Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Asteroidi peittää kirkkaan tähden
Asteroidi 472 Roma (13,5 mag) peittää paljain silmin näkyvän tähden Delta Ophiuchi (2,7 mag) yöllä 8./9.7.2010 noin klo 1.
Tapahtuma alkaa Barentsin mereltä Kuolan niemimaan itäpuolelta. Asteroidin varjo kulkee Suomessa Lieksasta Jyväskylän kautta Turkuun. Ruotsissa mm. Lund kuuluu peittymisalueeseen. Muualla Euroopassa tapahtuma on nähtävissä Hampurissa, Düsseldorfissa, Reimsissä, Bilbaossa ja Lissabonissa. Euroopan jälkeen asteroidin varjo kulkee Teneriffan yli Brasiliaan. Peittyminen päättyy Boliviassa Perun ja Chilen rajan lähellä.
Asteroidin 472 Roma halkaisija on 51 kilometriä, joka näkyy Maahan 0,035 kaarisekunnin suuruisessa kulmassa. Asteroidin täysvarjo kulkee Kuopiosta Jyväskylään, Tampereelle ja Turkuun. Havaintoja kannattaa yrittää sata kilometriä keskiviivan molemmin puolin.
Tähti Delta Ophiuchi on peittymisen aikana lounaassa noin 20 asteen korkeudessa. Lähimmät kirkkaat tähdet ovat Arkturus luoteessa 36 asteen etäisyydellä ja Altair itäkoillisessa noin 55 asteen etäisyydessä. Delta Ophiuchin voi sekoittaa 1,4 asteen etäisyydellä olevaan Epsilon Ophiuchiin (3,22 mag). Tapahtuman aikana Aurinko on pohjoisessa runsaan kuuden asteen syvyydessä. Nauttinen hämärä kestää Turussa pari tuntia ja Tampereella puolisen tuntia. Valoisuuden puolesta havainnoille on siis hyvät mahdollisuudet.
Peittymistä voi seurata paljain silmin, kiikarilla tai pienellä kaukoputkella. Videokameroiden käyttäjät voivat havaita tapahtumaa kuvaamalla. Kaikissa tapauksissa tapahtuman ajankohdan ja keston taltiointi on tärkeää. Kameroiden kello ja kalenteri tulee asettaa mahdollisimman tarkasti oikeaan aikaan. Myös havaintopaikan sijainti tulee merkitä muistiin.
Peittyminen alkaa Itä-Suomessa kello 00.56.18 ja Turun seudulla klo 00.56.45.
Havaintojen jälkeen tulokset tulee raportoida. Tarvittavat havaintolomakkeet ja -ohjeet löytyvät eurooppalaisten tähdenpeittojen havaitsijoiden yhdistyksen sivuilta.
Englanninkielinen havaintotiedote:
http://www.iota-es.de/roma2010/roma_eng.html
Havaintolomake:
http://www.iota-es.de/roma2010/report-form.txt
Saksankielinen havaintotiedote sekä havaintolomakkeen täyttöohjeita:
http://www.iota-es.de/roma2010/roma_ger.html
Pilvibongarit tapaavat heinäkuussa
Ilmakehän valoilmiöiden ja myrskyharrastajien piirissä on joukko harrastajia, joita kiinnostaa pilvimuodot ja niiden erikoisuudet. Pilvibongaukseksi kutsuttu harrastusmuoto on ursalaistenkin piirissä ollut esillä ainakin jossain muodossa jo pari vuosikymmentä. Alan harrastajia on Ursan ulkopuolellakin.
Ilmeisesti digitaalisen valokuvauksen myötä tämä harrastus on saanut uutta potkua. Pilvibongauksesta on julkaistu hiljattain kirjakin.
Ursalaiset pilvibongarit kokoontuvat heinäkuun 24. päivä klo 12-22 Tampereen Ursan tähtitornilla Kaupissa. Luvassa on muutama esitys, kuvien katselua sekä pilvien bongailua yhdessä.
