Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Kapea sirppi havaittiin
Sää suosi lauantaina 25.4. ainakin osittain nuoren kuunsirpin bongaajia. Vaikka monin paikoin jonkinlainen yläpilviutu häiritsi havaintoja, paikoitellen kapea sirppi onnistuttiin saalistamaan. Yhtä lailla myös epäonnistumisia koettiin.
Parhaimman tuloksen saalisti havaintoryhmä Pyry Ekholm, Lauri Kangas, Olli Manner ja Veikko Mäkelä Ursan tähtitornilla Helsingin Kaivopuistossa. Visuaalihavaintona saavutettiin 15 h 6 min ikäinen kuunsirppi klo 21.29. Havaintolaitteena oli Celestron CPC 800 -putki. Kiikarilla Kuu näyttäytyi 12 minuuttia myöhemmin klo 21.41. Tulos edellytti Kuun tarkan paikan tietämistä ja putken goto-ominaisuuden käyttöä.
Jälkikäteen Kaivopuistossa otetuista kuvista paljastui nuorin Suomessa kuvattu Kuu. Klo 21.22 Kuu oli vain 14 h 59 min ikäinen.
Tulos jää 14 minuuttia Markku Ruonalan 6.2.1989 näkemästä ennätyssirpistä. Tällä kertaa saavutettiin kuitenkin nuorin Suomessa valokuvattu sirppi. Timo Karhula onnistui Ruotsissa näkemään sirpin paljain silmin 15 h 54 min ikäisenä, joka on myös lajissaan jaoston ennätys.
Havaintoja tehtiin myös muualla Suomessa ja tulokset sijoittuvat noin 15,5 ja 16 tunnin välille. Muutamat havaitsijat eivät onnistuneet näkemään Kuuta visuaalisesti, mutta sirppi oli tarttunut kuitenkin kuviin. Raportteja onnistumisista tuli mm. Timo Kuhmoselta, Tapio Lahtiselta, Mikko Salokannelelta ja Antti Parkkarilta.
Ks. myös nuoret ja vanhat kuunsirpit Suomessa
Kuva: Kuunsirppi 15 h 30 min ikäisenä. Kuva: Lauri Kangas ja Pyry Ekholm.
Ilmoittautuminen RaPu-projektiin menossa
Ilmatieteen laitoksen, Vaisalan ja Ursan yhteisprojekti rae- ja ukkoshavaintojen keräämiseksi järjestetään jälleen touko-syyskuussa 2009. Havaitsijat varmentavat säätutkien antamien tietoja rakeista ja ukkospuuskista.
Projektiin osallistuvat saavat käyttöön tarkkaa säätutkadataa, jota vastaan he sitoutuvat kirjaamaan havaintonsa myrskybongausjaoston havaintotietokantaan.
Projektiin pääsee rajoitettu määrä havaitsijoita. Viime vuoden osallistujien kiinnostusta on jo kyselty erikseen ja nyt on menossa yleisempi kysely myrskybongareiden keskuudessa. Projektista kiinnostuneet voivat ilmoittautua Ari-Juhani Punkalle (punkka ät gmail piste com). Hakemuksia otetaan vastaan 26.4. asti.
Kapea kuunsirppi 25.4.
Lauantai-iltana 25.4. tarjoutuu iltataivaalla taas mahdollisuus hyvin kapean kuunsirpin näkemiseen. Kuun ikä on noin 15 tuntia auringonlaskun tienoilla. Helmikuussa eivät säät suosineet kapean sirpin metsästystä.
Tärkeät kellonajat havaintojen kannalta ovat:
- Klo 6.23 Uusikuu
- Klo 21.03 Aurinko laskee Helsingissä (Kuun ikä 14 h 40 min)
- Klo 21.31 Aurinko laskee Oulussa (Kuun ikä 15 h 08 min)
- Klo 22.23 Aurinko laskee Utsjoella (Kuun ikä 16 h 00 min)
- Klo 22.31 Kuu laskee Helsingissä (Kuun ikä 16 h 08 min)
- Klo 23.30 Kuu laskee Oulussa (kuun ikä 17 h 07 min)
Utsjoella Kuu ei laske ollenkaan.
Nuorin Suomessa havaittu Kuu on Markku Ruonalan Kemissä 6.4.1989 havaitsema 14 tunnin 52 minuutin ikäinen sirppi.
Ennätyssirpin näkeminen vaatii hyvät havainto-olosuhteet ja hyvän läpinäkyvyyden horisonttiin asti. Tietokoneohjatusta kaukoputkesta voi olla hyötyä Kuun etsimisessä ja sirppi todennäköisesti näkyy vain kiikarilla ja kaukoputkella.
Ks. myös kapeat kuunsirpit Suomessa
Kuvassa Auringon ja Kuun paikat Helsingistä nähtynä 10 minuutin välein auringonlaskusta lähtien.
Ojanperä ja Cloudy Nights -piirrosfinaali
Syvä taivas -jaoston apuvetäjä Juha Ojanperä ylsi komeaan voittoon Cloudy Nights -keskustelupalstan maaliskuun piirroskilpailussa. Juhan Messier 51 -piirros saa seuraavassa vaiheessa vastaansa (todella typerästi) valokuvausfoorumien finalistit. Onnea Juhalle saavutuksesta ja äänestetään haastajat kumoon 100-0!
Ohessa voitokas piirros:
Ursa Minor 2/2009 ilmestyi
Ursa Minor -lehden vuoden toinen numero ilmestyi huhtikuun alussa 44-sivuisena. Kannessa on Timo Kantolan Pieksämäellä kuvaama komeetta Lulin 17.2.2009.
Lehti tarjosi mm. seuraavia aiheita:
- Komeetta Lulinin pyrstö
- Venuksen varjot ja sirppi paljain silmin
- HeavenSat-tekokuuohjelman esittely
- IYA 2009: Mielenkiintoinen pimennysmuuttuja Epsilon Aurigae
- Kuuhun iskeytyvät meteoroidit havaintokohteena
- Ceres kirkkaimmillaan
- Orionin syvän taivaan kohteita
- Geostationaarisia satelliitteja kuvattu
- Satelliittitörmäys kiertoradalla
- Itikka-laite lensi Esrangessa
- Tähtikuvia 3D:nä – Metsävainion haastattelu
Ursa Minor vuodeksi 2009
Ursa Minor -lehti on tilattavissa täksi vuodeksi hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuosikerta sisältää kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html.
Polaari OT_J071126+44 mielenkiinnon kohteena
Maaliskuun lopulla muuttuva tähti OT_J071126+44 kirkastui 14-15 magnitudin tienoille. Pian tämän jälkeen tähti himmeni jonkun verran, mutta oli taas seuraavan yönä kirkastunut magnitudin verran.
Kyseessä on ns. polaari eli kataklysminen tähti ilman kertymäkiekkoa. Suurin osa tähden kirkkaudesta syntyy kuumassa pisteessä, jossa kumppanitähdestä virtaava kaasu törmää valkoisen kääpiön pinnalle. Systeemi pyörii ja kirkas alue joutuu ajoittain näkmättömiin, josta seuraa pimennys.
OT_J071126+44:llä pimennysten väli on parisen tuntia ja ne kestävät noin 8 minuuttia. Pimennyksessa tähden kirkkaus putoaa parisen magnitudia.
Kuva: Arto Oksasen ja Jani Virtasen havaintoja valokäyränä.