Arkisto

• huhtikuu 2014
• maaliskuu 2014
• helmikuu 2014
• tammikuu 2014
• joulukuu 2013
• marraskuu 2013
• lokakuu 2013
• syyskuu 2013
• elokuu 2013
• heinäkuu 2013
• kesäkuu 2013
• toukokuu 2013
• huhtikuu 2013
• maaliskuu 2013
• helmikuu 2013
• tammikuu 2013
• joulukuu 2012
• marraskuu 2012
• lokakuu 2012
• syyskuu 2012
• elokuu 2012
• heinäkuu 2012
• toukokuu 2012
• huhtikuu 2012
• maaliskuu 2012
• helmikuu 2012
• tammikuu 2012
• joulukuu 2011
• marraskuu 2011
• lokakuu 2011
• syyskuu 2011
• elokuu 2011
• heinäkuu 2011
• kesäkuu 2011
• toukokuu 2011
• huhtikuu 2011
• maaliskuu 2011
• helmikuu 2011
• tammikuu 2011
• joulukuu 2010
• marraskuu 2010
• lokakuu 2010
• syyskuu 2010
• elokuu 2010
• heinäkuu 2010
• kesäkuu 2010
• toukokuu 2010
• huhtikuu 2010
• maaliskuu 2010
• helmikuu 2010
• tammikuu 2010
• joulukuu 2009
• marraskuu 2009
• lokakuu 2009
• syyskuu 2009
• elokuu 2009
• heinäkuu 2009
• kesäkuu 2009
• toukokuu 2009
• huhtikuu 2009
• maaliskuu 2009
• helmikuu 2009
• tammikuu 2009
• joulukuu 2008
• marraskuu 2008
• lokakuu 2008
• syyskuu 2008
• elokuu 2008
• heinäkuu 2008
• kesäkuu 2008
• toukokuu 2008
• huhtikuu 2008
• maaliskuu 2008
• tammikuu 2008
• joulukuu 2007
• marraskuu 2007
• lokakuu 2007
• syyskuu 2007
• elokuu 2007
• heinäkuu 2007
• kesäkuu 2007
• toukokuu 2007
• huhtikuu 2007
• maaliskuu 2007
• helmikuu 2007
• tammikuu 2007
• joulukuu 2006
• marraskuu 2006
• lokakuu 2006
• syyskuu 2006
• elokuu 2006
• heinäkuu 2006
• toukokuu 2006
• huhtikuu 2006
• maaliskuu 2006
• helmikuu 2006
• tammikuu 2006
• lokakuu 2005

---

Ehdotuksia Stella Arcti -palkittavista otetaan vastaan

28.2.2008 klo 21.49, kirjoittaja Mikko Suominen
Kategoriat: Yleiset jaostouutiset

Tervehdys harrastajakolleegat!

On taas se aika vuodesta, jolloin ryhdytään etsimään Stella Arcti -palkittavia harrastajia.

Stella Arcti on perinteinen Ursan jaostojen jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan 2-3 kpl vuosittain ja jakotilaisuus on tavallisimmin tähtipäivien yhteydessä. Stella Arctiin puitteet määriteltiin Cygnus 88 -tapahtumassa Seilin saarella. Merkittävinä arkkitehteinä palkinnolle toimivat mm. Marko Pekkola ja Aarre Kellomäki. Palkintoja ollaan jaettu Rovaniemen tähtipäivistä vuodesta 1988 lähtien.

Palkittavat valitsee Ursan jaostojen yhteistyöelin lähetettyjen ehdotusten ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Ursan hallitus päättää palkittavista harrastajista jaostotoimikunnan ehdotusten pohjalta.

Vuoden 2008 Stella Arcti -palkinto jaetaan ansioituneille tähtitieteen harrastajille 35. Tähtipäivillä Kirkkonummella 17.05.2008.

Ohjeellisesti palkinnon jakamisessa pyritään noudattamaan seuraavia kategorioita:

Merkittävä havainto

Harrastaja on tehnyt kuluneen vuoden aikana kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävän havainnon. Tässä on usein kyseessä jostain uudesta löydöstä tai tulos on muuten tieteellisesti merkittävä.

