Arkisto


Klassinen novapurkaus V407 Cygni

20.3.2010 klo 14.46, kirjoittaja
Kategoriat: Muuttuvat tähdet

Joutsenen tähdistön muuttuva tähti V407 Cygni purkautui 10.3. Se saavutti visuaalihavainnoissa parhaimmillaan lähes 7 magnitudin kirkkauden, kun tähden normaali taso on noin 13,5 magnitudia.

V407 Cygnin oli aiemmin luokiteltu punaisen jättiläistähden ja valkoisen kääpiön muodostamaksi symbioottiseksi tähdeksi. Erikoista nyt nähdyssä purkauksessa on se, että spektroskooppisesti siinä näkyy klassisen novapurkauksen merkit symbioottisen tähtijärjestelmän spektrin päällä.

Purkaus jatkuu edelleen. Visuaalisesti tähti on himmentynyt noin 9,5-10 magnitudiin. Punaisessa R-kaistassa se on pari magnitudia kirkkaampi.

Ks. AAVSO News: The March 2010 classical nova outburst of V407 Cyg


Laiteharrastajat koolla Artjärvellä

17.3.2010 klo 14.30, kirjoittaja
Kategoriat: Havaintovälineet , Matematiikka ja tietotekniikka , Tapahtumat

lp_yhtkuva

Vuoden 2010 laitepäivät keräsivät viikonloppuna 12.–14.3. nelisenkymmentä tähtiharrastuksen tekniikasta kiinnostunutta Artjärven Tähtikalliolle. Havaintovälinejaoston vetäjät olivat keränneet mielenkiintoisen ohjelmakokonaisuuden videoprojektista tähtikuvien painamiseen liittyviin ongelmiin.

Ks.


Uusi halojen simulointiohjelma julkaistu

15.3.2010 klo 21.16, kirjoittaja
Kategoriat: Halot , Ilmakehän optiset ilmiöt

Uusi halosimulointiohjelma, HaloPoint 2.0, julkaistiin eilen. Se tarjoaa uusia toiminnallisuuksia, joita aiemmissa simulaatio-ohjelmissa ei ole ollut. Esimerkiksi mahdollisuus piirtää jääkiteitä ja valon kulkureittejä niiden läpi on jo osoittautunut paitsi hauskaksi, myös hyödylliseksi avuksi halojen syntymekanismien tutkimuksessa.

Ohjelman kotisivulla on simulointiesimerkkejä, joiden avulla astuminen halosimuloinnin maailmaan helpottuu.

Ohjelma ja sen englanninkielinen käyttöohje on ladattavissa osoitteesta
http://www.jukri.net/halopoint2.html. Ohjelma on zip-paketissa (400 kB), joka sisältää on kaksi komponenttia (HaloPoint.exe ja Simulation.dll), jotka tulee sijoittaa samaan kansioon. Varsinaista asennusta ei tarvita, vaan ohjelma käynnistyy napsauttamalla HaloPoint.exe-tiedostoa. Käyttöjärjestelmät, joissa toimivuus on testattu, ovat Windows XP, XP Pro ja Vista. Tuoreimpien uutisten mukaan tuntuisi pyörivän moitteetta myös Windows 7:ssa.

Teksti: Jukka Ruoskanen


Vanha nova GK Per on purkautumassa

12.3.2010 klo 15.09, kirjoittaja
Kategoriat: Muuttuvat tähdet

Vanha nova (N1901) ja röntgenlähde GK Per on kirkastumassa. Maaliskuun 6. tähden raportoitiin kirkastuneen 12,3-12,4 magnitudiin. Normaalisti GK Per on noin 13,1 magnitudia.

Kun tähti purkautui novana vuonna 1901 sen ympärillä ollut materiakiekko tuhoutui. Myöhemmin kiekko kehittyi uudelleen ja tähti aloitti kääpiönoville tyypillisen käyttäytymisen.

GK Per on aikaisemminkin kirkastunut suhteellisen säännöllisesti noin 1 100 – 1 300 päivän välein magnitudiin 10,1. Maksimissaan tähti on pysynyt 53 – 73 vuorokautta mutta kaksi viimeistä purkausta ovat olleet poikkeavia.

Syyskuussa 2004 purkautuminen alkoi jo 940 vuorokauden jälkeen edellisestä ja nousu maksimiin kesti 60 vuorokautta pysähtyen 10,6 magnitudiin (V). Maksimi kesti 100 vuorokautta eli hieman normaalia kauemmin.

Joulukuussa 2006 purkautuminen käynnistyi 810 vuorokautta edellisen jälkeen pysähtyen 11,5 magnitudiin jossa tähti oskilloi 12,2 magnitudiin jonka jälkeen tähti palasi minimiin noin 100 vuorokautta purkautumisen jälkeen.

