutsenen nova (V1500 Cyg) oli 1900-luvun toiseksi kirkkain nova, vain Peräkeulan (Puppis) nova 1942 oli tätä kirkkaampi. Joutsenen novan maksimikirkkaus oli 1,69 magnitudia. Nova oli tyypiltään niin sanottu nopea nova, eli se kirkastui ja hiipui nopeasti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että Joutsenen nova on tyypiltään AM Her -tyyppinen lähekkäinen kaksoistähtijärjestelmä, jossa osallisina ovat tavallinen pääsarjan tähti tai jättiläistähti sekä valkoinen kääpiö. Joutsenen novan 1975 tapauksessa tähtijärjestelmään kuuluvat punainen kääpiö sekä valkoinen kääpiö. Tähdet ovat niin lähellä toisiaan, että tavallisesta tähdestä virtaa ainetta valkoiseen kääpiöön. Näillä tähtijärjestelmillä valkoisen kääpiön magneettikenttä ohjaa aineen virtaamista tavallisesta tähdestä valkoiseen kääpiöön. Aika ajoin näissä tähdissä tapahtuu voimakkaita purkauksia, joissa tähden kirkkaus kasvaa moninkertaiseksi. Tällaista purkausta kutsutaan novaksi. Novapurkauksissa valkoisen kääpiön pinnalle kertyneessä aineessa tapahtuu räjähdyksenomainen, erittäin nopea fuusioreaktio, jonka seurauksena ainetta lentää avaruuteen ja tähti kirkastuu voimakkaasti hyvin lyhyessä ajassa.
Juha Ojanperä
Linkit
David Darling -sivuston artikkeli
Joutsenen nova 1975 AAVSO:n muuttuvien tähtien tietokannassa