Ansiokas havaintotoiminta

Harrastaja on ansioitunut havaintotyössä (myös valokuvaus) kuluneen vuoden aikana. Kyseessä voi olla pitkäjännitteinen, useita vuosia kestänyt havaintotyö tai lyhytkestoinen, mutta muuten merkittävä havaintosarja.

Ansiokas harrastustoiminta

Harrastaja on ansioitunut jollain harrastustoiminnan alueella. Tällaista voi olla esim. yhdistystoiminta, kansanvalistus, laiterakentaminen yms. Tämän kategorian mukaan palkinnon ovat saaneet usein pitkän linjan harrastajat.

Palkintojen jakamisessa on pyritty huomioimaan myös nuoret tähtitieteen harrastajat ja uudet tulokkaat, jotka ovat jo harrastuksensa alkuvaiheessa saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edellämainitut kategoriat ovat viitteellisiä. Palkintoja voidaan jättää jakamatta tai samasta kategoriasta saatetaan poikkeustapauksissa myöntää useampia palkintoja.

Lisää Stella Arcti -palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteella http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/stella-arcti/.

Sinulla on mahdollisuus ehdottaa jotain harrastajaa tai harrastajia palkinnon saajiksi. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen jaostojen yhteistyöelimelle:

Ehdotusten tulee olla perillä 15.04.2008 mennessä.

terveisin,
Ursan jaostojen yhteistyöelin

Jani Helander
Marko Myllyniemi
Markku Nissinen
Mikko Suominen

---

Molnija-raketin jäännös tuhoutui

25.2.2008 klo 19.53, kirjoittaja wikholm
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Suomalaisharrastajien mielenkiintoa herättänyt venäläisen Molnija-raketin jäännös eli Kosmos 2490 rkt, 2007-049C on tuhoutunut ilmakehässä. Tuhoutuminen tapahtui Tyynen valtameren yläpuolella Filippiinien koillispuolella noin kello 13.46 Suomen aikaa. Tämä parin metrin kokoinen kappale tuhoutui todennäköisesti kokonaan ilmakehässä.

Avaruusromun tarkkailu Suomen taivaalla sai alkunsa helmikuun 19. päivän iltana, kun kohde havaittiin poikkeuksellisen kirkkaana viiruna Esko Lyytisen ja Timo Kantolan tulipallokameroissa.

Ensimmäiset visuaalihavainnot tästä ilmakehään palaavasta Monija-raketista tehtiin perjantaina 22.2., jolloin mm. Lauri Kangas paikansi tämän melko kirkkaan ja nopean kohteen Espoon horisontissa. Lauantaina 23.2. tämä kohde näkyi jo heikommin. Veikko Mäkelä havaitsi kohteen +3 magnitudin tienoilla. Esko Lyytinen onnistui myös kuvaamaan avaruusromun jäännöksen.

Ilmakehään palaavan satelliitin tai avaruusromun rata muuttuu voimakkaasti. Tämän kohteen rataa seurattiinkin ahkerasti, sillä Esko Lyytinen teki lukuisia ratalaskelmia tuhoutumisajankohdan määrityksessä. Apuna käytettiin myös Space-Track Org.:n tarjoamia ratatietoja.

Satelliitteja tai kantorakettien jäännöksiä palaa ilmakehään silloin tällöin. Harvoin ne sattuvat taivaallemme hämärän aikaan, jolloin niiden viime vaiheita kykenisi helposti tarkkailemaan.

---

Venäläistä avaruusromua iltataivaalla

22.2.2008 klo 18.09, kirjoittaja wikholm
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Yhdysvallat tuhosi USA 193 -satelliittinsa. Tästä aiheutuneita kappaleita saattaa näkyä lähi-iltoina Suomenkin taivaalle. Nyt Suomen lähialueilla on tuhoutumassa venäläisen Molnija-kantoraketin jäännös, jonka rata on painunut jo varsin alas ilmakehään noin 186 km korkeuteen.

Ensimmäinen havainto tästä ilmakehään palaavasta romusta tehtiin Esko Lyytisen meteorikameran avulla 19.2.2008 illalla. Kameran kuvaan piirtynyt harvinaisen kirkas ja pitkäkestoinen viiru oli varteenotettava viite tuhoutuvasta satelliitista. Sama havainto tehtiin Pieksämäellä Timo Kantolan tulipallokameralla. ja näin päästiin tekemään ensimmäiset laskelmat sen radasta.