Nyt käynnissä oleva purkautuminen alkoi noin 1 180 vuorokautta edellisen jälkeen. Purkautumisen dynamiikka voi noudattaa vanhaa tuttua käytäntöä tai se voi poiketa aikaisemmasta.

Tästä syystä tähden monitorointi on tärkeätä.

Dr Phil Evans (Leicesterin yliopisto, UK) on pyytänyt havaitsijoita monitoroimaan tätä tähteä. GK Per tähden havaitsemiseen osallistuu myös maata kiertävä Swift satelliitti.

Phil Evans kertoo: ”Olen saanut luvan käyttää Swift teleskooppia 3 kertaa päivässä seuraavien 4 päivän aikana. Tarkoituksena on monitoroida tähden röntgensäteilyä. Neljän päivän jälkeen tähteä monitoroidaan kaksi kertaa viikossa. GK Per valitsi hieman huonon hetken purkautua. Se tulee olemaan huhtikuussa liian lähellä aurinkoa (taivaalla) jotta Swift teleskoopin voi suunnata siihen ilman ongelmia tai riskiä.”

Sekä visuaaliset että CCD-havainnot on tärkeitä. Tähti on nyt niin kirkas, että sitä voi havaita myös pienillä kaukoputkilla.

Kaikki havainnot voi raportoida sekä semiregular.com että aavso.org palveluihin. Semiregular.com pystyy generoimaan palveluun tuodut havainnot myös AAVSO-formaatissa joten havaintoja ei tarvitse syöttää kahdesti

Teksti: Mika Luostarinen


Avaruusasema näkyy iltataivaalla

6.3.2010 klo 23.06, kirjoittaja
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Avaruusasema ISS näkyy illalla Etelä-Suomessa. ISS on taivaan kirkkain ja kookkain satelliitti, jonka seuraaminen onnistuu vaivatta paljain silmin. Se muistuttaa kirkkautensa vuoksi etäistä lentokonetta, lipuen matalalla horisontista lounaan suunnalta kohti kaakkoa. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymisaikoja etelärannikon horisontille.

  pvm  ilmestyy suunta kork katoaa
  7.3.  19.33   S->S   10   19.34 
  8.3.  19.57   S->S   14   19.58
  9.3.  18.48   S->S   10   18.49
  9.3.  20.21  SW->S   15   20.23
 10.3.  19.12   S->SE  14   19.15
 10.3.  20.46  SW->SW  12   20.47
 11.3.  19.36  SW->S   16   19.39
 12.3.  18.26   S->SE  14   18.30
 12.3.  20.01  SW->S   15   20.03
 13.3.  18.50  SW->SE  16   18.54
 13.3.  20.26  SW->S   12   20.27
 14.3.  19.15  SW->S   15   19.19
 15.3.  19.40  SW->S   12   19.42
 17.3.  18.54  SW->S   11   18.57


Komeetan purkaus näkyy edelleen

6.3.2010 klo 16.43, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat

Komeetta 29P/Schwassmann-Wachmann 1 purkautui tammikuun lopulla. Itse komeetan kokonaiskirkkauteen tapahtuma ei suuresti ole vaikuttanut, mutta komeetan koman ulkonäkö on selvästi muuttunut.

Tammikuun puolessavälissä pyrstötähden koma muuttui himmeästä turhusta kirkkaaksi läikäksi. Samalla koman koko kasvoi. Helmikuun aikana läpimitta on edelleen kasvanut. Kun tammikuun alkupuolella koko oli noin 0,25 kaarisekuntia, kun läpimitta on maaliskuun alkuun tullessa oli kasvanut yli 3 kaarisekuntiin. Laajentumisen myötä koman ulkoreunat ovat himmentyneet.

Purkaukset ovat tyypillisiä tälle komeetalle. 29P/Schwassmann-Wachmann 1 purkautui viimeksi kahteen otteeseen havaintokaudella 2008-2009.

Ks. komeetta 29P/Schwassmann-Wachmannin havaintoja


GLOBE at Night 2010 käynnissä

6.3.2010 klo 12.58, kirjoittaja
Kategoriat: Sää ja havainto-olosuhteet

Valosaaste-projekti GLOBE at Night on käynnistynyt. Vuoden 2010 kampanja järjestetään 3.-16.3.

Projektissa havaitaan Orionin avulla, miten havaintopaikalta tähdistössä näkyy tähtiä. Rajamagnitudi päätellään vertaamalla taivaan näkymää verkossa julkaistuihin mallikuviin. Havainto tehdään illalla noin klo 19-22 välisenä aikana, kun Orion on riittävän korkealla etelässä. Havainto kirjataan projektin verkkosivuille.

Rajamagnitudi kertoo melko hyvin havaintopaikan valosaasteisuuden, mikäli havaintosää on hyvä.

GLOBE at Night -projektia on järjestetty vuoden 2006 alkaen.

Ks. myös
Globe at Night -sivut
Suomenkieliset sivut keliryhmän wikissä