Matti Suhonen:
Pikkuplaneetat aiheuttavat maaliskuun puoliväliin mennessä seitsemän Suomessa näkyvää tähdenpeittoa. Kaksi peittymistä näkyvät 500–1000 kilometrin päässä Etelä-Norjassa, Etelä-Ruotsissa, Koillis-Puolassa ja Tanskassa. Kääpiöplaneetta Haumea ja sen kaksi kuuta aiheuttavat haastavimmat tapahtumat.
Haumea
Kääpiöplaneetta Haumea ja sen kaksi kuuta peittivät tähden 21.1.2017. Gaia-luotain oli määrittänyt hyvin himmeän tähden sijainnin. Peittymisen oli määrä näkyä Länsi-Afrikasta Länsi-Eurooppaan ja Etelä-Grönlantiin ulottuvalla varsin leveällä vyöhykkeellä. Suomea lähinnä peittyminen olisi ollut havaittavissa Färsaarilla. Afrikassa näkyvyysalue sivusi Atlantin valtamerta Länsi-Saharan ja Mauritanian rajalla. Toinen reuna ulottui yli 2 500 kilometrin päähän Malin ja Nigerin rajalle. Afrikan rannikon saarista tapahtuma näkyi Kanarian saarilla, muttei Kap Verden saarilla.
Havainnot
Euroopassa Haumean ja sen kuiden Namakan ja Hiiakan havaintoja yrittivät havaita useat suurten kaukoputkien käyttäjät. Useat havaitsijat yrittivät havaintoja Portugalissa, Ranskassa ja Italiassa. “Tähtitieteellisin” havaintopaikka oli Ranskan keskiylängöllä Pariisin ja Marseillen puolivälissä viljelysten keskellä oleva pieni Mars-niminen kylä. Paikkakunnalla on tähtitiedekerho Club astro de Mars. Kaukoputkien halkaisijat vaihtelivat välillä 28–59 cm.
Buthierissä, 64 km Pariisista etelään P. Sogorb, JP Godard, P. Serrau ja A. Leroy havaitsivat peittymistä 59 cm:n F 3,2 Newton-kaukoputkella ja SBIG STT8300 -kameralla. Taivaan läpinäkyvyys ja kuvan stabiilius olivat hyviä. Tuultakaan ei ollut. Lämpötila oli –10 °C. Tähti oli himmeä ja signaalin suhde kohinaan oli huono. Lähes kaksi tuntia kestänyt havainto ei tuottanut positiivista tulosta.
Maoro Bachini, Fabio Martinelli ja Giacomo Succi havaitsivat Pisassa 50 cm:n F9-kaukoputkella runsaan puolen tunnin ajan. Tulos oli negatiivinen.
Tim Haymes havaitsi Readingissä, Englannissa 30 cm:n F/4 -kaukoputkella. Olosuhteet eteläisessä Englannissa olivat poikkeuksellisen hyvät. Havainnon liitteenä oli kartta Haumean sijainnista. Samassa kuvassa olivat myös eri väreillä merkityt vertailutähden, Haumean ja taustataivaan kirkkaudet. Kaikki käyrät olivat hyvin kohinaisia. Puoli tuntia kestäneet havainnot eivät tuoneet esiin peittymistä.
Daniel Verilhac havaitsi peittymistä Mars-kylässä olosuhteiden vaihdellessa kirkkaan ja pilvisen taivaan välillä. Mars-kerhon tulokset jäivät negatiivisiksi.
Jean-Louis Dumont havaitsi peittymistä Tourainessa, Ranskassa 40 cm:n Newton-kaukoputkella. Sää oli selkeä ja kylmä. Havaintotuloksesta ei ole tietoa.
Haumean sijainti
Kääpiöplaneetta 135108 Haumea oli peittymisen aikana noin viisi astetta etelälounaaseen Karhunvartijan Arcturuksesta. Kuva 1 esittää taivaan Pariisista katsottuna 21.1.2017 klo 2.10 UTC. Haumean piti peittää tunnin kuluessa 18,2 magnitudin tähden. Haumean oma kirkkaus oli 17,4 magnitudia. Vähenevä Kuu oli 30 asteen etäisyydellä. Kuva 2 esittää Haumean sijainnin Arcturuksen lähellä hieman tarkemmin.
Kuvassa 3 on Haumean peittymisen näkyvyyskartta. Kartan yläreunassa ovat tähden ja Haumean tiedot. Haumean varjo kulkee vasemmalta alhaalta ylöspäin. Poikkiviivan vieressä olevat luvut ovat minuutteja. Islannin itäpuolella oleva 13 vastaa kellonaikaa 3.13 UT. Vaakaviivan alapuolella on Haumean kuiden Namaka ja Hiiaka koot ja etäisyydet Haumeasta.
Kuva 1. Kääpiöplaneetta Haumean paikka Pariisin taivaan alla 21.1.2017 klo 2.10 UT. Haumea on TelRad-etsimen ympyröiden keskipisteessä.
Kuva 2. Kääpiöplaneetta Haumea on 21.1.2017 klo 2.10 UT sijainti Arcturuksen lähellä. TelRad-etsimen sisin ympyrä on puolen asteen läpimittainen. Uloimman ympyrän halkaisija on neljä astetta.
Kuva 3. Kääpiöplaneetta Haumean peittymisalueen kartta. Kartan yläreunassa ovat tähden ja Haumean tiedot. Haumean varjo kulkee vasemmalta alhaalta ylöspäin. Poikkiviivan vieressä olevat luvut ovat minuutteja. Islannin itäpuolella oleva luku 13 vastaa kellonaikaa 3.13 UT. Vaakaviivan alapuolella on Haumean kuiden Namaka ja Hiiaka koot ja etäisyydet Haumeasta.