Taivaalla näkynyt kohde osoittautui Kosmos 2490 -satelliitin kantoraketiksi, joka on noin parin metrin kokoinen kappale. Paluun yhteydestä tästä kappaleesta tuskin säilyy kappaleita maanpinnalle.

Esko Lyytisen tekemät lähemmät laskelmat osoittavat sen tuhoutuvan ilmakehässä maanantaina kello 16 tienoilla tai maanantain ja tiistain välisenä yönä, riippuen Auringon aktiivisuudesta. Space Trackin viimeisin ennusteajankohta on maanantaille kello 15.56 Suomen aikaa. Tässä virhemarginaali on vielä 48 tuntia. Ajankohta siirtynee hieman myöhemmäksi, joten maanantaina illalla jos sää vain on selkeää, kannattaa olla tarkkana!

Kosmos 2490 rkt (2007-049C) näkyy tuhoutumisen aikaan iltataivaalla. Lähi-iltoina kohteen löytää taivaalta:

Perjantai    22.2.  kello 19.26, maksimikorkeus 15 astetta, lounas
Lauantai     23.2.  kello 19.03, maksimikorkeus 16 astetta, lounas
Sunnuntai    24.2.  kello 18.37, maksimikorkeus 18 astetta, lounas
Maanantai    25.2.  kello 18.07, maksimikorkeus 22 astetta, lounas

Ennusteet ovat likimääräisiä. Viimeisin tieto löytyy osoitteella
http://www.heavens-above.com.

---

Kuunpimennys peittyi pilviin

22.2.2008 klo 10.25, kirjoittaja Veikko Mäkelä
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat , Sää ja havainto-olosuhteet

Torstaiaamun 21.2. täydellinen kuunpimennys peittyi pilviin käytännössä koko maassa. Alustavien havaintojen mukaan Lounais-Suomessa, Turun seudulla pimennyksen alkaminen vielä näkyi pilvien välistä, mutta täydelliseen vaiheseen mennessä taivas oli peittyi vahvaan sumupilveen.

---

Plejadien Maia sivuaa Kuun eteläreunaa 12.3.2008

21.2.2008 klo 19.33, kirjoittaja Matti Suhonen
Kategoriat: Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot

Plejadien tähtijoukon pohjoisosan tähdet peittyvät illalla 12.3. kasvavan Kuun sirpin taakse. Vehmaan ja Helsingin välisellä viivalla olevat saavat seurata kirkkaan Maia-tähden (ZC 0541, 20 Tauri, 3,9 mag) kulkua aivan Kuun eteläistä reunaa pitkin. Sivuamisviiva kulkee aivan Helsingin Korkeasaaren eläintarhan keskeltä. Tapahtuma alkaa klo 20.27 Uudenkaupungin lounaispuolen saaristossa ja päättyy klo 20.31 Helsingin kaakkoispuolen ulkosaarilla.

Sivuamisviivalla ja siitä kaksi kilometriä pohjoiseen on mahdollista nähdä usean minuutin aikana kuinka Maia peittyy muutaman sekunnin ajaksi Kuun vuorten taakse ja vastaavasti tulee näkyviin muutamaksi sekunniksi laaksojen kohdalla. Peittymis- ja esilläoloajat saattavat olla alle sekunnin mittaisia.

Kuu lähestyy Maiaa pimeä reuna edellä. Sivuaminen tapahtuu sirpin kirkkaan osan puolella. Länsilounaisella taivaalla lähes 40 asteen korkeudessa olevasta Kuusta näkyy 31 prosenttia valaistuna.

Havaitsemiseen riittää 10 cm:n läpimittainen kaukoputki. Muina havaintovälineinä voivat olla sanelukoneena käytettävä MP3-soitin, monimuistinen ajanottokello ja kaukoputkeen liitetty web-kamera. Havaintopaikalla on syytä olla jo klo 20.

Tietoja sivuamisviivan kulusta ja muuta tietoa peittymisestä saa Ursan Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot -jaoston sivuavien tähdenpeittojen luettelon kohdasta 0541.

