Arkisto


Myrskybongareiden syystapaamisessa riitti taas asiaa

31.10.2011 klo 22.55, kirjoittaja
Kategoriat: Myrskybongaus , Tapahtumat

Kuva: Panu Lahtisen Blitzortung-salamapaikannusesitys käynnissä, kuva: Esa Palmi.

Myrskybongausjaoston syystapaaminen 2011 pidettiin perinteiseen tapaan lokakuun viimeisenä viikonloppuna Artjärven Tähtikalliolla. Osanottajia tapahtuma keräsi tällä kertaa 31 kpl.

Lauantaina virallisessa ohjelmassa käsiteltiin Finsprite-projektia, joka jatkuu myös tulevana vuonna sekä Blitzortung-salamapaikannusjärjestelmää. MB-jaosto on anonut vuodelle 2012 lisärahaa Blitzortung-salamapaikantimen hankintaan.

Jaostokokouksessa valittiin uudet toimihenkilöt vuodelle 2012:
Vetäjä: Matias Takala
Apuvetäjä: Esa Palmi
Mediavastaava: Janne Kommonen
Havaintokantavastaava: Panu Lahtinen

Ensi keväänä järjestetään taas kevätkoulutus. Kevätkoulutuksesta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.

Jaoston lahjoituksena saamat Vaisalan sääasema sekä ohjauskone sääasemalle ja salamapaikantimelle ovat tällä hetkellä Janne Kommosella. Jannen on tarkoitus aikataulujensa puitteissa asentaa softat kuntoon ja sääasema asennetaan Ursan käyttöön Artjärven havaintokeskukseen todennäköisimmin ensi vuoden aikana. Lisätietoja kyseisestä sääasemasta: http://www.hobeco.net/pdf/WXT510.pdf

Yhteistyö Ilmatieteen laitoksen kanssa jatkuu projektien osalta myös vuonna 2012. Nykymuotoinen RaPu-projekti päättyy ja tilalle tulee uudenlainen RaPu, jonka yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin. Myös TATSI-projekti jatkuu. Molemmissa pääpaino keskittyy todennäköisesti tulevaisuudessa isoihin rakeisiin. Myös pitkään puhuttu bongarien sertifiointi on nyt toteutumassa. Suunnitelmissa on järjestää kevätkoulutuksessa koe sertifioitaville harrastajille. Vaatimuksena ensimmäisellä koekierroksella olisi havainto- ja harrastusaktiivisuus menneiltä vuosilta sekä tietenkin oma halukkuus asiaan.

Katso myös tapaamisen omat sivut


Avaruusasema ISS näkyy illalla

18.10.2011 klo 19.26, kirjoittaja
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Avaruusasema ISS on tulossa näkyviin iltataivaalle. Näkymisjakso ulottuu aina marraskuun alkupäiviin saakka. ISS on taivaan kirkkain ja samalla kookkain satelliitti, jonka havaitsemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä. Sen liike taivaalla muistuttaa kuin etäistä lentokonetta. Nyt syksyn kuulaina ja tähtikirkkaina iltoina ISS-avaruusasemaa voi yrittää kuvata digikameralla, sillä sen valojuova piirtyy herkästi kennolle vähänkin pidemmällä valotuksella. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa ne näkyy parhaiten.

 pvm     klo    suunta  kork katoaa
 22.10.  20.08   S->S   15   20.10
 23.10.  19.10   S->SE  13   19.13
 23.10.  20.45  SW->S   14   20.46
 24.10.  19.46  SW->S   17   19.49
 25.10.  18.48   S->SE  15   18.52
 25.10.  20.23  SW->S   17   20.25
 26.10.  19.24  SW->SE  18   19.28
 27.10.  18.26   S->SE  16   18.30
 27.10.  20.01  SW->S   16   20.03
 28.10.  19.02  SW->SE  18   19.07
 28.10.  20.38  SW->S   11   20.39
 29.10.  18.03  SW->SE  17   18.08
 29.10.  19.39  SW->S   14   19.42
 30.10.  17.40  SW->S   17   17.44
 31.10.  16.41  SW->SE  18   16.45
 31.10.  18.17  SW->S   12   18.20
  1.11.  17.18  SW->S   15   17.21
  3.11.  16.55  SW->S   13   17.21


Meteorijaoston syystapaaminen pidetty

16.10.2011 klo 22.28, kirjoittaja
Kategoriat: Meteorit , Tapahtumat

Meteorijaoston syystapaaminen pidettiin Artjärven havaintokeskuksessa nyt viikonloppuna. Esko Lyytinen piti esitelmän uudesta meteoriparvesta February Eta Draconids. Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne pitivät mielenkiintoisen esitelmän Mikkelin Ursan videokameraprojekteista. Veikko Mäkelä kertoi visuaalihavaintoihin liittyvistä asioista ja Markku Nissinen kertoi jaostoon saapuneista havainnoista, lähinnä perseideistä ja draconideista. Yöllä havaittiin Jupiteria pilviaukoista Meadella, keli oli puolipilvinen. Meteorihavaintoja ei pystytty tällä kertaa tekemään pilvisyyden vuoksi.

yhteiskuva


Rosat-tähtitiedesatelliitti tuhoutuu

14.10.2011 klo 06.31, kirjoittaja
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Taivaalta on odotettavissa taas putoavia satelliittin jäännöksiä, sillä Rosat-tähtitiedesatelliitin odotetaan syöksyvän ilmakehään jo ensi viikon loppuvaiheilla. Tällä kertaa luvassa on enemmän kappaleita kuin syyskuussa tuhoutuneesta UARS-satelliitista.