Astronomy Picture of Day 15 vuotta
Monia suomalaisiakin tähtiharrastajia vuosien varrella ilahduttanut verkkosivusto Astronomy Picture of Day, ”tähtitieteen päivän kuva” saavutti 15 vuoden iän 16.6.2010. Tämä on pitkä aika muuttuvassa Internet-maailmassa.
Konseptiltaan varsin yksinkertainen sivusto on tarjonnut päivittäin kuvia tähtitieteestä, avaruustekniikasta, tähtitieteen harrastuksesta ja ilmakehän ilmiöistä. Kirjainyhdistelmä APOD on tullut tutuksi monelle harrastajalle ja sivuston kuvista on laitettu usein vinkkejä Ursan jaostojenkin listoille.
Astronomy Picture of Day on yksi vanhimmista ”päivän kuva” -sivustoista, joita sittemmin alettu julkaista monilta muiltakin aloilta.
Astronomy Picture of Day -sivustoa ovat toimittaneet vuodesta 1995 lähtien Robert Nemiroff Michigan Technological Universitystä ja Jerry Bonnell Nasa Goddard Space Flight Centeristä. Toimittajat poseeraavat 15-vuotiskuvassa, joka on mukaelma hollantilaisen taidemaalarin Johannes Vermeerin teoksista ”Tähtitieteilijä” ja ”Maantieteilijä”. Vastaava kuva julkaistiin sivuston täyttäessä viisi vuotta 16.6.2000.
Avaruusasema ISS näkyy yöllä
Avaruusasema ISS helmikuussa 2010 (Kuva: NASA)
Vaikka kesäyöt ovatkin valoisia, taivaalta löytyy nyt ainakin yksi satelliitti ja se on niistä suurin ja komein eli kansainvälinen avaruusasema ISS. Se lipuu yöllä kaakon suunnalta lounasta kohden ja loistaa hyvin kirkkaana kuin etäinen lentokone. Kesäöinä ISS:n kirkkaus saattaa nousta reippaasti magnitudiasteikon negatiiviselle puolelle, joten sitä ei voi olla huomaamatta. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoa ISS:n liikkeistä Etelä-Suomen horisontissa, jossa se näkyy parhaiten.
pvm klo suunta kork katoaa 20.6. 2.44 S->SE 14 2.48 21.6. 3.10 SW->SE 16 3.14 22.6. 2.02 S->SE 14 2.06 23.6. 2.28 SW->SE 16 2.32 24.6. 1.20 S->SE 15 1.24 24.6. 2.55 SW->S 15 2.58 25.6. 1.46 SW->SE 16 1.50 26.6. 0.38 S->SE 15 0.42 26.6. 2.13 SW->S 15 2.16 27.6. 1.04 SW->SE 16 1.08 28.6. 1.30 SW->S 15 1.34 29.6. 0.22 SW->SE 16 0.26 29.6. 1.57 SW->S 11 1.59 30.6. 0.48 SW->S 14 0.52 30.6. 23.39 SW->SE 16 23.43 2.7. 0.06 SW->S 14 0.09 3.7. 23.23 SW->S 13 23.27
Syvä taivas -jaosto Cygnuksella
Ursan jaostojen kesätapaaminen, eli Cygnus -tapahtuma joka järjestetään tänä vuonna 15.-18.7 Ilmajoella. Cygnuksella syvä taivas -jaosto on mukana koko tapahtuman ajan, mutta jaoston varsinainen ohjelmanumero on lauantaina aamupäivällä klo 11.00-11.30. Tuolloin on luvassa ainakin katsaus kauden 2009-2010 havaintoprojektiin, jossa tarkoituksena oli havaita pohjoisen taivaan deep sky -kohteita. Kaikki syvästä taivaasta, galakseista, tähtisumuista ja -joukoista kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita seuraamaan syvä taivas -jaoston ohjelmaa!
Meteorijaoston syystapaaminen lokakuun puoliväliin
Meteorijaoston syystapaaminen pidetään tänä vuonna 15.10.2010 – 17.10.2010 Tähtikallion havaintokeskuksessa Artjärvellä. Tapaamisessa on esitelmiä, havaintokatsaus sekä vapaata ohjelmaa. Teemme myös havaintoja sään salliessa. Ilmoittautumiset voi tehdä jaostonvetäjille.