Sopivia havaintopaikkoja voi etsiä sivuamisviivan taulukon etrs-fin-koordinaattien perusteella Maanmittauslaitoksen Kansalaisen karttapaikan avulla (www.karttapaikka.fi). Taulukon koordinaatteja mahtuu 1:200 000 -kartalle kolme kappaletta.

---

Aurinkokuntatapaaminen neljännen kerran

18.2.2008 klo 22.42, kirjoittaja Veikko Mäkelä
Kategoriat: Aurinko , Kuu, planeetat ja komeetat , Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot , Tapahtumat

Neljäs aurinkokuntatapaaminen pidettiin Tähtikalliolla 15.-17.2.2008. Osanottajia tapahtumassa oli 22, joka olisi samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin. Tapahtuma oli jo kolmas Artjärvellä pidetty tapaaminen.

Lauantain esitelmässä kuulimme FT Pekka Verrosen esitelmän Auringon protonimyrskyt ja ilmakehän otsoni. Aihepiiri sivusi siis löyhästi itse Aurinkoa. Muut esitykset pidettiin oman väen voimin. Kuulimme mm. Plejadien peitoista, vuoden 2007 komeetoista ja harrastuksen apuna käytettävistä tietokoneohjelmista.

Havaitsemaan päästiin perjantain ja lauantain välisenä yönä. Joskin pitkälle yli ensimmäisen neljänneksen ollut Kuu esti himmeämpien kohteiden tarkkailun.

Tapaamisperinnettä on tarkoitus jatkaa ensi vuonnakin, mutta pari viikkoa myöhäisempänä ajanhetkenä helmi-maaliskuun vaihteessa 2009.

Kuvat: Matti Suhonen

---

Täydellinen kuunpimennys 21.2.

17.2.2008 klo 23.11, kirjoittaja Veikko Mäkelä
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat , Sää ja havainto-olosuhteet

Torstaiaamuna 21.2. on Suomessa näkyvissä täydellinen kuunpimennys. Pimennys alkaa yöllä jälkeen ja päättyy vasta Kuun laskettua aamulla. Pimennyksen tärkeät ajanhetket ovat:

• klo 2.35 puolivarjopimennys alkaa
• klo 3.43 osittianen vaihe alkaa
• klo 5.00 täydellinen vaihe alkaa
• klo 5.26 pimennys syvimmillään
• klo 5.51 täydellinen vaihe päättyy
• klo 7.09 osittainen vaihe päättyy
• klo 7.47 Kuu laskee Helsingissä
• klo 8.04 Kuu laskee Oulussa
• klo 8.17 puolivarjopimennys päättyy

Täydellisen vaiheen ollessa syvimmillään Kuu on vielä Etelä-Suomessa 17 asteen korkeudella horisontissa. Kuu kulkee maapallon varjon eteläosan läpi, joten syvimmässäkin vaiheessaan Kuun alareuna lienee selvästi muuta kiekkoa vaaleampi. Muuten Kuun väritys on tyypillisesti tumman punainen tai rusehtava olleessaan täysvarjossa.

Havainnot

Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto kerää pimennyksestä havaintoja. Tärkeimpiä havainto-ohjelmia ovat:

• Danjonin luvun määritys Kuun varjon tummuudesta
• Kuun magnitudin määrittäminen pimennyksen eri vaiheissa
• Puolivarjon näkyminen
• Kuun väritys varjon eri osissa pimennyksen edetessä

Ks. tarkempia havainto-ohjeita ja havaintoja edellisistä pimennyksistä

Sää- ja havainto-olosuhteet -ryhmä kerää havaintoja pimennyksen säätilasta eri paikkakunnilla tarkkuudella: selkeä, puolipilvinen ja pilvinen.

---

Tuhoutuva satelliitti ilmestyy iltataivaalle

17.2.2008 klo 09.48, kirjoittaja wikholm
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Ilmakehään palaava amerikkalainen USA 193 -tiedustelusatelliitti tulee näkyviin lähipäivinä Suomenkin taivaalle. Nyt on siis viimeinen mahdollisuus tarkkailla tätä kohdetta ennen sen tuhoa.