Rosat laukaistiin avaruuteen vuonna 1990 ja se on tutkinut maailmankaikkeutta röntgensäteilyn aallonpituuksilla yhdeksän vuoden ajan. Rosat on melko kookas noin 2400 kg:n painoinen satelliitti, joka on suunniteltu kestämään hyvin avaruuden lämpöolosuhteita. Niinpä siitä odotetaankin selviytyvän maanpinnalle kolmisenkymmentä kappaletta, joiden yhteispaino on 1700 kg:n tienoilla.

Paluu tapahtuu hallitsemattomasti UARS:n tavoin, joten tarkasta ajankohdasta ja putoamispaikasta ei ole tietoa. Putoamisalue on jossain 53. pohjoisen ja eteläisen leveyspiirin välimaastossa, todennäköisesti kuitenkin merialueilla. Suomeen Rosat ei siis putoa. Todennäköisyys sille, että satelliitista olisi vaaraa ihmisille on tällä kertaa 1:2000.

Rosat ei näy Suomen taivaalla ilta- tai yöaikaan arvioituna tuhoutumisajankohtana, joka lienee lokakuun 20. ja 25. päivien välillä. Sen näkymisjakso on parhaillaan päättymässä horisontissamme.

Lisätietoa Rosat-satelliitin paluusta


Jupiter-hyökkäys 14.-23.10.

13.10.2011 klo 23.00, kirjoittaja
Kategoriat: Kuu, planeetat ja komeetat

Jupiter 31.7.2011 / Lasse Ekblom

Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto järjestää tehohavaintokampanjan nimellä Jupiter-hyökkäys. Jaksolla

14./15.10. (pe/la) – 23./24.10. (su/ma)

on tarkoitus havaita ja kuvata Jupiteria niin paljon kuin mahdollista. Tempauksella pyritään tutkimaan, mitä Jupiterin pilvikerroksissa juuri nyt tapahtuu ja luomaan kartta pilvikerroksista viikon ajalta.

Havaintoja voi lähettää jaostolle sekä raportoida avaruus.fi-foorumille.

Kuu, planeetat ja komeetat -jaosto on järjestänyt Jupiter-hyökkäyksiä useana vuonna aiemminkin. Tämänvuotista hyökkäystä harjoiteltiin jo viikonloppuna 23.–25.9. muutaman havaitsijan voimin ja tulokset olivat rohkaisevia.

ks. myös
Jaoston Jupiter-sivut
Avaruus.fi: Jupiter-hyökkäys 2011

Kuva: Lasse Ekblom, 31.7.2011


Ennusteita Jupiterin Suuren punaisen pilkun ohituksille hyökkäysjakson aikana. Mukana mys ohitukset, jotka eivät näy Suomessa.

14.10.2011, klo 09.17, 19.13
15.10.2011, klo 05.08, 15.04
16.10.2011, klo 00.59, 10.55, 20.51
17.10.2011, klo 06.46, 16.42,
18.10.2011, klo 02.37, 12.33, 22.29
19.10.2011, klo 08.24, 18.20
20.10.2011, klo 04.15, 14.11
21.10.2011, klo 00.06, 10.02, 19.58
22.10.2011, klo 05.53, 15.49,
23.10.2011, klo 01.44, 11.40, 21.36
24.10.2011, klo 07.31, 17.27


Meteorijaoston syystapaaminen

10.10.2011 klo 17.18, kirjoittaja
Kategoriat: Meteorit , Tapahtumat

Meteorijaoston syystapaaminen järjestetään Artjärvellä Tähtikalliolla Ursan havaintokeskuksessa perjantain 14.10.2011 ja sunnuntain 16.10.2011 välisenä aikana. Paikalle voi siis tulla jo perjantaina illalla ja pois lähdetään sunnuntaina. Aikataulu on varsin joustava. Varsinainen ohjelma alkaa lauantaina.

Ilmoittautuminen tehdään jaostonvetäjälle. Tilaa on Artjärvellä runsaasti isommallekin joukolle. Aiheena esitelmissä ainakin draconidien maksimi sekä monia muita mielenkiintoisia esitelmiä.


