Arkisto
- huhtikuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
- joulukuu 2009
- marraskuu 2009
- lokakuu 2009
- syyskuu 2009
- elokuu 2009
- heinäkuu 2009
- kesäkuu 2009
- toukokuu 2009
- huhtikuu 2009
- maaliskuu 2009
- helmikuu 2009
- tammikuu 2009
- joulukuu 2008
- marraskuu 2008
- lokakuu 2008
- syyskuu 2008
- elokuu 2008
- heinäkuu 2008
- kesäkuu 2008
- toukokuu 2008
- huhtikuu 2008
- maaliskuu 2008
- helmikuu 2008
- tammikuu 2008
- joulukuu 2007
- marraskuu 2007
- lokakuu 2007
- syyskuu 2007
- elokuu 2007
- heinäkuu 2007
- kesäkuu 2007
- toukokuu 2007
- huhtikuu 2007
- maaliskuu 2007
- helmikuu 2007
- tammikuu 2007
- joulukuu 2006
- marraskuu 2006
- lokakuu 2006
- syyskuu 2006
- elokuu 2006
- heinäkuu 2006
- toukokuu 2006
- huhtikuu 2006
- maaliskuu 2006
- helmikuu 2006
- tammikuu 2006
- lokakuu 2005
Gamma ursae minoridit -meteoriparvi
Suomessa on otettu maailman ensimmäiset valokuvat gamma ursae minoridit -tähdenlennoista 20.1/21.1.2010 yönä. Kuvia ovat ottaneet Ilkka Yrjölä Kuusankoskelta, Pekka Kokko Ylikiimingistä, Mika Järvinen Joutsasta, Ari Jokinen Järvenpäästä, Timo Kantola Pieksämäeltä ja Jarmo Moilanen Vaalasta. Ne on otettu videokuvauslaitteistoilla.
Meteorit huomasi videodatasta Esko Lyytinen Ursan tulipallotyöryhmästä. Mainitut henkilöt kuuluvat tulipallotyöryhmään. Tähdet ja Avaruus -lehti on julkaissut asiasta verkkouutisen 26.1., jossa on myös kuvia näistä meteoreista.
Gamma ursae ninoridit on löydetty tutkadatasta Kanadassa äskettäin ja löydöstä on julkaistu tuolloin CBET 1938 -sirkulaari. Parvi tunnetaan myös nimellä IAU-parvi numero 404.
Suomalaisten uusista havainnoista on julkaistu sirkulaari CBET 2146 ja siinä on mukana kirjoittajana Peter Jenniskens. Yksi havaituista meteoreista kuvattiin jopa kolmella videoasemalla. Parvi oli aktiivinen useana yönä ja sirkulaarin mukaan aktiivisuusaika on 11 päivää. Suomalaiset havaitsivat yhteensä 10 parven meteoria.
Parven radiantti on RA = 230,2 ja DECL = 67,1 ja meteorien nopeus Vg = 29,6 km/s. Tänä vuonna videohavaintojen mukaan ZHR on siis ollut suunnilleen luokkaa ZHR = 5. Lähde: CBET 2146; RA, DECL ja nopeus. ZHR-arvoa ei mainittu sirkulaarissa.
Revontulia pitkästä aikaa 21.1.2010
Tiistain ja keskiviikkon välisenä yönä 20./21.1. nähtiin revontulia Etelä-Suomessa asti. Mitenkään näyttävä näytelmä ei ihan etelässä ollut, mutta pohjoisempana revontulet olivat melko komeita. Perusvihreä on hallitsevana värinä.
Viimeksi revontulia on raportoitu alkusyksystä 2009, jolloin nähtiin heikkoja revontulia. Niiden näkyminen on ollut vähissä Auringon alhaisen aktiivisuuden vuoksi. Nyt päivätähtemme on taas aktivoitumassa, joten toivoa runsaammista revontulista on taas olemassa.
Ks. myös
Marko Mikkilän kuvat
Kuva: Marko Mikkilä
Stella Arcti -palkittavia etsitään
Tervehdys harrastajakollegat!
On taas se aika vuodesta, jolloin ryhdytään etsimään Stella Arcti -palkittavia harrastajia.
