Arkisto


Lyridit ensi viikonloppuna

18.4.2012 klo 22.29, kirjoittaja
Kategoriat: Meteorit

Lyridien meteoriparven maksimi esiintyy 21./22.4.2012. Parven normaalitason aktiivisuus on ZHR = 18 ja maksimin aika on aamuyöllä 8.30 Auringon jo noustua. Tarkkaa aktiivisuusennustetta ja maksimin ajankohdan ennustetta on vuosittain mahdotonta antaa, joskus lyridien ZHR voi olla jopa 90.

ZHR tarkoittaa tunnissa näkyvää meteorien määrää, jos parven säteilypiste olisi taivaanlaella ja olosuhteet olisivat ihanteelliset.

Lyridien säteilypiste, eli se kohta taivaalla, josta meteorit näyttävät tulevan, on Lyyran tähdistön Vega tähdestä noin 10 astetta Herkuleen tähdistöön päin. Parvi on havaittavissa hyvin jo pimeän tultua ja säteilypiste nousee yhä korkeammalle aamuyöllä.

Jos aktiivisuus on normaalitasolla, näkyy lyridejä hyvissä olosuhteissa maksimin lähellä aamuyöllä noin 10 kappaletta tunnin kestävän havainnon aikana. Lyridien meteoriparvi on vuosittain aktiivisena 16.4 ja 25.4 välisenä aikana.


Auringon moniaaltoalueen havaintoprojekti

12.4.2012 klo 17.06, kirjoittaja
Kategoriat: Aurinko

On alkanut uusi projekti Ursan, Altair ry ja Lahden Ursan välillä. Projekti kulkee nimelllä: Auringon moniaaltoalueen havaintoprojekti. Ohjelma perustuu Järvenpäässä olevaan Altair ry:n tiloissa olevaan Sampo radioteleskooppiin joka on itse rakennettu mutta varsin oivallinen laite.

Sampo-laite ottaa signaalin Ranslohissa Saksasta tulevasta VLF-antennista. Tätä projektia pyörittää alkujaan Solar Storm Radio Network SSRT joka on Percival Andrews laittanut alulle.

Tarkoitus on että Järvenpäässä olevasta laitteesta havaittu Auringon purkaus noin 8 minuutin viiveellä tuleva, kuvataan Lahdessa joko h-alphalla tai näkyvässä valossa (pilkkuryhmä).

Sampo-datassa näkyy selvästi Auringon aktiivisuuden nousu aivan pilkkuminimin jälkeiseltä ajalta kohti seuraavaa huippua. Lisäksi aurinkomyrskyissä on selvä keskittyminen kevät- ja syyspäiväntasauksen ympärille, kun Maa on suosiollisessa asennossa Aurinkoon nähden, Toni Veikkolainen Altairista mainitsee.

Tarkoitus on saada Sampo-data ja sen analyysit Taivaanvahti-palveluun ja lisäksi T+a lehden foorumille, johon tulee myös oma sivu projektille.


Supernova SN 2012aw on edelleen havaittavissa

9.4.2012 klo 18.13, kirjoittaja
Kategoriat: Muuttuvat tähdet , Syvä taivas

Kevät toi tullessaan tämän havaintokauden toisen kirkkaan Messier-galaksissa näkyvän supernovan syksyisen SN 2011fe:n jälkeen. Tyyppiä II edustava SN2012aw löytyi Leijonan Messier 95 -sauvaspiraaligalaksista 16.3.2012 ja on hiljalleen kirkastunut 13 magnitudin tuntumaan. Suomalaiset tähtiharrastajat ovat menestyksekkäästi kuvanneet kohdetta, mutta visuaalihavaintoja kaivataan edelleen. Havaintotavasta riippumatta kirkkausarviot ovat tärkeitä. Kohteen kehitystä voi seurata esimerkiksi Rochesterin tiedeakatemian sivulta

Supernovan etsimisessä ja kirkkauden määrityksessä voi käyttää apuna esimerkiksi AAVSO:n vertailutähtikarttaa, jonka voi hakea täältä. Mars-planeetta ei kirkkaudellaan enää sanottavasti haittaa galaksin eikä supernovan näkymistä.

Kohteen koordinaatit:

RA: 10 h 43 min 53.72 s
DE: +11°43’17.7″


Huhtikuun halot seurannassa

4.4.2012 klo 21.54, kirjoittaja
Kategoriat: Halot , Ilmakehän optiset ilmiöt

Ilmakehän optisten ilmiöiden jaoston järjestää taas tänä vuonna perinteisen halohuhtikuuhavaintoseurannan. Tarkoitus on tehostetusti tarkkailla haloja huhtikuun ajan.

Perinteistä tämänkertaisessa tempauksessa on ainoastaan halot taivaalla, sillä havainnot kerätään Taivaanvahti-järjestelmään ja tilanteen seuraaminen on päivittäin on paljon aiempia vuosia helpompaa.

Keskustelua havainnoista käydään niin Taivaanvahdin kommenteissa, ilmakehäjaoston listalla kuin Avaruus.fi-keskustelupalstalla.

Halohuhtikuu otti varaslähdön jo lauantaina 31.3., jolloin Helsingin seudulla nähtiin näyttävä halonäytelmä. Huhtikuun alkaessa halot eivät kadonneet, vaan niitä on nähty päivittäin ja välillä öittäinkin eri puolilla Maata. Pääasiassa melko tavanomaista tavaraa, mutta paras näytelmä tähän mennessä lienee Panu Lahtisen 4.4. Sodankylässä saalistaman haloilmiö, johon sisältyi useita harvinaisempia muotoja.

Ks.
Halohuhtikuun halot Taivaanvahdissa
Kuvat ja kertomukset


Ursa Minor 2/2012: Jupiteria ja meteoritutkimusta

4.4.2012 klo 21.33, kirjoittaja
Kategoriat: Ursa Minor

Vuoden toinen Ursa Minor -lehti ilmestyi huhtikuun alussa.

Kannessa on Kari Kuuren kuva maaliskuun Venuksen ja Jupiterin kohtaamisesta iltataivaalla.

Sisä- ja takakansiin on päässyt taas kuvia C/2009 P1 (Garradd) -komeetasta sekä Esa Palmin revontulikuva ja Kari Kuuren H-alfa-kuva Auringosta.

Lehden aiheita:

  • Venuksen ylikulku 6.6.2012
  • Jupiterin analyysiä 2011–2012: Punainen pilkku
  • Meteoritutkimuksen historiaa
  • Tähdenpeittosymposium tulossa
  • Käärmeenkantajan tähtijoukkoja
  • Kiinalaismiehistö avaruuteen kesällä

Ursa Minor vuodeksi 2012

Ursa Minor -lehti voi taas tilata ensi vuodeksi. Hinta on 16 e (Ursan jäseniltä) ja 22 e (muilta). Vuodessa ilmestyy kuusi toinen kuukausi julkaistavaa numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilaaja saa alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html