351 Yrsa
Pikkuplaneetta 351 Yrsa peittää 2. helmikuuta klo 20.05–20.21 tähden TYC 1234-00361-1. Yrsan halkaisija on 52 km ja kirkkaus 13,6 magnitudia. Peittyvä tähti on 3,2 magnitudia pikkuplaneettaa kirkkaampi. Keskisen peittymisen aikana himmeneminen on 3,3 magnitudia, jos Yrsa näkyy kaukoputkella.
Yrsa on kaksi astetta pohjoiseen Härän 5 Tauri -tähdestä ja 13 astetta länteen Hyadien tähtijoukosta. Peittymisalue kulkee Espanjan luoteiskulmasta Ranskan, Belgian, Alankomaiden, Tanskan, Etelä-Ruotsin ja Etelä-Suomen kautta. Suomeen Yrsan varjo saapuu klo 20.17.30. Peittyminen päättyy puoli minuuttia myöhemmin. Yhdellä paikkakunnalla peittyminen kestää 4,3 sekuntia.
54 Alexandra
Pikkuplaneetta 54 Alexandra peittää 6.2.2017 klo 1.36–1.44 tähden TYC 1396-02402-1 enintään yhdeksän sekunnin ajaksi. Tähden kirkkaus 10,1 magnitudia putoaa peittymisen aikana 12,2 magnitudiin. Alexandran halkaisija on 142 kilometriä. Peittyminen näkyy Lapissa.
62 Erato
Pikkuplaneetta 62 Erato peittää 25.2.2017 klo 19.57–20.09 tähden HIP 53049 enintään 6,6 sekunnin ajaksi. Tähti on huomattavan kirkas. Sen magnitudi on 7,9. Pikkuplaneetan kirkkaus on 13,4 magnitudia. Eraton halkaisija on 95 km. Varjo tulee idästä ja se poistuu Suomesta Raahen tienoilla. Erato on idässä 16 asteen korkeudessa. Astronominen hämärä päättyy peittymisen aikana.
68 Leto
Pikkuplaneetta 68 Leto peittää 14.3.2017 klo 19.43–19.55 taakseen 8,4 sekunnin ajaksi tähden TYC 2404-00176-1. Tähden kirkkaus on 11,3 magnitudia ja Leton kirkkaus 12,4 magnitudia. Leto on lounaassa 58 asteen korkeudessa Ajomiehessä neljä astetta koilliseen Härän β-tähdestä. Aurinko ja Kuu eivät haittaa havaintoja. Astronominen hämärä on juuri alkanut. Leton halkaisija on 129 km. Peittymisalue saapuu Suomeen Norjasta Perämeren kohdalla ja poistuu hieman ennen klo 19.50 Vienan merelle. Kuva 4 esittää Leton peittymisakueen.
Kuva 4. Pikkuplaneetta 68 Leto peittää taakseen 14.3.2017 tähden TYC 204-00176-1 kartan esittämällä alueella.
22 Kalliopen Linus-kuu
Pikkuplaneetta 22 Kalliopen Linus-kuu peittää kahden sekunnin ajaksi 14.3.2917 klo 23.16–23.28 tähden TYC 2427-775-1. Linuksen kirkkaus on 11,5 magnitudia ja tähden 12,2 magnitudia. Peittymisen aikana kirkkaus pienenee vain 0,46 magnitudia. Linuksen halkaisija on 28 km. Kalliopen halkaisija on 181 km ja se on 1095 kilometrin etäisyydellä kuustaan. Linuksen varjo tulee Suomeen Norjasta Käsivarren alueelle ja poistuu Venäjälle Suomen leveimmästä kohdasta. Varjo viipyy Suomessa minuutin verran klo 23.24–23.25. Linus on 41 asteen korkeudessa lännessä. Täysikuu on kaakossa 16 asteen korkeudessa. Linus on Ajomiehessä kolme astetta kaakkoon Ajomiehen θ-tähdestä. Kuva 5 esittää Linuksen peittymisalueen.
Kuva 5. Pikkuplaneetta 22 Kalliopen Linus-kuu peittää kartan esittämällä alueella tähden TYC 2427-775-1.
Miten havaita
Pikkuplaneettojen havaitseminen edellyttää parhaimmillaankin useiden minuuttien seurantaa. Havaintolaitteina tulee käyttää kaukoputkeen tukevasti kiinnitettyä CCD-videokameraa, GPS-satelliitista ajan hakevaa laitteistoa sekä tietokonetta, joka tallettaa pikkuplaneetan, peittyvän tähden ja vertailutähden kirkkaudet jokaiseen kuvaruutuun erikseen. Kaukoputken etsinkuvan avulla haetaan havaittava kohde. Havaintojen jälkeen havaintodatasta etsitään peittymisestä kertovat kirkkauksien muutokset. Tulokset raportoidaan mahdollisimman pian havaintoja ammattimaisesti käsitteleville henkilöille asianmukaisiin laitoksiin.
Mistä peittymisennusteita
Karsittuja pikkuplaneettojen peittymisennusteita löytyy tähdenpeittojen eurooppalaisten havaitsijoiden yhdistyksen IOTA-ES:n sivuilta osoitteesta call4obs.iota-es.de. Steve Preston on laatinut ennusteet ja Oliver Klös on poistanut luettelosta ennusteet, jotka eivät näy Euroopassa. Ennusteeseen kuuluu pieni kartta, joka näyttää peittymisalueen sekä tarkempien tietojen osoite.