Stella Arcti on perinteinen Ursan jaostojen jakama palkinto ansioituneille harrastajille. Palkintoja jaetaan 2-4 kpl vuosittain ja jakotilaisuus on tavallisimmin tähtipäivien yhteydessä. Stella Arctin puitteet määriteltiin Cygnus 88 -tapahtumassa Seilin saarella. Merkittävinä arkkitehteinä palkinnolle toimivat mm. Marko Pekkola ja Aarre Kellomäki. Palkintoja ollaan jaettu Rovaniemen tähtipäivistä vuodesta 1988 lähtien.
Palkittavat valitsee Ursan jaostojen yhteistyöelin lähetettyjen ehdotusten ja oman asiantuntemuksensa perusteella. Ursan hallitus päättää palkittavista harrastajista jaostotoimikunnan ehdotusten pohjalta.
Vuoden 2010 Stella Arcti -palkinto jaetaan ansioituneille tähtitieteen harrastajille 37. Tähtipäivillä Mikkelissä 17.4.2010.
Ohjeellisesti palkinnon jakamisessa pyritään noudattamaan seuraavia kategorioita:
Merkittävä havainto
Harrastaja on tehnyt kuluneen vuoden aikana kansainvälisesti tai kansallisesti merkittävän havainnon. Tässä on usein kyseessä jostain uudesta löydöstä tai tulos on muuten tieteellisesti merkittävä.
Ansiokas havaintotoiminta
Harrastaja on ansioitunut havaintotyössä (myös valokuvaus) kuluneen vuoden aikana. Kyseessä voi olla pitkäjännitteinen, useita vuosia kestänyt havaintotyö tai lyhytkestoinen, mutta muuten merkittävä havaintosarja.
Ansiokas harrastustoiminta
Harrastaja on ansioitunut jollain harrastustoiminnan alueella. Tällaista voi olla esim. yhdistystoiminta, kansanvalistus, laiterakentaminen yms. Tämän kategorian mukaan palkinnon saaneet ovat usein pitkän linjan harrastajat.
Palkinnon jakamisessa on pyritty huomioimaan myös nuoret tähtitieteen harrastajat ja uudet tulokkaat, jotka ovat jo harrastuksensa alkuvaiheessa saavuttaneet merkittäviä tuloksia. Edellämainitut kategoriat ovat viitteellisiä. Palkintoja voidaan jättää jakamatta tai samasta kategoriasta saatetaan poikkeustapauksissa myöntää useampia palkintoja.
Lisää Stella Arcti -palkinnosta ja palkituista löytyy osoitteella
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/stella-arcti/.
Sinulla on mahdollisuus ehdottaa jotain harrastajaa tai harrastajia palkinnon saajiksi. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen jaostojen yhteistyöelimelle osoitteella jaostotoimikunta@ursa.fi. Ehdotusten tulee olla perillä 1.3.2010 mennessä.
Terveisin
Ursan jaostojen yhteistyöelimen puolesta,
Kukka Viitala
Ursan jäsentiedottaja
Myrskybongareita sademittausprojektiin?
Ilmatieteen laitos etsii vapaaehtoisia sää- ja myrskyharrastajia moobiilin sademittaus -projektiin. Hankkeen tavoitteena on mitata rankkasateita viemällä mittauslaitteisto maastoon ennustetun tai oletetun rankkasateen edellä. Projektilla tavoitellaan tarkempaa tietoa rankoista sateista, jonka melko harvoin osuvat kiinteiden mittausasemien kohdalle.
Projektista saatavat tulokset raportoidaan tutkimuskäyttöön sekä käytettäväksi sääpalvelun varoitusten laadun seurantaan.
Kyseessä pilottihanke, jossa kaikki kehitysideat ja saatava palaute ovat erityisen tärkeitä. Projektiin etsitään erityisesti kokeneita, liikkuvia ja aktiviisia myrskybongareita.
Lisätietoja: eerik piste saarikalle ät fmi piste fi
Avaruusasema ISS näkyy illalla
Avaruusasema ISS on pitkästä aikaa näkyvissä iltataivaalla. Tämä maailman kookkain satelliitti näkyy helposti paljain silmin oheisten näkymistietojen mukaan Etelä-Suomessa. ISS-avaruusaseman kirkkaus nousee usein nollamagnitudin kirkkaammalle puolelle. Taivaalla vaeltaessaan se saattaa tuoda mieleen etäisen lentokoneen. Avaruusaseman rataan tehdään tiettävästi ratakorjaus tammikuun 21. päivän tienoilla, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa oheisiin ennusteisiin.
