Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- tammikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Avaruusasema ISS ja ATV-alus iltataivaalla
Jos pilvet väistyvät, tähtikirkkaalla kevään iltataivaalla on nyt mielenkiintoista seurattavaa Etelä-Suomessa. Eteläisen horisontin poikki vaeltaa kansainvälinen avaruusasema ISS sekä siihen telakoitumassa oleva uusi eurooppalainen ATV-avaruusrahtialus. ATV on harjoitellut lähestymistä ISS-avaruusasemaan jo muutamia viikkoja ja nyt se alkaa olla valmiina ensimmäiseen telakointiinsa, kun sukkulalentokin päättyi.
Kummatkin kohteet ovat erittäin kirkkaita ja helposti paljain silmin havaittavissa.
ATV:n telakoituminen ISS:ään on suunniteltu huhtikuun 3. päivälle. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja kummallekin kohteelle. Huomatkaa, että ATV:n rata saattaa muuttua jonkin verran, joten nämä tiedot ovat ATV:n osalta epävarmoja. Myös ISS:n rata voi jonkin verran muuttua telakoinnin jälkeen. Viimeisimmät tiedot omalle horisontillenne löydätte Heavens Abovesta eli osoitteella http://www.heavens-above.com.
Pvm Kohde Näkyy Suunta Kork Katoaa ========================================= SU 30.03 ISS 21.19 S->S 12 21.21 SU 30.03 ATV 21.21 S->S 12 21.23 MA 31.03 ISS 21.40 S->S 15 21.42 MA 31.03 ATV 21.46 S->S 15 21.48 TI 01.04 ISS 20.28 S->SE 11 20.30 TI 01.04 ATV 20.38 S->SE 13 20.41 TI 01.04 ISS 22.02 SW->S 15 22.03 TI 01.04 ATV 22.11 SW->S 15 22.13 KE 02.04 ISS 20.49 S->SE 14 20.53 KE 02.04 ATV 21.03 S->SE 16 21.07 KE 02.04 ISS 22.24 SW->S 13 22.25 KE 02.04 ATV 22.38 SW->SW 12 22.38 TO 03.04 ISS 21.11 SW->SE 16 21.14 PE 04.04 ISS 21.32 SW->S 14 21.35 LA 05.04 ISS 21.54 SW->S 11 21.56 SU 06.04 ISS 20.41 SW->S 14 20.44 MA 07.04 ISS 21.03 SW->S 11 21.05
Kääpiönova SS Cyg purkautumassa
Joutsenessa sijaitseva kääpiönova SS Cygni on purkautumassa.
Tähti on parissa vuorokaudessa kirkastunut 12 magnitudista
ja oli perjantaina 28.3. jo 9 mag.
SS Cyg on on maksimissaan tyypillisesti noin 8 mag ja on näin
taivaan kirkkain kääpiönova. Se on sirkumpolaarinen, vaikkakin
tähän vuoden aikaan näkyy melko matalalla pohjoisen puolisella
taivaalla.
Tutkijat ovat kiinnostuneita erityisesti purkauksen alkuvaiheen
aikasarjahavainnoista.
Haloja seurataan huhtikuussa
Haloharrastajien on tarkoitus seurata haloilmiöitä taas tiiviimmin huhtikuussa. Mitään takavuosien halohuhtikuu-projektin kaltaista kampanjaa ei järjestetä, mutta havaintoja raportoidaan tiiviimmin halojaoston ja ilmakehän valoilmiöiden jaoston sähköpostilistalla.
Ks. myös ilmakeha-l-listan arkisto.
Voimakas gammapurkaus Karhunvartijassa
Keskiviikkona 19.3. klo 8.00 havaittiin Karhunvartijan alueella voimakas gammapurkaus, joka oli näkyvissä gamma- ja röntgen-alueilla sekä näkyvässä valossa.
Kohde havaittiin koordinaateissa
rektaskensio: 14 h 31 min 40,98 s
deklinaatio: +36° 18′ 8,8″
Ei pidetä mahdottomana, että optinen jälkihehku olisi voinut minuutin verran olla näkyvissä jopa paljain silmin. KOhde havaittiin kahdella automaattikameralla. On kuitenkin epätodennäköistä, että kukaan tuota visuaalisesti olisi huomannut. Sen sijaan alueelta voi olla käytettävissä valokuvia. Suomessa kyseiseen aikaan valitettavsti oli jo valoisaa.
Tietojen mukaan optinen jälkihehku oli vielä kymmenen tunnin kuluttua purkauksesta 16 magnitudia ja näin suurehkojen kaukoputkien saavutettavissa. Suomessakin ainakin Hankasalmen observatoriossa päästiin mittaamaan jälkihehkua 19. päivän iltana.
Lisätietoja: AAVSO Alert 372
Cygnus 2008 -sivut avattu
Vuoden 2008 Cygnus-tapahtuma järjestetään 17.-20.7. Varkaudessa Puurtilan Seurakuntakodilla. Tapahtuman WWW-sivut on avattu perinteiseen osoitteeseen:
Hinta- ja ohjelmatiedot tulevat myöhemmin, samoin ilmoittautumislomakkeet.
Halo Reports vaihtoi nimeä
Haloharrastajien kansainvälinen blogi Halo Reports vaihtoi nimeä. Se tunnetaan nyt nimeää Ice Crystal Halos. Nimenvaihdoksen taustalla on halu kuvata paremmin blogin sisältöä. Tarkoituksena on havaintojen ohella käsitellä myös haloja yleensä ja niiden syntyyn liittyviä asioita.
Ks. Ice Cystal Halos
Tietotekniikkaa ja tähtikuvausta laitepäivillä
Ursan havaintovälinejaoston sekä matematiikka ja tietotekniikkajaoston laitepäivät keräsi Artjärven Tähtikalliolle lähes 40 tähtiharrastuksen laitetekniikasta kiinnostunutta.
Päivien pääteemoina olivat tietotekniikka ja tähtivalokuvausasiat. Matematiikka ja tietotekniikkajaoston uusi vetäjä Mikko Suominen kertoi lisäävänsä tietotekniikan osuutta jaoston toiminnassa. Esityksessään hän kertoi tietotekniikan hyödyntämisen mahdollisuuksista tähtitieteen vuoden 2009 tapahtumissa. Jaoston kokouksesta rakennettiin tähtiharrastajan ”ohjelmakarttaa”.
Tähtivalokuvausteemassa Timo-Pekka Metsälä kertoi kapeakaistasuodattimilla valokuvauksesta ja Vesa Kankare puhui Iris-ohjelman käytöstä digikamerakuvauksessa.
Kuva: Mikko Suominen