Tammikuussa Yhdysvallat ilmoitti sen tiedustelusatelliitin karanneen hallinnasta. Ennusteet osoittavat satelliitin palaavan hallitsemattomasti ilmakehään maaliskuun puoleenväliin mennessä (noin 18.3. tienoilla, +/- 1 viikko).

Kyseessä on joulukuussa 2006 laukaistu USA 193 -satelliitti. Se kiertää maapalloa tällä hetkellä noin 260 km korkeudessa radalla, jonka kaltevuus päiväntasaajaan nähden on 58,5 astetta. Päivä päivältä satelliitti vajoaa yhä syvemmälle ilmakehään. Sitä minne satelliitti lopulta putoaa, ei tiedetä. Rata on kuitenkin sellainen ettei putoaminen tapahdu ainakaan Suomeen.

Ilmakehän kitka kuumentaa noin 2500 kg painoista satelliitti paluun yhteydessä ja osa siitä tuhoutuu. Yhdysvallat ampuu satelliittia ohjuksilla Tyyneltä Valtamereltä, kun sen rata painuu alle 260 km korkeuden. Hajottamalla satelliitti näin kappaleiksi, sen paluusta ei ole vaaraa. Vioittuneen satelliitin polttoainetankit ovat täynnä myrkyllistä hydratsiinia, joka saattaisi aiheuttaa vaaratilanteen Maahan osuessaan.

Ohjuksen törmäyksestä syntyy kappaleita, jotka sinkoutuvat hetkellisesti korkeammille kiertoradoille. Kappaleet kuitenkin palaavat ilmakehään pienempinä ja vaarattomina, tuhoutuen kuumuudesta. Iltataivaalle on odotettavissa siis jotain erikoista.

Tämänhetkisen tiedon mukaan USA 193 tulee näkyviin meillä torstaina 21.2.2008 illalla kello 19 tienoilla. Näkyvyysaika on likimain sama illasta toiseen. Koska rata muuttuu voimakkaasti, tarkkaa ennustetta on vaikea laatia. Viimeisimpiä tietoja satelliitin liikkeistä löytyy nyt Heavens-Aboven sivustolla osoitteessa http://www.heavens-above.com.

Jos onnistut näkemään tämän satelliitin, merkitse muistiin sen liikerata taivaalla ja määrittele sen kirkkaus, mainitse päivämäärä, kellonaika ja havaintopaikka. Lähetä havaintosi satelliittijaostolle osoitteella tekokuut (a) ursa.fi.

---

Globe at Night -projekti 2008

14.2.2008 klo 23.27, kirjoittaja Veikko Mäkelä
Kategoriat: Sää ja havainto-olosuhteet

Kansainvälinen Globe at Night -projekti järjestetään taas. Tänä vuonna havaintojaksona on

25.2. – 8.3.

Havaitseminen on helppoa:

1. tarkasta havaintopaikkasi koordinaatit (esim. karttapalvelusta)
2. mene selkeällä säällä ulos (vähintään tunti auringonlaskun
   jälkeen, esim. noin klo 19-22) ja etsi Orion
3. vertaa näkymää Globe at Night -sivustolta löytyviin magnitudikarttoihin
4. Kirjaa havaintosi nettiin

Toivottavasti Suomesta saadaan runsas osanotto hankkeeseen.

Ks. lisää Globe at Night -sivustolta

---

Ursa Minor 1/08 ilmestyi

12.2.2008 klo 21.38, kirjoittaja Veikko Mäkelä
Kategoriat: Ursa Minor

Vuoden ensimmäinen Ursa Minor on ilmestynyt 56-sivuisena pakettina. Lehden kansien välistä paljastuu mm. seuraavia aiheita:

• Vuoden 2007 halohavainnot
• Loppuvuoden helmiäispilvihavaintoja
• Yöpilvikesä 2007
• Mars-havaintoja
• Komeetat 17P/Holmes ja 8P/Tuttle
• Terveisiä matematiikka ja tietotekniikkajaostolta
• Ursidit 2007
• Meteorien radiohavaintolaitteisto Tähtikalliolla
• Äärimmäisyyksiä metsästämässä, osa 1
• Vuoden 2007 selkeät yöt
• Vilkas avaruusvuosi 2007