Avaruusasema ISS (Kuva: NASA)
pvm ilmestyy suunta kork katoaa klo 14.1. 17.41 S-->SE 14 17.44 15.1. 18.02 SW-->SE 15 18.05 16.1. 16.49 S-->SE 13 16.52 16.1. 18.23 SW-->S 15 18.26 17.1. 17.10 SW-->SE 15 17.14 17.1. 18.45 SW-->S 12 18.47 18.1. 17.31 SW-->S 15 17.35 19.1. 17.53 SW-->S 13 17.55 20.1. 16.39 SW-->S 15 16.42 21.1. 17.00 SW-->S 13 17.03
Palmi ja Lahtinen myrskybongausjaoston vetäjiksi
Vuodenvaihteessa astui voimaan lokakuun myrskytpaamisessa päätetty vetäjistönvaihto myrskybongausjaostossa. Marja Wallinin jälkeen puikkoihin astuivat vetäjänä Esa Palmi ja apuvetäjänä Panu Lahtinen. Panu toimii samalla myös havaintokanta- ja www-sivuvastaavana.
Vetäjänvaihdon ohessa myös mediavastaava vaihtui. Tehtävän otti vastaan Janne Kommonen. Janne välittää mm. tiedotusvälineiden haastattelupyyntöjä jaostolaisten suuntaan.
Kuupimennys näkyi vaihtelevissa olosuhteissa
Uudenvuodenaaton 31.12.2009 osittainen kuunpimennys onnistuttiin näkemään laajoilla alueilla eteläistä Suomea huonoista sääennusteista huolimatta. Tapahtumaa havaittiin ja kuvattiin rakettien räiskeessä lähes kaikkialla pilviverhon läpi.
Pimennys näkyi selvästi. Varjo näytti tummalta ja myös Maan puolivarjo täysvarjon ympärillä oli selvästi näkyvissä, mikä loi vaikutelmaa oletettua suuremmasta varjosta ja sen epäterävyydestä. Puolivarjo havaittiin parhaimmillaan yli puoli tuntia ennen ja jälkeen osittaisen vaiheen.
On epäselvää, missä määrin täysvarjon tummuus on todellista pimennyksen tummuutta, ja mikä on Kuun valoisan osan ja varjon välille syntyvän voimakkaan kontrastin sekä pilviverhon vaikutusta. Varjon punertavan värisävyn puute sen sijaan on melko tyypillinen osittaisen vaiheen kontrasti-ilmiö.
Kuupimennys näkyi vaihtelevissa olosuhteissa. Paikoitellen taivas oli lähes selkeä lukuunottamatta ohutta yläpilveä. Toisaalla pilvisyys oli sakeampaa, josta Kuu vain ajoittain näkyi läpi tai sitten oli kokonaan pilvessä. Näkyvyyserot saattoivat olla lyhyilläkin etäisyyksillä suuria. Esimerkiksi Ilmajoella sää vaihteli 10 km:n matkalla pilvisestä lähes selkeään.
Ks. myös pimennyshavaintoja Kuu, planeetat ja komeetat -jaoston sivuilta.
Kuva: Kari Kalervo.
Kvadrantidit
Kvadrantimeteoreja on näkyvissä 1.1 ja 5.1 välillä. Kvadrantidien radiantti sijaitsee Karhunvartijan tähdistön yläosissa, suunnilleen kymmenen astetta Otavan kauhan varresta vasemmalle päin.
IMO:n meteoriparvikalenterin mukaan kvadrantidien ennustettu maksimi on 3.1.2010 kello 21 Suomen aikaa. Maksimin ennustettu ZHR on 120 ja maksimi kestää vain muutamia tunteja.
IMO:n kalenterin mukaan maksimi saattaa tänä vuonna esiintyä muutamia tunteja ennen ylläolevaa aikaa. Mahdollinen maksimin kellonaika saattaa olla jo 14 ja 18 välisenä aikana.
Kannattaa havaita sekä maksimiyötä edeltävänä ja jälkeisenä aamuyönä ja myös 3.1. alkuillasta alkaen, heti sen jälkeen kun pimenee. Kuu ei ole vielä alkuillasta noussut ja maksimi voi olla jo menossa.