Geostationaariset tekokuut jälleen näkyviin

9.10.2011 klo 10.14, kirjoittaja
Kategoriat: Tekokuut ja raketti-ilmiöt

Geostationaarisia satelliitteja on mahdollista havaita lokakuun niiden ratatasot (ekvaattorin taso) ovat kohtisuoraan Aurinkoa kohti. Leveyspiiristä riippuen suoran auringonvalon aiheuttamia heijastuksia voi olla mahdollista havaita näissä satelliitteissa. Heijastumiset näkyvät satelliitin kirkastumisena.

Suomen leveyspiireillä paras havaintoaika on kolmisen viikkoa syyspäiväntasauksen jälkeen, 12.10. Aiemmat havaintoikkunat ovat kuitenkin opettaneet, että kirkastumisjakso on varsin laaja. Kannattaa siis kyttätä geoja jo viikkoa ennen ja viikko maksimin jälkeen. Havaitsemiseen mainio apuväline on esimerkiksi Heavensat-ohjelma.

Eteläisestä Suomesta katsoen geostationaariset satelliitit ovat noin
deklinaation -8° tasossa nauhana. Auringon laskettua Maan varjo liikkuu peittäen geostationaarisen toisensa jälkeen kirkastumisajanjakson aikana. Kirkkaimmillaan satelliitti on juuri ennen varjoon menoa tai juuri sen jälkeen. Tällöin satelliitti voi muutamaksi minuutiksi kirkastua jopa paljain silmin nähtäväksi, kirkkauteen 3-4 magnitudia.

Teksti: Antti Kuosmanen


Draconideille myrskylukemat lauantai-iltana?

5.10.2011 klo 19.04, kirjoittaja
Kategoriat: Meteorit

Draconideista on julkaistu 13.9.2011 CBET sirkulaari, jossa on koottuna eri tutkijaryhmien ennusteet. Maapallo kulkee draconidien emokomeetasta 21P/Giacobini-Zinner vuonna 1900 lähteneen pölyvanan läpi lauantaina 8.10.2011 kello 20:01 UT. Ennusteen mukaan ZHR aktiivisuus on jopa 600 meteoria tunnissa noin kolmen tunnin ajan. Tämän ennusteen on tehnyt Jeremie Vaubaillonin ryhmä. Radiantti on paikassa RA = 263,2 astetta ja DECL = 55,8 astetta. Vaubaillonin ryhmä ennustaa myös ZHR = 60 kello 8:17 UT samana päivänä.

Tämä sama pölyvana on mahdollisesti aiheuttanut myös vuoden 1933 ja 1946 draconidien meteorimyrskyt.

M. Sato ennustaa ZHR = 500 kello 20:36 UT. D. Moser ja W. J. Cooke ennustavat yhdessä ZHR = 750 kello 19:52 UT. M. Maslov ennustaaa pienempää arvoa, ZHR = 40 ja 50 välillä kello 20:13 UT. Esko Lyytinen ennustaa ZHR = 150 kello 20:12 UT.

Suomessa tehtäviä havaintoja ajatellen radiantti on korkealla, mutta lähes täysikuu haittaa himmeimpien draconidien havaitsemista, kirkkaimmat toki näkyvät komeasti.

Tähdet- ja Avaruus lehti uutisoi nettiuutisissa, että Suomen ilmakehään tulee lauantai-iltana kaksi lentokonetta suorittamaan havaintoja draconideista.

Havaintoja voi lähettää meteorijaostoon, josta myös neuvotaan havaintojen teossa.

Linkki Tähdet- ja Avaruus lehden uutiseen


Ursa Minor 5/2011: Auringonpilkkuja ja revontulia

3.10.2011 klo 22.47, kirjoittaja
Kategoriat: Ursa Minor

Ursa Minorin syysnumero 5/2011 ilmestyi lokakuun alussa 40-sivuisena lukupakettina.

Lehden kannessa on Tom Eklundin revontulikuva 5./6.8. yöltä. Toisen kuva samasta näytelmästä löytyy myös sisäkannesta. Takakannessa molemmin puolin on kuvia supernova SN 2011fe:stä, auringonpilkuista ja revontulista.

Auringonpilkut ja revontulet ovatkin lehdessä jonkinlainsena teemana.
Jyri Lehtinen esittelee Aurinkotuuli-palstalla kesän havaintoja sekä erilaisia auringonpilkkulukuja. Tom Eklund nostaa esiin elokuun revontulimyrskyn.

Lehden muita aiheita:

  • Geostationaariset tekokuut taas näkyviin
  • Komeetta Garradd näkyviin, Elenin hajosi
  • Jupiter-kausi käyntiin
  • Perseidit 2011
  • Syksyn kirkkaat asteroidit
  • UARS-satelliitin tuho

Ursa Minor vuodeksi 2011

Ursa Minor -lehti on tilattavissa hintaan 15 e (Ursan jäsenet) ja 20 e (muut). Vuodessa ilmestyy kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilaaja saa alkuvuoden numerot kerralla. Tilauslomake löytyy osoitteesta http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html